Katsaus eduskuntaryhmän toimintaan: ryhmäpuheenjohtaja Peter Östman

Hyvä puoluevaltuuston väki ja median edustajat,

Eduskunnassa on ollut tiivistahtinen syksy. Budjettilakien käsittely on meneillään, ja teemme lainsäädäntöä pitkiä päiviä. Itse työskentelen maa- ja metsätalousvaliokunnassa ja valtiovarainvaliokunnassa, josta budjettimietintö on valmistumassa viikon kuluessa.

Kovin työtaakka on ollut sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, joka on koko syksyn työskennellyt poikkeuksellisella tahdilla. Siellä meitä edustaa Päivi Räsänen.

Sari Tanus on – Mika Poutala varajäsenenään – vastannut EU-asioita käsittelevästä suuresta valiokunnasta ja tarkastuslautakunnasta. Mika taas hoitanut tulevaisuusvaliokuntaa ja tiedusteluvaliokuntaa.

Sari Essayah on kabinetteineen uurastanut väsymättä maa- ja metsätalousministerin töissä koko Suomen edun hyväksi. Loppukeväästä saamme myös liikunta-, urheilu- ja nuorisoministerin pestin.

Hallituksessa olemme päässeet vaikuttamaan moniin meille tärkeisiin asioihin. Koska koalitiohallituksessa joudutaan sovittamaan ristikkäisiä mielipiteitä yhteen, on myös jouduttu taipumaan. Toisaalta on saatu maaliin myös sellaisia ehdotuksia, jotka eivät olisi toteutuneet ilman hallitusyhteistyötä. Mainitsen kaksi tällaista asiaa syksyn budjettineuvotteluista.

KD on pitkään työskennellyt kristillisten ja muiden yksityiskoulujen valtionrahoituksen tasa-arvoistamiseksi. Se toteutuu vihdoin, samoin ns. Lex Laukkanen eli ruoka-avun vuosittaisen määrärahan vakinaistaminen.

***

Hyvät ystävät,

Pian eduskunta hyväksyy valtion ensi vuoden budjetin. Velkaantumiskehityksen kääntämiseksi on pitänyt tehdä vaikeita päätöksiä. Monien rakenteellisten muutosten kautta teemme parhaamme, jotta julkinen talous saadaan kestävälle kurssille.

Talouden sopeutuspäätökset koskettavat monia kansalaisryhmiä, osaa kipeästi. Tärkeää on muistaa, että näitä vaikeita päätöksiä on tehtävä juuri siksi, että peruspalvelut voidaan turvata tulevaisuudessa. Siksi että voimme pitää huolta juuri heikommassa asemassa olevista ihmisistä.

Tällä viikolla eduskunta käsitteli opposition vaihtoehtobudjetteja, jotka ovat yleisilmeeltään epärealistisia. Ne eivät tuoneet varteenotettavia konkreettisia näkökulmia hallitukselle. Esimerkiksi Keskusta oli itse valmis leikkaamaan eläkkeensaajien asumistuista, vaikka samaan aikaan ovatkin osoittaneet suurta kritiikkiä hallitukselle.

SDP puolestaan myötäili monessa asiassa hallituksen linjaa, jopa aivan sloganeihin asti. KD:n kahden vuoden takainen ”Suomeen suunnanmuutos” löytyi nyt SDP:n vaihtoehdon otsikoinnista. Olisi hienoa, jos SDP nyt ymmärtäisi tulla ihan oikeasti kestävän suunnanmuutoksen linjalle.

***

Suomi menestyy jatkossakin vain työllä ja yrittäjyydellä. Elinvoiman ytimessä ovat työllisyyden ja yrittäjyyden kysymykset. Erityisesti pienissä ja keskisuurissa yrityksissä on kasvupotentiaalia ja suurimmat mahdollisuudet työllistää.

Hallituksella on yhteinen näkemys siitä, että tarvitaan panostuksia kasvuun, tutkimukseen ja kehittämiseen, ja niitä myös tehdään.

