Kansanedustaja Mika Poutala korosti viennin ja investointien merkitystä Suomen talouden elpymiselle pitämässään KD:n ryhmäpuheessa, kun eduskunta käsitteli valtioneuvoston selontekoa teollisuuspolitiikasta.

– Suomen talous on vahvasti riippuvainen viennistä, ja teollisuuden haasteet näkyvät koko kansantaloudessa, Poutala totesi.

Vain alle 10 prosenttia suomalaisista yrityksistä vie tuotteitaan ulkomaille. Poutala piti tärkeänä pk-yritysten roolin kasvattamista globaalissa taloudessa sekä  painotti tarvetta vauhdittaa vientivetoista kasvua, jotta myös julkinen talous saataisiin kestävälle pohjalle.

KD:n eduskuntaryhmän mukaan hallituksen teollisuuspoliittinen selonteko antaa hyvän pohjan uudistuksille. Poutala kiitti erityisesti investointiympäristön parantamiseen, yksityisen rahoituksen tehostamiseen ja TKI-panostuksiin tähtääviä toimia. Hän nosti esiin myös puhtaan siirtymän ja kierto- sekä biotalouden mahdollisuudet.

– Yksi suurimmista haasteista on osaavan työvoiman saatavuus. Työmarkkinoiden kysynnän ja tarjonnan välillä on yhä suuri kuilu. Työuria on pidennettävä alusta, lopusta ja keskeltä. On huolehdittava työhyvinvoinnista ja jaksamisesta.

*** Lue koko puheenvuoro:

Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta VNS 1/2025 vp
KD:n ryhmäpuheenvuoro ed. Mika Poutala 9.4.2025

Arvoisa puhemies,

Taloudessa on viime aikoina ollut valitettavan vähän myönteisiä merkkejä. Maailmankauppa on jatkuvassa muutoksessa, ja geopoliittinen tilanne on kehittynyt suuntaan, jota emme vielä muutama vuosi sitten olisi osanneet kuvitella.

Yhdysvaltojen tullipolitiikka edellyttää nyt EU:lta ketterää ja yhtenäistä toimintaa. Myöskään kauppapolitiikassa päätöksiä ei saa tehdä Euroopan päiden yli, vaan Euroopan on toimittava itse vahvasti ja yhtenäisesti.

Suomen talous on vahvasti riippuvainen viennistä, ja teollisuuden haasteet näkyvät koko kansantaloudessa. BKT:n kasvu on jäänyt kansainvälisesti jälkeen, ja yritysrakenteemme on keskittynyt kovin harvoihin suuriin toimijoihin. Vuonna 2019 sadan suurimman viejän osuus oli lähes 60 prosenttia koko viennistämme, mikä on selvästi enemmän kuin muissa Pohjoismaissa.

Pk-yritysten rooli viennissä ja globaaleissa arvoketjuissa on meillä vähäinen. Vain alle 10 prosenttia suomalaisista yrityksistä vie tuotteitaan ulkomaille. Suuri osa arvonlisästä syntyy muutamilla hitaasti kasvavilla aloilla, ja ulkomaisia sijoitukset Suomeen ovat jääneet vähäisiksi. Tarvitsemme päätöksiä, jotka vauhdittavat kasvua ja luovat edellytyksiä velkasuhteen taittamiseksi. On kyettävä vauhdittamaan vientivetoista kasvua, jotta voimme tasapainottaa julkista taloutta.

Teollisuuspoliittinen selonteko tarjoaa hyvän katsauksen keskeisistä tavoitteista ja toimista, joilla pyritään vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Se tuo esiin myös hallituksen jo käynnistämät toimet näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Keskeistä on etenkin investointien edellytysten parantaminen, yksityisen rahoituksen tehostaminen sekä panostusten lisääminen tutkimukseen ja innovaatioihin. Myös puhtaan siirtymän sekä bio- ja kiertotalouden alueilla meillä on merkittäviä kasvumahdollisuuksia.

Yksi suurimmista haasteista on osaavan työvoiman saatavuus, mikä nousee esiin myös selonteossa. Työmarkkinoiden kysynnän ja tarjonnan välillä on yhä suuri kuilu. Työvoiman saatavuus on pitkälle tulevaisuuteen merkittävin tekijä yritysten kasvulle ja Suomeen tehtäville investoinneille. Työuria on pidennettävä alusta, lopusta ja keskeltä. On huolehdittava työhyvinvoinnista ja jaksamisesta. Tarvitsemme lisää joustavuutta työmarkkinoille, ja kannustinloukkuja on purettava. Näiden eteen hallitus tekee parhaillaan töitä.

Jotta voimme reagoida oikein jatkuvasti muuttuvissa olosuhteissa, tarvitsemme selkeän ja ajantasaisen kokonaiskuvan. On tärkeää vauhdittaa perinteisten alojen uudistumista ja samalla luoda otollisemmat kasvuolosuhteet uusille toimialoille. Suomi tarvitsee uusia yrityksiä – myös suuret yritykset ovat joskus olleet pieniä. Hallitus helpottaa näiden ensimmäisten kasvun askelten ottamista muun muassa purkamalla työllistämisen esteitä.

Kuten selonteossa todetaan, teollisuuspoliittisissa toimissa on tärkeää tunnistaa alueelliset vahvuudet ja osata hyödyntää niitä. Useat teollisuudenalat ovat paikkasidonnaisia – esimerkiksi logistiikan, raaka-aineiden tai työvoiman saatavuuden vuoksi.

Kuntien ja alueiden elinvoiman ytimessä ovat työllisyyden ja yrittäjyyden edellytykset. Erityisesti pienillä ja keskisuurilla yrityksillä on suuri kasvupotentiaali. Yrityksille suunnattujen palvelujen – kuten lupien, kaavoituksen, infrastruktuurin, työllisyyspalvelujen ja koulutustarjonnan – on oltava alueiden tarpeiden mukaisia. Myös yhteistyö eri toimijoiden kesken on tärkeää. Hyvistä liikenneyhteyksistä on huolehdittava, jotta kasvumahdollisuudet voidaan hyödyntää täysimääräisesti.

Arvoisa puhemies,

Suomen historiasta löytyy hienoja kasvutarinoita – Nokia ehkä kirkkaimpana esimerkkinä. Menneestä on kuitenkin otettava myös opiksi. Liiallinen riippuvuus yksittäisistä aloista tai toimijoista on riskialtista.

Meidän on jatkuvasti uudistuttava ja sopeuduttava muuttuviin olosuhteisiin. Oikeilla valinnoilla ja investoinneilla tulevaisuuden kasvuun voimme varmistaa, että Suomi säilyy kilpailukykyisenä ja elinvoimaisena maana myös tulevaisuudessa.