– Jos todella olisimme solidaarisia tuleville sukupolville, emme ottaisi näin paljon velkaa. Tämä on itsekkyyttä, eikä mitään hyvää politiikkaa. Aiemmin lapsille ja lapsenlapsille haluttiin – usein omasta hyvästä tinkien – jättää perintöä vailla velkoja. Nyt perinnön sijaan jälkipolville ovat jäämässä jättivelat, sanoo KD:n 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Peter Östman.

Kristillisdemokraattien kanta EU:n komission ehdottamaan yhteisvastuulliseen 750 miljardin euron elpymisrahastoon on kielteinen. Östman muistuttaa, että nyt otettavat lainat lankeavat maksuun 2028-2058.

– Tämän päivän sukupolvi ulosmittaa ahneuksissaan itselleen kaiken sen, mitä esi-isämme ovat rakentaneet. Kestää kolmanteen ja neljänteen sukupolveen ennen kuin on maksettu. Jos koskaan. Se on ehdottomasti väärin. Tämä on itsekkyyttä, eikä mitään vastuullista politiikkaa.
Suomen hallituksen tule ryhdistäytyä ja yhteisrintamassa muiden nettomaksajamaiden kanssa torpata komission vastuuton esitys, Östman vaatii.

Östmanin mukaan komission ehdottaman elpymisrahaston yksi suuri heikkous on siinä, ettei se edellyttäisi jäsenmailta minkäänlaisia toimia talouden tasapainottamiseksi.

Elvytysrahastosta hyötyisivät enimmäkseen ennestään jo erittäin velkaiset Etelä-Euroopan maat. Esimerkiksi Italiassa asuu rikas kansa, jolla on kuitenkin köyhä valtio ja huono hallinto sekä muun muassa paljon veronkiertoa ja korruptiota.

– Ainoa Suomen kannalta hyödyllinen avustusrahasto olisi lainamuotoinen niin, että jokainen maa vastaa ottamistaan lainoista.

Myös Suomi velkaantuu kiihtyvällä tahdilla. Koronan isku talouteen näkyy kansantuotteen rajuna pudotuksena ja toisaalta velkaa otetaan kaksin käsin. Suomen velkaantumisaste hipoo jo nyt 70 prosenttia ja nousee koronalainojen myötä 80-85 prosenttiin bruttokansantuotteesta.

– Valtioiden maksukyvyn rajana on pidetty 90 prosentin velkaantumisastetta. Suomen velkaantumisaste nousisi jopa 100 prosenttiin, jos esimerkiksi Suomen takausvastuut EU:n rahoitusinstrumenteissa lankeaisivat maksettavaksi.

Östmanin mukaan yhteisvastuulliset rahastot ajavat pohtimaan jopa Suomen eroa euroalueesta, vaikka yhteisvaluutasta erkaantuminen tulisi olemaan monella tavoin vaikeaa, ja myös sen vaikutukset voivat olla arvaamattomia.