Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän mielestä kaavailtu esitys pikkulapsiperheille tärkeän kotihoidontuen romuttamisesta on kapeakatseinen ja kotona tehtävää hoivatyötä vähättelevä. Työ- ja elinkeinoministeriön asettama tutkijatyöryhmä on esittämässä kotihoidontuen poistamista keskeiseksi keinoksi kohentaa työllisyyttä.

Kotihoidontuki on joustava tukimuoto, joka mahdollistaa perheen ja työn yhdistämisen, ottaa huomioon perheiden valinnanvapauden ja lapsen edun. Monelle pienen lapsen hoitaminen kotona on tärkeä arvovalinta, jota yhteiskunnan on syytä tukea. Mikäli kotihoidontuen poistamista aiotaan esittää keskeisenä työllisyystoimena, vaikuttaa siltä, että todellisiin työllisyyskeinoihin ei uskalleta tarttua.

KD eduskuntaryhmä muistuttaa, että kotihoidontuen poistaminen ei toisi julkiselle sektorille säästöjä, sillä kotihoidontukikustannukset jäävät huomattavasti varhaiskasvatuskustannuksia pienemmäksi. Valtiovarainministeriön virkamiehet eivät elokuussa julkaisemassaan työllisyystoimiehdotuksessaan esittäneet kotihoidontukeen puuttumista.

Tuen poistaminen lisäisi tarvetta perustaa uusia ryhmiä pienille lapsille, vaikka jo nykyisellään varhaiskasvatuksessa on suuri pula ammattilaisista. Varhaiskasvatuksen henkilöstöpulaan on löydettävä helpotusta ja saatava lisää ammattilaisia alalle.

Kristillisdemokraattien mielestä kotihoidontuen leikkaamisen sijaan tarvitaan lisää joustavuutta, jotta perheet pystyvät valitsemaan juuri heidän tilanteeseensa sopivimman hoitoratkaisun. Kannustavalla ja perheiden omia valintoja mahdollistavalla perhepolitiikalla edistetään syntyvyyttä, myönteistä väestökehitystä ja toisaalta tuetaan vanhempia hoiva- ja kasvatusvastuussa.

KD eduskuntaryhmä EU-elpymisrahastosta: Paketin kertaluonteisuuteen ja merkittäviin hyötyihin ei usko kukaan muu kuin hallitus itse

KD eduskuntaryhmä vaatii hallitusta myöntämään, ettei EU:n elpymisrahasto ole Suomen edun mukainen. Lukuisat asiantuntijat ovat todenneet, ettei rahastosta ole merkittävää hyötyä Suomen viennille. Päinvastoin sen nettovaikutus voi olla onnistuessaankin Suomen taloudelle kielteinen, koska sillä elvytetään Etelä- ja Itä-Eurooppaa Länsi- ja Pohjois-Euroopan kustannuksella. Välineen kertaluonteisuuteen puolestaan ei usko enää kukaan muu kuin hallitus itse.

Suomen nettomaksuosuus on komission uusimman arvion mukaan kasvamassa entisestään. Viime kesänä Suomen arvioitiin saavan elpymisrahastosta avustuksia noin 3,2 miljardia euroa. Tämän hetkisen arvion mukaan saamiset ovat jäämässä noin puoli miljardia euroa arvioitua pienemmäksi, sillä talouskasvumme on kärsinyt koronavirustilanteesta odotettua vähemmän. Suomen arvioitu maksuosuus elpymispaketista on edelleen noin 6,6 miljardia euroa, josta saisimme takaisin noin 2,7 miljardia euroa.

KD eduskuntaryhmä toistaa kantansa, ettei se voi hyväksy hallituksen päätöstä osallistua EU:n elpymisrahastoon. Vuosikymmeniä kestävä yhteisvastuullinen velka ja korkeammat jäsenmaksut uhkaavat vaarantaa taloutemme kantokyvyn. Mikäli Suomi olisi itse ottanut lainan markkinoilta, se olisi saanut sen halvemmalla. Korkeammat jäsenmaksut voivat edellyttää tulevaisuudessa veronkiristyksiä. Eduskuntaryhmä näkee rahaston olevan myös räikeästi ristiriidassa EU:n perussopimusten kanssa.

KD eduskuntaryhmä: Oikeudenkäyntikuluja kyettävä leikkaamaan – oikeusturva ei toteudu, jos oikeudenkäyntiin ei uskalleta lähteä

Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän mielestä oikeudenkäyntikulujen jyrkkä kasvu on kyettävä pysäyttämään.

Suomen perustuslaissa turvataan oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin. Oikeusturva ei kuitenkaan toteudu, jos oikeuden päätöstä ei uskalleta hakea liian suuren laskun pelossa. Taloudellinen riski on suuri etenkin keskituloiselle henkilölle. KD eduskuntaryhmä painottaa, että perus- ja ihmisoikeusmyönteinen tulkinta tulee toteutua koko oikeusprosessissa, myös oikeudenkäyntikulukorvauksen osalta.

Oikeudenkäyntikulujen jyrkkään nousuun on kiinnitetty huomiota ja monet hallitukset, nykyinen mukaan luettuna, on kirjannut hallitusohjelmaan jonkinlaisen tavoitteen arvioida tai selvittää ongelmaa. Ongelma on edelleen ratkaisematta, eikä myöskään Marinin hallitus näytä toimivan asiassa. KD eduskuntaryhmä edellyttää, että oikeusministeriö ryhtyy toimenpiteisiin asian ratkaisemiseksi, eikä enää tyydy vain selvittämään tilannetta.

Ratkaisuna tilanteeseen on esitetty muun muassa kulukorvauskattoa, kevennettyä oikeudenkäyntimenettelyä sekä rajauksia korvauksen tuntiperusteiseen taksaan. Oikeudenkäyntikulujen nousuun liittyy myös oikeudenkäyntien pitkittyminen, johon tulee samalla puuttua. Lisäksi sovittelumenettelyä tulisi soveltaa aina, kun sitä kautta on mahdollista päästä ratkaisuun. Myös tuomioistuinten mahdollisuuksia kohtuullistaa kulukorvauksia pitää arvioida ja tarvittaessa parantaa. KD eduskuntaryhmä katsoo, että keinoja tilanteen kohtuullistamiseksi löytyy ja niihin on tartuttava.