Eduskunnan käsittelyssä ollut puolustusselonteko sai kiitosta Kristillisdemokraattien ryhmäpuheen pitäneeltä kansanedustaja Sari Tanukselta. Hän korosti Suomen roolia Naton ulkorajavaltiona sekä tarpeita kehittää puolustusyhteistyötä erityisesti Pohjoismaiden, Yhdysvaltojen ja Iso-Britannian kanssa. Samalla hän muistutti, että jokaisen Nato-maan on kannettava vastuunsa yhteisestä puolustuksesta.

– Kun Suomi huolehtii omasta puolustusvelvoitteestaan, meidän tulee vaatia samaa myös niiltä Nato-mailta, jotka mahdollisen sodan syttyessä eivät ole konfliktin etulinjassa. Jokaisen Nato-maan tulee voida luottaa siihen, että Naton artikla 5 on ja pysyy voimassa tulevinakin vuosina.

Tanuksen mukaan selonteko osoittaa, että Suomi kykenee sopeutumaan nopeasti muuttuvaan maailmaan. Rajaturvallisuutta on vahvistettu, puolustushankkeita on vauhditettu ja päätös Ottawan sopimuksesta irtautumisesta on osa realistista turvallisuuslinjaa. Erityistä huomiota Tanus kiinnitti kotimaisen puolustusteollisuuden kehittämiseen.

– On tehtävä nopeita investointipäätöksiä. Kotimainen drone-tuotanto on yksi keskeinen osa tulevaisuuden puolustusratkaisuja – se on sekä turvallisuus- että teollisuuspoliittinen kysymys.

Puolustusselonteon tärkeä viesti on myös koko yhteiskunnan varautuminen.

– Reservin ikärajojen nosto on myös osoitus siitä, kuinka muuttuvaan turvallisuustilanteeseen on reagoitu. Vaikkakin yleiseen asevelvollisuuteen perustuva mallimme on osoittautunut toimivaksi, tulee varusmiespalvelusta entisestään kehittää ja päivittää muuttuneeseen sodankäyntiin sopivaksi.  Myös siviilipalveluksen ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen toimintaa tulee kehittää palvelemaan mahdollisimman hyvin kokonaisturvallisuuden tarpeita.

– Vaikka Suomi on panostanut merkittävästi mm väestönsuojien rakentamiseen, emme voi tuudittautua ajatukseen, että kaikki asiat ovat kunnossa. Koko yhteiskunnan tulee arvioida kokonaisvaltaisesti varautumistaan poikkeusoloihin. Jokaisen kaupungin ja kunnan, jokaisen hyvinvointialueen, niin kuin yritystenkin tulee tarkastella omaa varautumistaan.  Sodan tai muun kriisin sattuessa on jokaisen kansalaisen kannettava oma vastuunsa tilanteessa.

***Puheenvuoro kokonaisuudessaan:

Valtioneuvoston puolustusselonteko VNS 9/2024 vp
KD:n ryhmäpuhe puolustusselonteon palautekeskustelussa 18.6.2025 Sari Tanus

Arvoisa puhemies,

Haluan aluksi kiittää nyt käsittelyssä olevasta Valtioneuvoston puolustusselonteosta. Se on ensimmäinen Suomen Nato-jäsenyyden aikainen selonteko ja siksi hyvinkin erilainen ja selkeämmin nykytilanteen julkituova asiakirja. Kiitokset myös puolustusvaliokunnalle sen erinomaisesta työstä vaativassa, nopeasti muuttuvassa ajassa.

On selvää, että nyt käynnissä oleva sota Ukrainassa ja Venäjän aggressiivinen toiminta haastaa myös Suomea. Sota on tullut lähelle Suomea ja meidän on varauduttava mahdollista Venäjän hyökkäystä varten.  Sanonta ”Jos haluat rauhaa, varaudu sotaan” on nyt entistäkin ajankohtaisempi.

Kehittyvä asevelvollisuus, laaja ja koulutettu reservi sekä korkea maanpuolustustahto ovat Suomen puolustuksen perusta myös Naton jäsenenä. Kokonaismaanpuolustusta ja sen yhteensovittamista tullaan vahvistamaan selontekokaudella. Suomen puolustuspoliittista ja sotilaallista roolia Natossa muodostetaan nyt tilanteessa, jossa liittokunnassa ja erityisesti Euroopassa on käynnissä suurin muutos pelotteen ja puolustuksen vahvistamiseksi sitten kylmän sodan.

