KD eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuoro Valtioneuvoston selonteosta julkisen talouden suunnitelmasta. Ryhmäpuheenvuoron pitäjä kansanedustaja Peter Östman.
26.11.2019

**

Arvoisa puhemies,

Suomen talous on kasvanut viime vuosina ja noususuhdanne on vaikuttanut positiivisesti myös työllisyystilanteeseen. Kuten valtiovarainvaliokunnan mietinnössä todetaan, Suomen talouskasvu kuitenkin hidastuu selvästi vuonna 2016 alkaneen nousukauden jälkeen. Julkisen talouden suunnitelman pohjana olevan valtiovarainministeriön arvion mukaan bruttokansantuote kasvaa 1,5 prosenttia vuonna 2019, 1,0 prosenttia vuonna 2020 ja hidastuu edelleen suunnittelukauden loppua kohden 0,7 prosenttiin vuonna 2023. Näin ollen valtiovarainvaliokunta arvioi, että julkisen talouden alijäämän kasvaa tänä vuonna ja kehityksen ennustetaan jatkuvan koko kehyskauden siten, että alijäämä kasvaa suunnittelukauden aikana noin 3,7 mrd. euroon. Velkasuhde arvioidaan kääntyvän kasvuun vuodesta 2021 alkaen ja ylittävän 60 prosentin rajan vuonna 2022.

Rinteen hallitus on ohjelmassaan linjannut, että normaalin kansainvälisen talouden tilanteessa julkinen talous on tasapainossa vuonna 2023 ja julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen alenee. Hallitus ei kuitenkaan toimi ohjelmansa mukaisesti, vaan jo ensimmäisessä kehyspäätöksessä on nähtävissä hallituksen talouspolitiikan vaikutukset. Julkinen talous ei tule olemaan tasapainossa ja julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen tulee kasvamaan. Myös Kansainvälinen valuuttarahasto IMF arvioi, että hallituksen politiikka on kestämättömällä pohjalla. Samoin myös EU:n komissio totesi vastikään, että Suomi uhkaa rikkoa EU:n taloussääntöjä ensi vuoden budjettiesityksellään. Mikäli hallitus aikoo pitää kiinni tavoitteestaan, pitää sen muuttaa talouspolitiikkansa suuntaa.

Tarvitaan toimia, joiden avulla ruokitaan talouskasvua ja kannustetaan yrittäjyyteen. Työllisyyttä lisäävien toimien lisäksi tarvitaan kiireellisesti sosiaaliturvan uudistusta. Kristillisdemokraattien esittämä Kannustava perusturva -malli ratkaisee monia nykyisen järjestelmän ongelmia: poistaa tuloloukkuja ja kannustaa työn vastaanottamiseen.

Maatalousyrittäjät ovat erityisesti olleet viime vuosina kovilla poikkeavien sääolosuhteiden vuoksi. Maataloustuet tulee säilyttää nykytasollaan ja maatalousyrittäjille tulee tarvittaessa myöntää kriisitukia. Suomella ei ole varaa siihen, että maatalous ajetaan alas. Koko maa tulee säilyttää asuttuna. Tämä ei onnistu ilman kestävää ja maatalousyrittäjien ongelmat huomioivaa maatalouspolitiikkaa. Tulevan EU-budjetin haasteena on paikata mm. Britannian EU-eron myötä syntyvä rahoitusvaje. Euroopan komission julkaiseman esityksen mukainen leikkaus Suomen maataloustukiin ei ole hyväksyttävä ja esityksen toteutuminen tulee pyrkiä estämään.

Väestön ikärakenne ja tulevaisuuden huoltosuhde tulee entisestään heikkenemään, mikäli syntyvyyttä ei saada nousuun. Viime vuosien heikot syntyvyysluvut ovat todella hälyttäviä. Nyt on toimittava paremman ja kannustavamman perhepolitiikan aikaansaamiseksi. Vaikuttavan perhe- ja väestöpolitiikan avulla voidaan poistaa epävarmuustekijöitä, jotka vaikuttavat negatiivisesti syntyvyyteen.

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä kiinnittää erityistä huomiota oikeusministeriön hallinnonalan rahoituksen riittävyyteen. Lakivaliokunta on usean vuoden ajan kiinnittänyt huomiota määrärahojen riittämättömyyteen ja tuonut esille, että tilanne tulee johtamaan kansalaisten oikeusturvan heikkenemiseen.

Esitän, että eduskunta hyväksyy vastalauseen kolme mukaisen yhdeksänkohtaisen kannanoton.