Östman poliittisessa katsauksessaan: Ruotsin sote-järjestelmästä ei pidä ottaa mallia

28.8.2018 klo 10:38 Uutiset

KD:n eduskuntaryhmän puheenjohtajan Peter Östmanin mielestä sote-uudistuksen keskeisiä tavoitteita ei tulla saavuttamaan hallituksen mallilla.

–          Ikävä todeta, mutta koko uudistus on rakennettu väärälle pohjalle.

Hän muistutti, että maakuntien ja valinnanvapauden varaan rakennettu uudistus on pitkälti samankaltainen kuin Ruotsin malli.

–          Sillä erolla toki, että väestöpohja on tuplasti isompi, eli suomalaiset maakunnat olisivat pienempiä kuin Ruotsissa. Mutta Ruotsissa ei olla tyytyväisiä terveydenhuollon tilaan.

–           Viime vuosina terveydenhuollon ongelmat ovat olleet jatkuvasti esillä Ruotsin mediassa. Alueelliset erot ovat suuret, päivystykset ovat tukossa, ihmiset eivät saa tarvitsemaansa hoitoa, henkilökunnasta on pulaa ja synnyttäviä äitejä on lähetetty jopa Suomeen asti synnyttämään. Tämä siitä huolimatta, että Ruotsissa on maakunnat ja valinnanvapaus ja jopa siitä huolimatta, että siellä käytetään enemmän rahaa terveydenhuoltoon kuin Suomessa.

–          Sisarpuoleemme naapurimaassa on esittänyt vaalien alla omaa lääkettä ongelmiin. Ruotsin KD esittää terveydenhuollon valtiollistamista ja samalla maakuntien lakkauttamista turhina, Östman kertoi.

***

Kansanedustaja, eduskuntaryhmän puheenjohtaja Peter Östman (kd)
Poliittinen katsaus KD eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Jyväskylässä tiistaina 28.8.2018

Hyvät kuulijat,

Tämän vaalikauden keskeinen puheenaihe on ollut ilman muuta sote-uudistus. Sote-uudistusta tarvitaan, mutta tarvitsemmeko sellaista uudistusta mitä hallitus on runnomassa läpi? Emme tarvitse. Sen sijaan tarvitsemme sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen, jolla hillitään kustannusten nousua, parannetaan ihmisten mahdollisuutta päästä hoitoon, yhdistetään eri tason palvelut saman katon alle ja luodaan puitteet yhdenvertaisille palveluille koko maassa. Näitä keskeisiä tavoitteita ei tulla saavuttamaan hallituksen mallilla. Se voidaan jo nyt todeta.

Mikä sitten hallituksen suunnitelmissa on eniten pielessä? Ikävä todeta, mutta koko uudistus on rakennettu väärälle pohjalle. Maakuntien ja valinnanvapauden varaan rakennettu uudistus ei ole mikään uusi juttu. Ruotsissa on 20 maakuntaa, jotka ovat jo pidempään vastanneet terveydenhuollosta. Siellä on myös vuosia ollut käytössä laaja valinnanvapaus. Siis hyvin samankaltainen järjestelmä kuin mitä hallitus kaavailee Suomeen. Sillä erolla toki, että väestöpohja on tuplasti isompi, eli suomalaiset maakunnat olisivat pienempiä kuin Ruotsissa.

Ovatko ruotsalaiset sitten tyytyväisiä terveydenhuollon tilaan, onko järjestelmä hillinnyt kustannusten nousua, pidetäänkö maakuntavaltuustoja demokratian kannalta tärkeinä? Svaret på dessa tre frågor är: nej, nej och nej!

Ruotsissa pidetään parlamenttivaalit muutaman viikon päästä. Yksi keskeisistä teemoista on terveydenhuolto, tai oikeammin sanottuna terveydenhuollon kriisi. Viime vuosina terveydenhuollon ongelmat ovat olleet jatkuvasti esillä Ruotsin mediassa. Alueelliset erot ovat suuret, päivystykset ovat tukossa, ihmiset eivät saa tarvitsemaansa hoitoa, henkilökunnasta on pulaa ja synnyttäviä äitejä on lähetetty jopa Suomeen asti synnyttämään. Tämä siitä huolimatta, että Ruotsissa on maakunnat ja valinnanvapaus ja jopa siitä huolimatta, että siellä käytetään enemmän rahaa terveydenhuoltoon kuin Suomessa. Sisarpuoleemme naapurimaassa on esittänyt vaalien alla omaa lääkettä ongelmiin. Ruotsin KD esittää terveydenhuollon valtiollistamista ja samalla maakuntien lakkauttamista turhina.