Kun tehdään verouudistuksia, ei kannata keskittyä ainoastaan johonkin yksittäiseen verotusratkaisuun, vaan meidän on huomioitava verojärjestelmä laajasti. Yhteisöverotason on oltava sellainen, että kykenemme houkuttelemaan Suomeen yrityksiä ja korkean arvonlisäyksen toimintoja.

On myös huolehdittava kansainvälisestä kustannuskilpailukyvystä, jotta tuotanto ei siirry Suomesta maihin, joissa tuotannon hiilijalanjälki on suurempi. Meillä on erityisosaamista ilmastonmuutoksen torjunnassa, kiertotaloudessa ja eri teknologiasektoreilla.

Verotuksen osalta ehdotan kolmea asiaa:

Vuoden 2020 alusta tuli voimaan lakimuutos, jolla kannustetaan yrityksiä investoimaan. Investoinneista sai tehdä poistot tuplana viime vuoteen saakka. Uskon, että tuplapoistojen jatkaminen kannustaisi pk-yrityksiä investoimaan. Yleinen yritysverotuksen keventäminen ei ole järkevää, ellei se kohdistu suoraan investointeja tekeviin yrityksiin. Muuten rahat menisivät harakoille.

ARA-järjestelmää ollaan ajamassa alas, mutta vielä sitä voi käyttää. Ara-rahoituksen kanavoiminen esimerkiksi asunto-osakeyhtiöiden putkiremontteihin helpottaisi rakennusalan ahdinkoa. Valtio saa rahoitusta markkinoilta alemmalla hinnalla kuin yksityiset toimijat, mikä mahdollistaa siten hyvin kohdennettuja toimia asuntomarkkinoiden elvyttämiseksi.

Perintö- ja lahjaveron korvaaminen luovutusvoittoverolla voisi olla järkevää.

Hallitus toteuttaa lukuisia toimenpiteitä, joilla vauhditetaan kestävää kasvua. Yksi niistä on Kristillisdemokraattienkin pitkään ajama ehdotus paikallisen sopimisen laajentamisesta joustavuuden lisäämiseksi työmarkkinoille. Nyt tätä edistävien lainmuutosten on tarkoitus tulla voimaan pääosin ensi vuoden alussa.

Seuraavat kuukaudet ovat työmarkkinoilla jälleen todella haasteellisia. Työnseisauksia ja lakkoja voi olla luvassa loppuvuodesta. Ay-liike vaatii merkittäviä palkankorotuksia, jotka toteutuessaan heikentävät Suomen kilpailukykyä. Samaan hengenvetoon on tosin todettava, että palkansaajien ostovoimakin on valitettavan matala.

Toivomme hartaasti, että työmarkkinaosapuolet löytävät yhteisen sävelen ja ratkaisut, jotta yritysten kilpailukyky ja julkinen talous eivät koe lisää kolauksia ja talouskasvu pääsee käyntiin. Huonosti vetävä vienti on saatava nousuun, sillä sen mukana nousee mukana koko Suomi.

Hyvät kristillisdemokraatit,

Olemme hallituksessa edistäneet useita puolueemme perhepoliittisia tavoitteita valtiontalouden tilanteesta huolimatta. Hallitus antaa keväällä 2025 väestöpoliittisen toimenpideohjelman. KD:n työn tuloksena lapsilisät nousevat hieman ja tulossa on lapsikohtainen työtulovähennys.

Suomen keskeinen ongelma on alhainen syntyvyys ja siitä seuraava, yhä paheneva kestävyysvaje. Toki lapsettomuus on surullista etenkin perhetasolla.

Eduskuntaryhmämme tapasi muutama viikko sitten tutkijoita, kuten Anna Rotkirch’n, jotka ovat selvittäneet alhaista syntyvyyttä. Tutkijoiden mukaan monella suomalaisella on hyvin epärealistinen käsitys ihmisten biologisista rajoista liittyen lasten saamiseen. Moni havahtuu liian myöhään siihen, että jos haluaa useamman lapsen, perheen perustaminen pitäisi aloittaa jo hieman yli parikymppisenä.

