KD:n puheenjohtaja Päivi Räsänen muistutti, että olemme samojen tosiasioiden edessä kuin kreikkalaiset: meidän tulee samaan aikaan vähentää valtion menoja ja lisätä talouskasvua sekä kilpailukykyä.
– Se edellyttää yhtälöä, jossa rakenteita uudistetaan, kokonaisveroaste ei nouse ja samalla pidetään yllä menokuria.

– On kuitenkin varottava, ettei lyhytnäköisillä leikkauksilla aiheuteta kasvavaa kustannustaakkaa julkiselle taloudelle. Olen huolestunut terveydenhuoltoon kohdistuvista leikkauksista. Hallitus aikoo leikata lääkäripalkkioiden sairausvakuutuskorvaukset lähes puoleen. En ole huolestunut yksityislääkäreiden ansioista vaan pienituloisten potilaiden valinnan vapauden kaventumisesta sekä julkisen terveydenhuollon kuormittumisesta, Räsänen totesi.

Lue katsaus kokonaisuudessaan:

Katsaus KD:n eduskuntaryhmän kesäkokouksessa
25.8.2015 Hyvinkäällä
Puolueen puheenjohtaja
Päivi Räsänen

Tuoreiden tilastojen mukaan Suomi oli huhti-kesäkuussa ainoa eurovaltio, jossa bruttokansantuote supistui. Vaikka euroalueella talouskasvu on hiljalleen elpymässä, Suomen tavaraviennin arvo ja teollisuustuotanto ovat supistuneet koko kevään.

Suomen tavaravienti on vuoteen 2008 verrattuna 18 % eli 12 miljardia pienempi ja yritysten investoinnit ovat pudonneet 10 miljardia alemmalle tasolle. Tämä vastaisi kymmentä Äänekosken biotuotetehdasta joka vuosi.

Pääasiassa elektroniikkateollisuuden romahduksen seurauksena työn tuottavuus Suomessa on heikentynyt poikkeuksellisen voimakkaasti.

Vuonna 2012 Suomeen investoitiin Kreikan jälkeen vähiten Euroopassa. 70 % suomalaisista yrityksistä suunnittelee edelleen työpaikkojen siirtämistä pois Suomesta koska emme ole enää kilpailukykyinen maa tehdä liiketoimintaa. Samaan aikaan julkisen sektorin menot kasvavat ja olemme viime vuodet velkaantuneet 10 miljardilla vuodessa, valtionvarainministerin budjettiesityksen mukaan valtionvelka kasvaa myös ensi vuonna kuudella miljardilla eurolla.

Suomalaisten yritysten kohdalla ongelmana on kasvun puute. Yksityiset ja julkiset innovaatiopanostukset pienenevät yhtä aikaa. Yritysten tuotekehityspanokset ovat laskeneet vuodesta 2009 ja Sipilän hallitusohjelma leikkaa merkittävästi tutkimuksen ja innovaatioiden rahoitusta.  Leikkaukset pudottavat Suomen OECD-maiden vertailussa viimeisten joukkoon. Leikkaukset tulisikin kohdistaa tehottomiin yritystukiin innovaatiotukien sijaan. Hallitusohjelmassa luvattiin vahvistaa yrittäjyyttä. Budjettiesityksessä ei kuitenkaan ole luvattua yrittäjävähennystä eikä muutosta arvonlisäverojen tilitykseen, mikä on harmi, sillä yrittäjyys pitäisi saada vauhtiin nopeasti.

Tilanne on siis vakava, mutta ei toivoton. Suomen perinteisen vahvuuden – osaamispohjan turvaaminen on ensiarvoisen tärkeää. Tutkimukseen ja koulutukseen tulisi investoida rohkeasti ja riittävästi. Yhteiskuntasopimuksen kaatuminen oli vakava takaisku ja nyt hallituksen on tuotava uskottava korvaava paketti kilpailukyvyn parantamiseksi ja talouskasvun vauhdittamiseksi. Tarvitsemme enemmän suomalaista työtä ja yrittämistä, enemmän kilpailukykyä ja osaamista. Yrittäjyyteen panostaminen on tie talouden kasvuun. Tulevaisuuden kannalta on olennaista, että saamme suomalaisia pk-yrityksiä syntymään, kasvamaan ja kansainvälistymään.

On hyvä, että hallitus ei ole vastoin aiempia uhkauksiaan panemassa ehdollista kasvua näivettävää leikkauslistaa toimeen. Uhka jää kuitenkin taustalle, ja erityisen epäjohdonmukaista on, että lapsilisien mittava, 120 miljoonan euron leikkaus on sisällytetty ehdolliseen säästölistaan. Lapsilisästä päättäminen ei kuulu työmarkkinapöytään.

