Eduskunnan täysistunto käsittelee parhaillaan kansalaisaloitetta (KAA 3/2016) äitiyslaiksi. Kristillisdemokraattien kansanedustaja Antero Laukkanen jätti lakivaliokunnan mietintöön (LaVM 1/2018) vastalauseen, jossa esitetään aloitteen hylkäämistä.

Tänään Laukkanen ed. Markus Lohen (kesk) kannattamana esitti, että asiasta pitäisi pyytää perustuslakivaliokunnan lausunto. Lakivaliokunta päätti aiemmin olla pyytämättä lausuntoa perustuslakivaliokunnalta asiaan liittyen, vaikka useampi asiantuntijalausunto sitä esitti.

Äänestyksessä 86 kansanedustajaa kannatti asian käsittelyn jatkamista lakivaliokunnan mietinnön pohjalta, 29 kansanedustajaa tuki Laukkasen esitystä asian viemisestä perustuslakivaliokunnalle. Poissa äänestyksestä oli 84 edustajaa.

Esitetyssä äitiyslaissa on säännökset lapsen synnyttäneen äidin naispuolisen kumppanin äitiyden vahvistamisesta silloin, kun lapsi on hankittu yhteisestihedelmöityshoitojen avulla ja, ettei syntyneelle lapselle voida vahvistaa isää.

– Isyydenvahvistamismahdollisuuksien heikentäminen ei ole yksiselitteinen lainsäädäntökehityksen valossa. Viime aikoina on esimerkiksi tehty muutoksia isyyskanteiden aikarajojen pidentämiseksi ja velvoitettu isyystutkimuksiin tuomioistuimen päätöksellä. On katsottu, että lainsäädännössä heikoimmassa asemassa olevalla, eli lapsella on pääsääntöisesti oikeus tuntea vanhempansa, Laukkanen toteaa.

– Valiokuntakäsittelyn yhteydessä useampi asiantuntija mm. yksityisoikeuden professori Ahti Saarenpää on katsonut asiantuntija lausunnossaan, että lapsen identiteetin näkökulmasta ehdotettu sääntelyä ei tulisi käsitellä ilman perustuslakivaliokunnan lausuntoa, koska kyse on siinä määrin perustuvaa laatua olevasta yksilön identiteettiin liittyvästä asiasta. Lisäksi useat asiantuntijat esittivät näkemyksen, ettei perustuslain mukaan, eikä Suomen solmimien ihmisoikeussopimuksien mukaan, lapselta voida viedä oikeutta isyyden vahvistamiseen koko hänen elämänsä ajaksi, sillä se loukkaa lapsen oikeutta hänen yksilösuojaansa ja itsemääräämisoikeutta.  Lisäksi Perustuslakivaliokunnan lausunnossa (PeVL 16/2006 vp, s. 3) koskien hallituksen esitystä laeiksi hedelmöityshoidoista ja isyyslain muuttamisesta todettiin isyyden osalta, että valiokunnan aiemman kannan mukaan yhteiskunnassa vallitsevien arvojen valossa on ongelmallista, että tietty osa lapsista lähtökohtaisesti lainsäädännön seurauksena syntyy isättömiksi (PeVL 59/2002 vp, s. 4/I).

– Koska käsitys äidistä ja äitiydestä on tällä hetkellä selkeästi ymmärrettävissä, ei kansalaisaloitteen esittämällä tavalla tule murentaa nykyistä tilaa. Laissa tulee edelleen säilyttää äiti -sanan käyttö lapsen synnyttäneelle naiselle. Sillä, että lainsäädännössä adoptioäiti rinnastetaan äitiin, ei ole muutettu äitiyden käsitettä, mitä nyt ollaan tekemässä. Tämä on lapsen edun mukaista sekä lain selkeyden ja ymmärrettävyyden kannalta merkityksellistä. Lain tasolla tulisi jatkossakin olla käsitys yhdestä äidistä ja yhdestä isästä. Vaikka äitiydessä on kyse myös muista siteistä, kuten psykologisista ja sosiaalisista, ei biologisen siteen merkitystä osana äitiyttä tule lainsäädännöllisesti heikentää, Laukkanen korostaa.