Esille nousi myös se kehityssuunta, että nuorten miesten arvot ovat muuttuneet konservatiivisemmiksi ja nuorten naisten taas liberaalimmiksi. Tämä on synnyttänyt ”kohtaanto-ongelman”, jonka myötä parisuhteen perustaminen on aiempaa haastavampaa.

Opiskelun ja vanhemmuuden yhdistäminen, työllistymisen epävarmuus tai pätkätyöt vaikuttavat, samoin asumiseen ja toimeentuloon liittyvät kysymykset. On pystyttävä luomaan nuorille tulevaisuudenuskoa.

Tarvitsemme toimia, joilla mahdollistetaan lasten saaminen nykyistä paremmin jo opiskeluaikana, mikäli tällainen on toiveena. Lisäksi syntyvyyspositiivista opetusta tarvitaan taas kouluihin.

KD on puolustanut hallituksessa lasten ja nuorten palveluja ja etuuksia. Sisäisessä turvallisuudessa näkyy monenlainen pahoinvointi, polarisoituminen sekä lasten ja nuorten lisääntynyt väkivaltainen käytös. Ne luovat pohjaa jengirikollisuuden kasvulle, johon on puututtava entistä. Ilkivallasta ja rikoksista tulee olla selkeät ja oikeansuhtaiset seuraamukset ikätason mukaisesti.

Hyvät ystävät,

Turvallisuudesta ja huoltovarmuudesta huolehtiminen on julkisen vallan tehtävistä tärkeimpiä. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa tehdään vaikeasti ennakoitavassa toimintaympäristössä.  Vahva kansallinen puolustuskyky ja -tahto sekä täysipainoinen toiminta EU:ssa ja Natossa muodostavat nykyisen turvallisuusrakenteen perustan. Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydet sekä monet tiivistyvät kahdenväliset yhteistyöjärjestelyt vahvistavat onneksi Itämeren alueen ja Pohjois-Euroopan vakautta ja turvallisuutta.

Tuki Ukrainalle ja EU-maiden yhtenäisyys ovat välttämättömiä lähtökohtia Venäjän voiton torjumiseksi. Emme saa olla naiiveja siitä, mitä Itämerellä ja Arktisella alueella tapahtuu. On hyvä huomata Kiinan kasvava vaikutusvalta Venäjän hyökkäyssodan mahdollistajana. Koko maailman vakautta edistäisi se, että rauha palautuisi pian niin Ukrainaan kuin Lähi-itäänkin. Sitä toivomme hartaasti. Mutta meidän on myös oltava realisteja ja valmiita myös siinä tulevaisuusskenaariossa, että Venäjä Ukrainan sodan jälkeen lähtee uudelleen haastamaan Naton ulkorajoja.

Venäjän erilaiset pahantahtoiset hybridi- ja sabotaasitoimet ovat ulottuneet Suomeen ja muualle Eurooppaan. Hybridiuhkista on syytä mainita Venäjän kasvava informaatiovaikuttaminen, ja se todellisuus, että melkein mitä tahansa suomalaisten päättäjien sanomisia Venäjä kääntelee propagandassaan omaksi edukseen.

Viime päivien kohu Sdp:n Kimmo Kiljusen vastuuttomista lausunnoista sai hänet eilen pyytämään eroa ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan tehtävästä. Ja aivan oikein. Omia tunteitaan ja perhetilanteitaan ei pidä sekoittaa vastuulliseen työhön.

Hyvät KD-työtoverit, aivan lopuksi:
Suomi on lukemattomin mittarein erittäin hyvä kotimaa, josta meidän on syytä olla kiitollisia ja jonka eteen saamme jokainen – omalla paikallamme – tehdä työtä yhteiseksi hyväksi. Voimia ja viisautta, sitkeyttä ja siunausta tähän työhön teille jokaiselle.

KD:n puoluevaltuuston kokous 30.11.2024 Helsinki