Puolustusselonteon mukaan Venäjä on siirtynyt entistä avoimempaan, vaikeasti ennakoitavaan ja pitkäkestoiseen vastakkainasetteluun lännen kanssa. Venäjä muodostaa pitkäkestoisen turvallisuusuhkan Euroopalle ja Suomelle myös tulevaisuudessa. Suomelle Naton ulkorajavaltiona on tärkeää huolehtia omasta puolustuskyvystä osana liittokuntaa sekä siitä, että liittokunnan puolustus ja pelote vastaavat uhkaympäristön vaatimuksiin.

Suomi kehittää ja ylläpitää vahvaa omaa puolustuskykyään jatkossakin kaikissa tilanteissa. Samanaikaisesti tehdään tiivistä monikansallista ja kahdenvälistä yhteistyötä. Puolustusyhteistyö erityisesti muiden Pohjoismaiden, Yhdysvaltojen ja Iso-Britannian kanssa on keskeisen tärkeää.

Kun Suomi huolehtii omasta puolustusvelvoitteestaan, meidän tulee vaatia samaa myös niiltä Nato-mailta, jotka mahdollisen sodan syttyessä eivät ole konfliktin etulinjassa. Jokaisen Nato-maan tulee voida luottaa siihen, että Naton artikla 5 on ja pysyy voimassa tulevinakin vuosina.

Me kristillisdemokraatit pidämme hyvänä, että Suomessa on laajaa poliittista yksituumaisuutta turvallisuutemme kannalta keskeisissä kysymyksissä. Se on vahva viesti Suomen ulkopuolelle niin liittolaisille ja kumppaneille kuin mahdollisille vastustajillemmekin.

Selonteko osoittaa, että Suomi ottaa puolustuksensa vakavasti. Olemme pystyneet vastaamaan turvallisuuspolitiikan muutoksiin nopeasti.  Rajalaki ja nyt käsittelyssä oleva Ottavan sopimuksesta irtaantuminen ovat esimerkkejä toimista, joita olemme joutuneet ja joudumme tekemään Venäjän kasvavan uhan vuoksi.

Reservin ikärajojen nosto on myös osoitus siitä, kuinka muuttuvaan turvallisuustilanteeseen on reagoitu. Vaikkakin yleiseen asevelvollisuuteen perustuva mallimme on osoittautunut toimivaksi, tulee varusmiespalvelusta entisestään kehittää ja päivittää muuttuneeseen sodankäyntiin sopivaksi.  Myös siviilipalveluksen ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen toimintaa tulee kehittää palvelemaan mahdollisimman hyvin kokonaisturvallisuuden tarpeita.

Puolustusselonteko on hyvin ja kattavasti tehty. On kuitenkin hyvä tiedostaa, että se on aikansa tuote. Ukrainan sota ja maailmanpolitiikan viimeaikaiset tapahtumat, muun muassa Yhdysvalloissa, haastavat selontekoa jatkuvasti.  Maailmanpolitiikan muutoksiin, sekä äärimmäisen nopeasti muuttuviin sodankäynnin muotoihin tulee pystyä reagoimaan entistä nopeammin.

Suomalaiselle puolustusteollisuudelle tulee taata sen tarvitsemat resurssit, sekä omat tarpeemme että myös puolustusteollisuuden kasvavat vientimahdollisuudet huomioiden. Investointipäätöksiä tulee tehdä pikaisesti sekä panostaa merkittävästi mm kotimaisen drone-tuotannon kehittämiseen.

Vaikka Suomi on menneiden vuosikymmenten aikana panostanut merkittävästi mm väestönsuojien rakentamiseen, emme voi tuudittautua ajatukseen, että kaikki asiat ovat kunnossa. Koko yhteiskunnan tulee arvioida kokonaisvaltaisesti varautumistaan poikkeusoloihin. Jokaisen kaupungin ja kunnan, jokaisen hyvinvointialueen, niin kuin yritystenkin tulee tarkastella omaa varautumistaan.  Sodan tai muun kriisin sattuessa on jokaisen kansalaisen kannettava oma vastuunsa tilanteessa.

Arvoisa puhemies,

Suomella on edessään varautumisen aika. Puolustusselonteko kuitenkin osittaa, että voimme katsoa tulevaisuuteen luottavaisesti – yhdessä liittolaistemme kanssa.  Suomi kantaa jatkossakin vastuun omasta puolustuksestaan, mutta jalkaväkikenraali Adolf Ehrnrootin sanoin: ”Ei koskaan enää yksin”.