Kansanedustaja Sari Tanus urakoi istuntokauden elinsiirtopotilaiden hyväksi. Hän jätti istuntokauden lopulla eduskunnalle 116 kansanedustajan allekirjoittaman lakialoitteen elinsiirtojen helpottamiseksi.

Tanus haluaa saada Suomen kudoslain pohjoismaiselle ja yleiseurooppalaiselle tasolle. Nykyisen kudoslain mukaan täysi-ikäinen henkilö, joka kykenee päättämään hoidostaan, voi luovuttaa uusiutumattoman elimen vain lähiomaisensa tai muun läheisensä sairauden hoitoa varten. Tämänhetkisen lain tulkinnan mukaan lähiomaisia ovat vain aviopuoliso, lapset, vanhemmat ja sisarukset ja muita läheisiä ovat vain avopuoliso tai muu luovuttajan kanssa samassa taloudessa asuva henkilö.

Tanus haluaa lakipykälää muutettavan siten, että tiukka lähisukulaisuus- ja muu läheinen -rajoite poistetaan ja elimen luovutus mahdollistetaan toisen henkilön sairauden tai vamman hoitoa varten.  Tällöin esimerkiksi serkun, tädin, hyvän ystävän tai vaikka nykyisin eri taloudessa asuvan lapsen isän sairauden hoidoksi mahdollistetaan elimen luovutus Suomessakin.
– Yhteinen kotitalous ei voi olla määrittävänä tekijänä elinsiirroissa, Tanus tiivistää.

Elinsiirron edellytyksenä on luovuttajan ja potilaan kudosten yhteensopivuus.  Elimen ja kudoksen luovuttaminen on Suomessa tiukasti sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviranomaisen alaista toimintaa.

Vaikeaa munuaisten vajaatoimintaa sairastavat potilaat odottavat kiihkeästi elämän normalisoivaa hoitoa.  Yhteiskunnalle miljoonien eurojen säästöt.

Munuaissiirto elävältä luovuttajalta on vaikean munuaisten vajaatoiminnan paras hoito.Tällä hetkellä Suomessa lähes 400 munuaispotilasta odottaa sopivaa luovuttajaa.  Yli 90 % munuaissiirroista on Suomessa tehty aivokuolleilta luovuttajilta saaduilla elimillä, kun maailmalaajuisesti noin 40 % munuaissiirroista tehdään eläviltä luovuttajilta.  Sopivien luovuttajien puute on siirtoja rajoittava tekijä. Joka vuosi monia potilaita kuolee munuaisten vajaatoiminnan komplikaatioihin munuaissiirron viivästymisen vuoksi.  Toisin kuin elimistöä kuormittava, useita kertoja viikossa tehtävä, elämää rajoittava dialyysihoito, munuaissiirto mahdollistaa aivan normaali elämän.

Dialyysihoitoon verrattuna jo yksi onnistunut munuaissiirto säästää yhteiskunnan varoja satoja tuhansia euroja. Suomalaistutkimusten mukaan toimiva munuaissiirre säästää jo ensimmäisen vuoden kuluttua leikkauksesta noin 40 000 euroa vuosi verrattuna dialyysihoitoon. Munuaissiirteet toimivat nykyään keskimäärin 20 vuotta. Potilasmäärä huomioiden kyse on useiden miljoonien eurojen säästöstä.

– Jos hyvä sote-laki tuo potilaan saataville parhaan mahdollisen hoidon, mahdollistaa normaalin elämän ja tuo samalla yhteiskunnalle jatkuvia suuria säästöjä, niin tässä on todella hyvä lakimuutos, Tanus painottaa.
Hän toivoo lakiuudistuksen toteutuvan mahdollisimman pian.

Eduskunnan munuais-, maksa- ja elinsiirtopotilaiden tukiryhmä koonnut asiantuntijoita ja toiminut tiiviisti. Se on koonnut laajalti yhteen alan asiantuntijoita, edustajia eri potilasjärjestöistä ja kansanedustajia. Ryhmän puheenjohtajana toiminut Sari Tanus kiittelee tukiryhmän jäseniä asiantuntijuuden tuomisesta, tiiviistä toiminnasta ja kannustuksesta.

– 116 kansanedustajan tavoittaminen allekirjoitusten saamiseksi,  lakialoitteen merkityksen  selvittäminen henkilökohtaisesti käytännössä yli sata kertaa oli melkoinen urakka, Tanus sanoo.

Tanus elinsiirron saaneiden urheilun Euroopan mestaruuskilpailuihin

Kansainvälinen elinsiirtoliikunnan tapahtumaviikko, European Transplant Sport Week, jolloin sanotaan myös ”kyllä” elinluovutukselle, järjestetään Vantaalla 10.-17.7. Sen yhteydessä järjestetään myös elinsiirron saaneiden urheilun Euroopan mestaruuskilpailut, joissa n 600 urheilijaa kilpailee 14 lajissa. Kyseessä on ainutlaatuinen elinsiirron saaneiden tapahtumakokonaisuus Euroopassa. Tanus iloitsee saatuaan kutsun osallistua kunniavieraana tapahtumaan.