Viime kaudella kaikki eduskuntapuolueet olivat yksimielisiä, että lapsilisäleikkausten kohdalla kipuraja tuli vastaan. Ehdolliset säästöpäätökset tulee muutoinkin rajata niihin kohteisiin, joilla on johdonmukainen yhteys työmarkkina-asioihin. Lopulta vastuu kaikista leikkauksista jää hallitukselle, jonka velvollisuus on huolehtia myös niiden lähimmäistemme hyvinvoinnista, joilla ei ole vaikutusvaltaisia etujärjestöjä puolestapuhujinaan.

Olemme samojen tosiasioiden edessä kuin kreikkalaiset: meidän tulee samaan aikaan vähentää valtion menoja ja lisätä talouskasvua sekä kilpailukykyä. Se edellyttää yhtälöä, jossa rakenteita uudistetaan, kokonaisveroaste ei nouse ja samalla pidetään yllä menokuria.

On kuitenkin varottava, ettei lyhytnäköisillä leikkauksilla aiheuteta kasvavaa kustannustaakkaa julkiselle taloudelle. Olen huolestunut terveydenhuoltoon kohdistuvista leikkauksista. Hallitus aikoo leikata lääkäripalkkioiden sairausvakuutuskorvaukset lähes puoleen. En ole huolestunut yksityislääkäreiden ansioista vaan pienituloisten potilaiden valinnan vapauden kaventumisesta sekä julkisen terveydenhuollon kuormittumisesta.

Vuonna 2013 kelakorvattavia yksityislääkärikäyntejä oli 3,6 miljoonaa, mikä on suuri määrä, kun sitä vertaa samaan aikaan terveyskeskuskäyntien määrään, joita oli julkisessa terveydenhuollossa 6,8 miljoonaa. Hyvätuloisten käyttäytymiseen leikkaus ei vaikuta, mutta kun pienituloiset siirtyvät terveyskeskukseen, jonot ja paine kasvavat. Joillakin erikoisaloilla julkisessa terveydenhuollossa ei edes ole mahdollista päästä tarkastuksiin, esimerkiksi gynekologille tai silmälääkärille. Erityisen hankalaksi tilanne muodostuu suun terveydenhuollossa, sillä terveyskeskusten hammaslääkärivoimat eivät riitä nykyisinkään. Useat vaivat jäävät todennäköisesti kokonaan hoitamatta. Tämä leikkaus ei tuo säästöä vaan kasvavia kustannuksia. Nykykorvauksilla yksityislääkärillä käynti on yhteiskunnalle moninkertaisesti edullisempi ja kustannustehokkaampi vaihtoehto kuin julkisen terveydenhuollon käynti.

Hyvät ystävät!

Sisäministeriön julkaisemat arviot turvapaikanhakijoiden määrän räjähdysmäisestä kasvusta taloudellisesti vaikeana aikana ennakoivat merkittävää muutosta suomalaisessa yhteiskunnassa. Viime vuonna Suomeen saapui 3651 turvapaikanhakijaa, tänä vuonna ennakoidaan 15 000 uutta hakijaa. Tilanne huolestuttaa myös siksi, että maahanmuutosta käyty keskustelu on jo entisestään yhteiskuntaa jakavaa ja kärjistynyttä.

Perussuomalainen puolue ei aavistanut hakijoiden vyöryä antaessaan keväällä vaalilupauksen 200 – 300 miljoonan euron leikkauksista maahanmuuttokuluihin. Nyt eduskunta joutuu päinvastoin käsittelemään kymmenien miljoonien eurojen lisäyksiä maahanmuuttokuluihin samalla kun koulutuksesta, terveydenhuollosta ja vanhuspalveluista leikataan. Sipilän hallituksen ensimmäisessä lisätalousarviossa kesäkuussa lisättiin jo 20 miljoonaa euroa maahanmuuttohallintoon.

Maahanmuuttokeskustelussa tarvitaan nyt kovaa faktaa ennakkoluuloisten huhupuheiden ja sinisilmäisen unelmahötön sijaan. Turvapaikanhakijoiden sisäisistä siirroista EU-maasta toiseen tulee luopua, sillä se kasvattaa entisestään laittoman ihmissalakuljetuksen vetovoimaa. Todennäköisesti jo pelkkä päätös sisäisistä siirroista on kasvattanut salakuljettajien markkinoita. EU:n turvapaikkajärjestelmän keskeinen periaate on ollut, että jokainen maa vastaa omien rajojensa valvonnasta ja omalle alueelleen tulevista turvapaikanhakijoista ja sen tutkimisesta, täyttävätkö he pakolaisaseman.

Sen sijaan tulisi panostaa kiintiöpakolaisiin, jotka otetaan suoraan pakolaisleireiltä ja sijoitetaan kuntiin. Viime kaudella hallitus teki esityksestäni päätöksen, jonka mukaisesti pakolaiskiintiötä kasvatettiin 300 henkilöllä Syyrian pakolaistilanteen vuoksi.

