Kansanedustaja Antero Laukkanen totesi KD:n olevan huolissaan Agenda 2030 tavoitteiden toteutumisesta Suomen osalta.
– Toimintaohjelmasta tekisi rehellisemmän, jos hallitus ei niin hienoin sanakääntein puhuisi kauniista tavoitteista ja periaatteista vaan tunnustaisi, että sen on, mielestään Suomen talouskurimuksen vuoksi, ollut pakko toimia vastoin tavoitteitaan ja periaatteitaan. Hallituksen olisi hyvä myös tunnustaa, että se on osin pahasti epäonnistunut, kuten ajaessaan alas tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa, Laukkanen totesi pitämässään ryhmäpuheessa.

***
Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä
Ryhmäpuhe ke 15.2.2017
Kansanedustaja Antero Laukkanen

Valtioneuvoston selonteko kestävän kehityksen globaalista toimintaohjelmasta Agenda2030:sta

Arvoisa puhemies, (puheen euroluvuissa verrataan 2015 ja 2017 budjetteja)

Hallituksen selonteon alussa todetaan: ”Globaali kestävän kehityksen toimintaohjelma – Agenda 2030 – ohjaa Suomea ja muita maita kestävän kehityksen polulla”. Tämä olisi hieno asia, jos hallitus myös toimisi tämän tavoitteen mukaan.

Kestävä kehitys vaatii todellisen tilanteen tunnustamista ja selkeitä päätöksiä, joissa toimitaan havaintojen ja tavoitteiden mukaan. Näin politiikkaa korjataan ja yhteiskunnan toimintaa tehostetaan ja vähäisillä resursseilla saadaan enemmän aikaan.

Hallinnon eri alojen koordinaation ja seurannan verkoston kehittäminen ja indikaattorien lisääminen on oikein ja kannatettavaa, mutta se ei riitä. Hallituksen itsensä on oltava poliittisesti johdonmukainen.

Kun huolella lukee selonteon tekstin, huomaa sen olevan ristiriitainen, sanojen ja tekojen välillä. Hallitus sanoo tukevansa osaamista ja koulutusta, mutta leikkaa rajusti koulutuksen määrärahoja.

Hallitus kaipaa tavattomasti innovaatioita ja tutkimusta ja mainitsee erityisesti VTT:n ja Tekesin, joilta se on vienyt 140 miljoonaa euroa rahoitusta. KD on tätä kritisoinut hallituksen eräänä käsittämättömimmistä linjauksista, sillä juuri tekniset tutkimuslaitokset tuottavat uusia yrityksiä, innovaatioita ja työpaikkoja. Ehkä hallitus nyt uskoo, kun OECD:n asiantuntijat sanovat saman asian?

Hallitus ilmoittaa tukevansa globaalia kumppanuutta ja olevansa siihen tavattoman sitoutunut, mutta leikkaa rajusti kehitysyhteistyöstä, mikä olikin yhden hallituspuolueen keskeinen vaaliteema.

Selonteon mukaan ”Suomi tukee kehitysmaiden kansalaisyhteiskunnan vahvistumista”, ja konkreettinen toimenpide oli siis kansalaisjärjestöjen rahoituksen puolittaminen. Siis toisin kuin edellytetään kestävän kehityksen yhteiskuntasopimuksessa, jonka piti olla selonteon pohjana.

Ilmastorahoituksenkin piti olla kehitysyhteistyörahoituksen suhteen kasvattamassa sitä, eikä sisältyä siihen.

Tyhjät sanat ja ympäripyöreys eivät lämmitä, lainaus: ”Sosiaalista vastuullisuutta lisätään parantamalla riskinarviointia sekä koko hankintaketjun kestävyyttä mm. vuoropuhelun avulla hyödyntämällä YK:n ja muita kansainvälisiä yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevia periaatteita.”  Todellisuudessa Suomi on leikannut YK:n jäsenjärjestöiltä tukeaan 70% ja osalta jopa 100%.

Arvoisa puhemies

Hallitus sanoo hienoin sanakääntein haluavansa turvallista yhteiskuntaa, mutta leikkaa tullilta, verohallinnolta ja poliisilta väkeä ja harmaan talouden torjunnan resursseja. Voimme yhtyä selonteon hyviin tavoitteisiin, mutta kritiikkimme kohdistuu siihen, että toiminta on ristiriidassa tavoitteiden kanssa.

”Kestävä kehitys edellyttää poliittista johdonmukaisuutta” sanotaan yhteiskuntasitoumuksessakin. Sen mukaan ”kiinnitämme erityistä huomiota lasten ja nuorten hyvinvointiin”. Nyt lapsiperheiltä leikataan ja kasva joukko lapsiperheitä kokee tulevaisuutensa epävarmana ja uhattuna.

Yhdenvertaiset ja tasa-arvoiset hyvinvointipalvelut ovat selonteon mukaan hallitukselle tärkeitä, mutta pitkäaikaistyöttömyys jatkaa sen mukaan kasvuaan. ”Työvoimakoulutus tukee yritysten kasvua ja kehittymistä rakennemuutoksessa”, lukee selonteossa, samoin että ”Henkilökohtaisella ja räätälöidyllä palvelulla ehkäistään työmarkkinoilta syrjäytymistä”, mutta hallitus leikkaa julkisia työvoima- ja yrityspalveluja yhteensä 166 miljoonalla eurolla.

Toimintaohjelmasta tekisi rehellisemmän, jos hallitus ei niin hienoin sanakääntein puhuisi kauniista tavoitteista ja periaatteista vaan tunnustaisi, että sen on, mielestään Suomen talouskurimuksen vuoksi, ollut pakko toimia vastoin tavoitteitaan ja periaatteitaan. Hallituksen olisi hyvä myös tunnustaa, että se on osin pahasti epäonnistunut, kuten ajaessaan alas tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa. Tässäkin asiassa rehellisyys olisi hyve.

Kristillisdemokraatit esittävät syvän huolensa Agenda 2030 tavoitteiden toteutumiselle Suomen osalta.