Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Peter Östman korosti, että Suomen teollisuuspolitiikan tulee vastata nopeasti muuttuvan maailman haasteisiin ja tukea kansallista kilpailukykyä sekä huoltovarmuutta.
– Geopoliittiset jännitteet ja suurvaltojen valtiojohtoinen talouspolitiikka muuttavat kilpailuympäristöä nopeasti. Suomen on varmistettava, että EU:n linjaukset tukevat meidän tavoitteitamme ja että oma teollisuutemme pysyy kansainvälisesti kilpailukykyisenä.

Teollisuuspolitiikka on myös osa kokonaisturvallisuutta.
– Yli 95 prosenttia ulkomaankaupastamme kulkee meritse. Logistiikan, energiaverkkojen ja digitaalisen infrastruktuurin toimivuus on varmistettava kaikissa oloissa, Östman totesi KD:n ryhmäpuheessa.

Hän muistutti, että TKI-rahoituksen nostaminen neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta on tärkeä päätös, mutta sen vaikuttavuus riippuu rahoituksen oikeasta kohdentamisesta.
– Rahoitus on suunnattava yrityksiä hyödyttävään tutkimukseen ja murrosteknologioihin. Erityisesti pk-yritysten innovaatiot ja niiden tuotteistaminen kansainvälisille markkinoille on nostettava keskiöön, hän linjasi.

Kristillisdemokraatit esittävät startup-yritysten kasvualueiden perustamista eri puolille Suomea vauhdittamaan innovaatioita ja investointeja.

Östman nosti esiin myös osaajapulan, johon hallitus on vastannut tohtoripilotilla.
– On hienoa, että tuhanteen tutkijapaikkaan tuli 10 000 hakemusta.

– Tarvitsemme korkeatasoista koulutusta, parempaa varautumista tuleviin tarpeisiin sekä kykyä houkutella osaajia myös ulkomailta. Jotta asiantuntijat jäisivät pysyvästi Suomeen, on kiinnitettävä huomiota niiden perheiden kotoutumiseen ja kielenoppimiseen, jotka haluavat rakentaa elämänsä täällä.

*** KD:n ryhmäpuhe 8.10. VNS 1/2025 vp Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta
Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Peter Östman

Arvoisa puhemies,

Teollisuuspolitiikassa eletään aikaa, jossa geopoliittiset jännitteet ja suurvaltojen valtiojohtoinen politiikka muuttavat kilpailuympäristöä nopeasti. Useat valtiot toteuttavat omia tavoitteitaan aiempaa strategisemmin ja kilpailu investoinneista on kovaa. On huolehdittava, että EU:n linjaukset tukevat Suomen tavoitteita ja että oma teollisuutemme on kansainvälisesti kilpailukykyinen.

Kokonaisturvallisuudessa ja huoltovarmuudessa teollisuuspolitiikan kriittinen rooli korostuu. Yli 95 prosenttia ulkomaankaupastamme kulkee meritse, ja siksi logistiikan, energiaverkkojen ja digitaalisen infrastruktuurin toimivuus on varmistettava kaikissa oloissa. Nato-jäsenyytemme sekä EU:n puolustusteollisuushankkeet avaavat Suomelle uusia mahdollisuuksia. Myös maa- ja metsätaloussektorilta voidaan odottaa paljon. Esimerkiksi valmistelussa oleva elintarvikeviennin kasvua edistävä ruoka-alan kasvuohjelma sekä bio- ja kiertotalouden ratkaisut tarjoavat kasvun väyliä viennille.

Suomella on vahvuuksia murrosteknologioissa: tekoälyssä, kvanttiteknologiassa, 6G:ssä ja kyberturvassa. Luovat alat ja immateriaalioikeudet voivat olla meille uusia kasvun lähteitä, jos uskallamme panostaa niihin.

Tässä työssä tutkimus- ja kehityspanostukset ovat avainasemassa. Parlamentaarinen päätös nostaa TKI-rahoitus neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta on merkittävä, mutta se on kyettävä suuntaamaan yrityksiä hyödyttävään tutkimukseen, ekosysteemeihin ja murrosteknologioihin. On kiinnitettävä erityisesti huomiota pk-yritysten luomiin uusiin innovaatioihin ja kyettävä tuotteistamaan ne kansainvälisille markkinoille sopiviksi vientituotteiksi. Nämä suomalaiset yritykset tuovat Suomeen tulevaisuudessa lisää työpaikkoja ja verorahoja yhteiskunnan palveluiden turvaamiseksi.

Kristillisdemokraatit on esittänyt startup-yritysten kasvualueiden perustamista eri puolille Suomea vauhdittamaan innovaatioita, investointeja ja yritystoimintaa. Korkeakoulujen, tutkimuslaitosten sekä teollisuuskeskittymien yhteydessä sijaitsevat kasvualueet mahdollistaisivat ideoiden, osaamisen, osaavan työvoiman sekä rahoituksen kohtaamisen tehokkaasti.

Ärade talman,

I Finland råder det en allvarlig brist på kompetens, och konkurrensen om högutbildad arbetskraft hårdnar. Vi behöver högklassig utbildning, bättre framförhållning samt förmåga att locka kompetens även från utlandet. För att kunna få experterna att stanna måste man fästa uppmärksamhet vid integrationen och språkinlärningen i de familjer som vill bygga sitt liv i Finland.

Hallitus on vastannut osaajapulaan 255 miljoonan euron tohtoripilotilla: yliopistot kouluttavat vuoteen 2027 mennessä tuhat uutta tohtoria nykyisen koulutusmäärän lisäksi. Tämä on oiva tapa lisätä osaajia maassamme. Alustavat tulokset pilotista ovat olleet erittäin lupaavia: tuhanteen tutkijapaikkaan tuli peräti kymmenen tuhatta hakemusta. Ensimmäiset tutkijat ovat aloittaneet tehtävissään ja yritysyhteistyön rakentaminen on käynnistynyt.

Kansainvälinen toimintaympäristö on nopeiden muutosten pelikenttä. Suomen on osattava hyödyntää EU:n talouspoliittisia linjauksia talouskasvun ja kilpailukyvyn vahvistamiseksi. On kyettävä ennakoimaan uusia kehityskulkuja ja lisättävä reaktiokykyä. Suomen menestys rakentuu turvallisuuden, osaamisen ja innovaatioiden varaan. Valtioneuvoston selonteko tukee Suomen teollisuuspoliittisia tavoitteita, jotka turvaavat tulevaisuuden kilpailukyvyn ja huoltovarmuuden.