– Niin yksityisellä kuin julkisellakin sektorilla työskentelevien palkankorotusvara määrittyy lopulta sitä kautta, pärjääkö taloutemme kokonaisuutena ja erityisesti, menestymmekö maailmanmarkkinoilla korkean osaamisen vientituotteilla. Vain vahva kansantalous mahdollistaa paitsi myönteisen palkkakehityksen niin myös laajat julkiset hyvinvointipalvelut ja sosiaalietuudet, totesi Peter Östman totesi pitämässään KD:n ryhmäpuheenvuorossaan.

Hän muistutti myös, että Suomen kilpailukyky on ollut jo pidempään heikkoa. Eduskunta kävi tiistaina keskustelua palkkatasa-arvoa koskevasta välikysymyksestä.

– Valitettavasti kyvyttömyys – tai haluttomuus – uudistaa työelämän rakenteita on heikentänyt talouskasvun edellytyksiä. Orpon hallitus on ottanut hoidettavakseen sellaiset työelämäuudistukset, joista työmarkkinaosapuolten kesken tai kolmikantaisissa neuvottelupöydissä olisi pitänyt päästä tuloksiin vuosia sitten.

– On totta, että työmarkkinamallista olisi hyvä sopia järjestöjen kesken. Hallitus vetosikin useita kertoja työmarkkinaosapuoliin, jotta ne olisivat neuvotellen päässeet sopimukseen. KD:n eduskuntaryhmä antaa tukensa hallituksen työskentelylle työelämäuudistusten toteuttamiseksi.

Lue koko puhe***

VK 7/2024 välikysymys palkkatasa-arvosta 15.10.2024
KD:n ryhmäpuheenvuoro ryhmäpuheenjohtaja Peter Östman

Arvoisa puhemies,

hallitus haluaa vahvistaa maamme kilpailukykyä ja työllisyyttä sekä turvata julkisten palveluiden rahoituksen tulevaisuudessa.

Valitettavasti Suomen kilpailukyky on ollut jo pidempään heikkoa. Sen jälkeen, kun luovuimme markasta 22 vuotta sitten, ei työkalupakissa ole ollut devalvaatio-välinettä, jota aiemmin käytettiin vientiteollisuuden kilpailukyvyn parantamiseen. Devalvoinnit olivat eräänlainen tulonsiirto palkansaajilta ja muulta taloudelta vientiyrityksille.

Valitettavasti kyvyttömyys – tai haluttomuus – uudistaa työelämän rakenteita on heikentänyt talouskasvun edellytyksiä. Orpon hallitus on ottanut hoidettavakseen sellaiset työelämäuudistukset, joista työmarkkinaosapuolten kesken tai kolmikantaisissa neuvottelupöydissä olisi pitänyt päästä tuloksiin vuosia sitten.

Jo viime viikolla tässä salissa keskusteltiin hallituksen esityksestä sovittelujärjestelmän uudistamiseksi. Sen sijaan, että olisimme kuulleet opposition ehdotuksia keinoista Suomen kilpailukyvyn ja työllisyyden kohentamiseksi – tai edes huolta aiheesta – kuulimme pitkän liudan värikkäästi ilmaistuja perusteettomia pelotteluja, puhetta käsiraudoista ja sudenkuopista.

On totta, että työmarkkinamallista olisi hyvä sopia järjestöjen kesken. Hallitus vetosikin useita kertoja työmarkkinaosapuoliin, jotta ne olisivat neuvotellen päässeet sopimukseen.

Herää kysymys, eikö palkansaajajärjestöissä löytyisi sen vertaa keskinäistä solidaarisuutta, että ne voisivat yhteistuumin sopia työnantajaliittojen kanssa Ruotsin tapaan? Vai onko kyse periaatteellisesta valtakamppailusta tai kenties siitä, että palkkapolitiikka halutaan valjastaa kunta- ja aluevaalien kampanjoinnin kärkeen?

Sovittelujärjestelmän uudistamisesityksen keskeinen sisältö kuuluu kiteytettynä näin: sovittelijan on kansantalouden kokonaisedun turvaamiseksi meneteltävä sovittelutoiminnassa siten, että palkanmuodostus toimii mahdollisimman hyvin eikä työmarkkinoiden toimivuutta vaaranneta.

Niin julkisella kuin myös yksityisellä sektorilla on palkkauksessa korjattavaa. Uudistus ei estä sopimasta korkeampia palkkoja esimerkiksi niille aloille tai alueille, joilla on pulaa työntekijöistä tai joilla palkat ovat jääneet jälkeen muista.

Suomessa keskeinen syy sukupuolten väliseen palkkaeroon on työmarkkinoiden voimakas ammatillinen segregaatio. Sen helpottamiseksi tarvitaan koulutuspoliittisia toimia ja esimerkiksi työpaikkojen tasa-arvosuunnitelmien laadun parantamista. Hallitus ohjelmansa mukaisesti selvittää toimenpiteitä, joilla voidaan vähentää ammattialojen sukupuoltenvälistä eriytymistä.

Esitetyn sovittelumallin tarkoituksena ei ole estää ala- ja tehtäväkohtaisten erityispiirteiden huomiointia sovintoehdotuksessa. Palkantarkistuksia voidaan toteuttaa monin eri tavoin. Tasa-arvon toteutumista voidaan edistää työehtosopimuksissa esimerkiksi perhevapaisiin liittyviä määräyksiä kehittämällä.

Työmarkkinaosapuolten autonomiaan neuvottelutavoitteista tai niiden oikeuteen sopia palkkatasosta ja muista työehdoista ei hallituksen esityksellä puututa, eikä sopimusvapautta rajoiteta.

Kristillisdemokraatit haluavat muistuttaa, että niin yksityisellä kuin julkisellakin sektorilla työskentelevien palkankorotusvara määrittyy lopulta sitä kautta, pärjääkö taloutemme kokonaisuutena ja erityisesti, menestymmekö maailmanmarkkinoilla korkean osaamisen vientituotteilla. Vain vahva kansantalous mahdollistaa paitsi myönteisen palkkakehityksen niin myös laajat julkiset hyvinvointipalvelut ja sosiaalietuudet.

KD:n eduskuntaryhmä antaa tukensa hallituksen työskentelylle työelämäuudistusten toteuttamiseksi.