Päivi Räsänen korosti tulevaisuusselonteon lähetekeskustelussa, että Suomen on vahvistettava varautumista kaikilla yhteiskunnan tasoilla.
– Tulevaisuuspolitiikka on turvallisuuspolitiikkaa. Nato-jäsenyys ja puolustuksen vahvistaminen ovat välttämättömiä turvallisuuden takaamiseksi. Kansallinen varautuminen käsittää myös huoltovarmuuden, omavaraisuuden ja yhteiskunnan toimivuuden kriisin hetkellä, Räsänen totesi.

Pitämässään Kristillisdemokraattien ryhmäpuheessa Räsänen painotti kotimaisen ruoantuotannon, energiaomavaraisuuden ja lääkkeiden saatavuuden merkitystä huoltovarmuudelle.
– Kotimainen ruoantuotanto on osa huoltovarmuuden ketjua, joka alkaa pellolta ja päättyy ruokapöytään.
– Eurooppalainen ja erityisesti kotimainen lääketeollisuus olisivat kestäviä ratkaisuja huoltovarmuuden turvaamiseksi.

Yhtenä suurimpana tulevaisuuden haasteena Räsänen nosti esiin historiallisen alhaisen syntyvyyden.
– Syntyvyys Suomessa on romahtanut matalimmalle tasolle 250 vuoteen. Poliittiset päätökset eivät yksin ratkaise tilannetta, mutta niillä vaikutetaan yhteiskunnan perhemyönteisyyteen.

Räsänen korosti, että perhe on yhteiskunnan sydän ja perheisiin panostaminen on tulevaisuusinvestointi. Hän painotti myös kansanterveyden, mielenterveyden ja yhteisöllisyyden merkitystä yhteiskunnan kestävyyden kannalta.
– Tulevaisuutta ei rakenneta vain varautumalla pahimpaan, vaan luomalla myös olosuhteet kasvulle, osaamiselle ja työnteolle.

***Lue koko puheenvuoro:

Lähetekeskustelu tulevaisuusselonteon ensimmäinen osa VNS 7/2025 vp Strateginen toimintaympäristöanalyysi sekä skenaarioita vuoteen 2045
KD:n ryhmäpuheenvuoro kansanedustaja Päivi Räsänen 21.10.2025

Arvoisa puhemies,

Selonteko tarjoaa näkymiä vuoteen 2045. Skenaarioihin perustuva lähestymistapa tekee selonteosta kiinnostavan ja varautumistoimien luettelosta konkreettisen.

Elämme suuren epävarmuuden ajassa, keskellä murroskautta, jossa suurvaltojen keskinäiset suhteet, teknologian kehitys sekä pienenevät ikäluokat muovaavat yhteiskuntiamme. Pienenä maana voimme vaikuttaa näihin globaaleihin trendeihin rajallisesti, mutta varautuminen tulevaan on omissa käsissämme.

Tulevaisuuspolitiikka on turvallisuuspolitiikkaa. Nato-jäsenyys ja puolustuksen vahvistaminen ovat välttämättömiä turvallisuuden takaamiseksi. Kansallinen varautuminen käsittää myös huoltovarmuuden, omavaraisuuden ja yhteiskunnan toimivuuden kriisin hetkellä.

Kotimainen ruoantuotanto on osa huoltovarmuuden ketjua, joka alkaa pellolta ja päättyy ruokapöytään. Tulevaisuudessakin ihmisen perustarpeet ovat samat: kaikki sukupolvet tarvitsevat ruokaa. Tarvitsemme myös uusia sukupolvia maatalouteen. Nuoria viljelijöitä onkin tällä kaudella tuettu korvauskelpoisuuksia lisäämällä ja aloitustuen yrittäjätulovaatimusta keventämällä.

Vesi on yksi Suomen arvokkaimmista luonnonvaroista. Turvaamme vesihuollon huoltovarmuuden lakimuutoksilla, joilla estetään sen yksityistäminen. Energiaomavaraisuus on yhä kriittisempää. Suomi on jo pitkään saavuttanut EU:n energiatehokkuustavoitteet. Kestävä kasvu edellyttää siirtymää puhtaaseen energiaan ja tuotantoon. Hallitus edistääkin muun muassa biokaasutuotannon kehittämistä ja metsäteollisuuden arvonlisän nostamista.

Lääkkeiden ja hoitotarvikkeiden saatavuus on tärkeä osa huoltovarmuutta, mikä tulee turvata myös poikkeusoloissa. Huoltovarmuutemme lääkkeiden osalta on hyvin riippuvainen tuonnista, ja tämä tarkoittaa sen turvaamista varastoimalla. Eurooppalainen ja erityisesti kotimainen lääketeollisuus olisivat kestäviä ratkaisuja huoltovarmuuden turvaamiseksi.

Syntyvyys Suomessa on romahtanut matalimmalle tasolle 250 vuoteen. Se on selvästi sekä nettouusiutumislukua että naapurimaidemme ja EU:n keskiarvoa alhaisempi. Alhainen syntyvyys uhkaa talouden, esimerkiksi eläkejärjestelmän ja työmarkkinoiden, kestävyyttä.

Poliittiset päätökset eivät yksin ratkaise tilannetta, mutta niillä vaikutetaan yhteiskunnan perhemyönteisyyteen. Työtulovähennyksen lapsikorotuksen palautus, äitiyspakkauksen arvon nosto sekä lapsilisien korotus ovat esimerkkejä toimista, joilla perheiden toimeentuloa ja hyvinvointia on parannettu. Odotamme hallitusohjelmassa sovittua väestöpoliittista selontekoa, jolla voimme vauhdittaa syntyvyyttä edistäviä toimia. Perhe on yhteiskunnan sydän ja perheisiin panostamalla kasvatamme koko yhteiskunnan resilienssiä tulevaisuudessa.

Tarvitsemme lisäksi ennaltaehkäisevää ja kansanterveyslähtöistä päihdepolitiikkaa, terveydenedistämistä, mielenterveyttä tukevaa yhteisöllisyyttä ja liikunnallista elämäntapaa, jotta väestömme olisi tulevaisuudessa entistä terveempää ja toimintakykyisempää. Kun ihmiset voivat paremmin, he jaksavat rakentaa perheitä, yhteisöjä ja tulevaisuutta.

Tulevaisuutta ei rakenneta vain varautumalla pahimpaan, vaan luomalla myös olosuhteet kasvulle, osaamiselle ja työnteolle. Koulutuksen ja TKI-toiminnan panostuksilla varmistamme osaamisen ja innovaatiot, joilla Suomi menestyy tulevaisuudessa. Viimeaikaiset jäänmurtajakaupat, datakeskushankkeet ja muut teollisuuden positiiviset uutiset kertovat talouden orastavasta käänteestä parempaan.

Kansa, joka unohtaa juurensa, menettää tulevaisuutensa. Meidän on tunnettava historiamme, jotta pystymme varautumaan tulevaan. On myös tärkeää tiedostaa se kristillinen arvopohja, jolle suomalaisen yhteiskunnan perusta on rakennettu ja joka on ollut koko läntisen hyvinvoinnin ja sivistyksen lähde.

Tuntemalla historiamme ja pitämällä kiinni arvoistamme voimme rakentaa tulevaisuutta, jossa on merkitystä ja toivoa. Emme voi määrätä maailman suuntaa, mutta voimme rakentaa vahvaa ja luottamukseen perustuvaa Suomea. Tulevaisuutta ei voi ennustaa, mutta sen voi rakentaa. Yhdessä, vastuullisesti ja kestävään arvopohjaan nojaten.