Hyvät kuulijat,

Hallitus esittää sote-ratkaisuksi auttamattomasti vanhentunutta mallia, mallia mikä ei toimi muuallakaan. Miksi se toimisi Suomessa? Oma uskoni hallituksen esitykseen katosi viimeistään kesäkuussa, kun valtionvarainministeriö antoi eduskunnalle täysin hatusta vedetyn säästöarvion. Siinä mahdolliset säästöt oli laitettu hartaiden toiveiden piiriin kunnollisen taloudellisen arvion sijaan. Hetemäen laskelmissa olleet säästöt tulivat myös suurimmalta osaltaan tietojärjestelmien kehittämisen ja automatisaation mukanaan tuomien etujen kautta. Esitinkin valiokuntakäsittelyssä kysymyksen siitä, miksei näitä voisi toteuttaa ilman hallituksen sote-uudistusta. En saanut vastausta.

Sote-uudistuksen valmisteluun on jo nyt käytetty valtavasti rahaa. Tämän vuoden alkupuolella valtionvarainministeriössä arvioitiin, että pelkkiin valmistelukuluihin oli kulunut jo 300 miljoonaa. Näitä rahoja olisi voitu käyttää myös paikkaamaan nykyisen terveydenhuollon suurimpia ongelmakohtia. Kouluttamalla ja palkkaamalla esim. 1000 lääkäriä terveyskeskuksiin pystyisimme vähentämään jonoja ja tarjoamaan parempaa hoitoa sitä tarvitseville. Tämä on kuitenkin se suurin puute, minkä ihmiset kokevat nyky-järjestelmässä.

Lisäämällä lääkäreiden koulutuspaikkoja ja terveyskeskuslääkäreitä, syventämällä yhteistyötä, ottamalla käyttöön toimia käytäntöjä ja panostamalla valtakunnalliseen tietojärjestelmään saataisiin korjattua monia niistä ongelmista, joita nyt yritetään korjata massiivisella sote- ja aluehallintouudistuksella.

Hyvät kuulijat,

Tulevana syksynä eduskuntaa odottaa jälleen budjettikeskustelu. Valtionvarainministeriön budjettiehdotuksessa ei ollut kovinkaan suuria yllätyksiä. Hallitus tulee loppuviikolla budjettiriihessä luultavasti lisäämään menoja ja keventämään veroja yhteensä ½ – 1 miljardin edestä. Budjetti tulee olemaan alijäämäinen talouskasvusta ja verokertymän kasvusta huolimatta.

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä pitää kiinni vastuullisesta linjasta, jota puolueemme on aina harjoittanut. Emme lähde mukaan kilpakuoroon vaatimaan lisää rahaa kaikille mahdollisille ryhmille. Haluamme korjata hallituksen tekemiä leikkauksia ja parantaa kaikkein pienituloisimpien eläkeläisten ja perusturvan varassa elävien toimeentuloa. Samalla haluamme parantaa lapsiperheiden mahdollisuuksia tulla toimeen ja selvitä arjesta. Olemme valmiita panostamaan myös laadukkaaseen ja inhimilliseen vanhustenhoitoon. Näihin teemoihin haluamme myös hallituksen kiinnittävän huomiotaan tulevassa budjettiriihessä.

Kiireisenä asiana hallituksen tulee budjettiriihen yhteydessä päättä maatalouden kriisituesta. Kuluvan kesän helteet ovat aiheuttaneet todella suuria ongelmia maataloudelle. Pitää ottaa huomioon, että tämä on jo kolmas satovuosi peräkkäin, joka menee pilalle erittäin haastavien sääolosuhteiden vuoksi. Maatalous tarvitsee kiireisesti hätäapua ja samalla tarvitaan pitkän aikavälin parannuksia maatalouden toimintaedellytysten turvaamiseksi. Suomen huoltovarmuus on riippuvainen elinvoimaisesta maaseudusta ja maataloudesta. Emme saa antaa kotimaisen maatalouden näivettyä, sillä emme voi koskaan olla varmoja mihin suuntaan maailman tilanne muuttuu. Emme voi mitenkään olla varmoja ja tuudittautua sen varaan, että saamme aina hankittua edullisia elintarvikkeita ulkomailta. Voi jopa olla niin, että tulevaisuudessa tulee aikoja, jolloin emme saa elintarvikkeita ulkomailta mistään hinnasta.