Turvapaikanhakijoista valtaosa, lähes 80 % on nuoria terveitä miehiä, joista suuri osa palautetaan takaisia kotimaihinsa. Sen sijaan maailman pakolaisleireillä asuu kymmeniä miljoonia naisia, lapsia ja muita haavoittuvassa asemassa olevia, joilla ei edes ole varaa maksaa tuhansia euroja rikollisjärjestöille. Myös taloudellisesti haastavana aikana Suomella on oltava mahdollisuus auttaa näitä hädässä olevia lähimmäisiä.

Hallituksen kaavailemat resurssit poliisille ja muille tuvallisuusviranomaisille eivät tule riittämään tässä tilanteessa. Turvapaikanhakijoiden joukosta on kyettävä seulomaan mahdolliset turvallisuusuhat yhteiskunnalle.

Samalla on tiukasti huolehdittava siitä, että turvapaikkaa hakevia kohdellaan ihmisarvoisesti eikä minkäänlaiselle rasismille saa antaa kasvualustaa.  Pakolaisuuden ehkäisyssä tarvitaan ennen muuta kriisinhallintaa ja kehitysyhteistyötä. Siksi on surullista, että hallitus on päättänyt leikata molemmista, kehitysyhteistyöstä erityisen kovalla kädellä.

Suomi oli aina 1990-luvun alkuun saakka maa, josta muutettiin ulkomaille työn perässä. Maahanmuuttajia alkoi tulla Suomeen suuremmassa määrin 1990-luvulla, ja heidän määränsä on lähes kaksinkertaistunut 2000-luvulla. Maahanmuutto käsitetään usein harhaanjohtavasti lähinnä pakolaisuuden kautta. Suomeen on viime vuosina tullut pitkäaikaista oleskelua varten ulkomailta yli 35 000 henkilöä vuositasolla ja heistä suojelua hakevia turvapaikanhakijoita oli vain alle 10 prosenttia.  Suurin osa maahanmuuttajista tulee Suomeen työn, opiskelun tai puolison perässä.

Maahanmuuttajat ovat hyvin monimuotoinen ryhmä. Heissä on rikkaita ja köyhiä, huippuammattilaisia ja erikoisosaajia mutta myös lukutaidottomia.

Hyvät kuulijat,

Väestön ikääntymisestä johtuen maamme huoltosuhde heikkenee tulevina vuosina. Suomi tarvitsee kansainvälisiä verkostoja, uusia innovaatioita ja uusia yrittäjiä luomaan työtä ja hyvinvointia. Maahanmuuttajat työllistävät usein itsensä ja myös muita ryhtymällä yrittäjäksi. Mieleeni tulee ravintolayrittäjä, joka teki illallispöydässä vaikutuksen, paitsi erinomaisella palvelulla myös elämäntarinallaan. Pakolaisleiriltä tullut nainen oli raivannut sinnikkäästi tiensä yrittäjäksi. Monet tämän päivän suomalaisista suuryrityksistä kuten Fazer, Stockmann, Enso Gutzeit, Paulig ja Finlayson ovat aikansa maahanmuuttajien perustamia.

Maahanmuuttajat nähdään usein taloudellisena rasitteena kapeasta tarkastelunäkökulmasta johtuen. OECD:n tutkimuksen mukaan maahanmuuttajat tuovat julkiselle taloudelle enemmän tuloja kuin mitä he saavat takaisin erilaisina palveluina ja tulonsiirtoina. Maahanmuuttajilla on kuitenkin yhä noin kolminkertainen työttömyysriski kantaväestöön verrattuna. Tulevaisuuden kannalta keskeisin kysymys on maahanmuuttajien työllisyysasteen nostaminen ja työllistymisen esteiden poistaminen.

Hyvät kuulijat,

Pidän huolestuttavana maahanmuutosta käytävää kärjistynyttä keskustelua, joka voi johtaa siihen, että maahanmuuttajat jäävät yhä enemmän yhteiskunnan ulkopuolelle, mikä taas lisää niitä ongelmia, joita maahanmuuttoon kielteisesti suhtautuneet ovat tuoneet esille. Kärjistävistä lausunnoista tuleekin itseään toteuttava ennustus. Vastuullisen maahanmuuttopolitiikan tavoite ja lähtökohta on, että maahamme jo muuttaneet ihmiset ovat tervetullut osa suomalaista yhteiskuntaa ja yhteisöjämme. Samalla hallittu maahanmuuttopolitiikka huomioi yhteiskunnan kestokyvyn ja turvallisuuden sekä varmistaa maahanmuuttopolitiikan hyväksyttävyyden.