Maatalous tarvitsee tukea. Samalla hallitus on kuitenkin lisäämässä rasitteita maatalousyrittäjille ja kalastusyrittäjille. Esityksessä uudeksi elintarvikelaiksi, ehdotetaan elintarvikevalvontamaksujen merkittävää korottamista. Valvontamaksu muuttuisi vuosittaiseksi ja se pitäisi maksaa, vaikkei valvontakäyntiä edes tehtäisi. Joidenkin arvioiden mukaan maksut voisivat jopa kymmenkertaistua. Miksi ihmeessä hallitus lähtee esittämään tällaista tässä vaiheessa? Uusilla maksuilla pyritään saamaan lisätuloja uusille maakunnille. Ovatko maanviljelijät oikea kohderyhmä maakuntien rahoittajiksi. Ei ole. Hallituksen esitystä tulee muuttaa ja valvontamaksut pidettävä kohtuullisena ja sidottuna todelliseen suoritettuun valvontaan.

Hyvät kuulijat,

Liikenne on yksi aihe, mikä on puhuttanut paljon tänä kesänä. Heinäkuun alussa voimaan astunut uusi taksilaki on mullistanut taksialaa. Joidenkin mielestä muutos on ollut hyvä, toisilla taas on erilaisia kokemuksia. Pääkaupungissa taksimatkojen hinnat ovat voineet jonkin verran laskea, mutta toisaalta taksin saaminen tuntuu olevan välillä todella hankalaa ja eri yhtiöiden palvelun ja hinnan seuraaminen on vaikeuttanut monen matkantekoa. Suurin huolenaihe taksi-uudistuksen yhteydessä liittyy kuitenkin Kela-takseihin. Kelan korvaamien matkojen kanssa on ollut todella suuria ongelmia pitkin kesää ja niitä on ollut laajasti eri puolella maata. Joillain paikkakunnilla ei ole halukkaita kuskeja tai yrityksiä ajamaan Kela-kyytejä. Palveluun ei ole voinut luottaa. Näin ei voi jatkua. Hallituksen tulee tarttua ongelmaan ja taata toimivat Kela-kuljetukset koko maassa.

Mitkään taksit tai muut kulkuneuvot eivät kulje ilman kunnollista tiestöä. Hallitus ansaitsee kiitoksen siitä, että se on tällä kaudella panostanut liikenneväylien korjauksiin, parlamentaarisen työryhmän suositusten mukaisesti. Tällä kaudella liikenneväylien korjausvelan kasvu on saatu pysäytettyä ja korjausvelkaa jopa vähentämään. Tähän tarkoitukseen laitettiin yhteensä 600 miljoonaa euroa lisävaroja vuosien 2016-2018 aikana. Ensi vuoden budjetissa lisärahoitusta ei enää ole ja korjausvelan määrä uhkaa taas kääntyä nousuun. Parlamentaarisesti sovitun mukaisesti liikenneväylien korjausvelkaa tulee pyrkiä poistamaan pitkäjänteisesti yli vaalikausien. Korjausohjelmaa ei tule keskeyttää vaalien vuoksi ja jättää ongelmaa seuraavalle hallitukselle.

Hyvät kuulijat,

Näiden kiireisten budjettiriihiterveisten lisäksi kristillisdemokraatit tulevat tänäkin syksynä esittämään oman vaihtoehdon hallituksen talousarviolle ja hallituksen talouspolitiikalle. Tulemme laatimaan alkusyksyn aikana yksityiskohtaisen vaihtoehtobudjetin, jossa tulemme myös esittämään mistä ottaisimme varat esittämiimme uudistuksiin ja parannuksiin. Tämä on vastuullista politiikkaa, tämä on kristillisdemokraattista politiikkaa.