Peter Östman ryhmäpuheenvuorossa: ”Hallituksen ideologiset painotukset näkyvät UTP-selonteossa”

9.6.2021 klo 15:02 Uutiset

Valtioneuvoston selonteossa todetaan, että turvallisuusuhkia luovat perinteisten uhkien lisäksi muun muassa kansainvälinen terrorismi, hallitsematon maahanmuutto, kauppasodat sekä kyber- ja informaatiohyökkäykset.

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä pitää hyvänä, että kokonaisturvallisuudesta lähtevä lähestymistapa ja erilaiset uhat on huomioitu hyvin tässä valiokunnan mietinnössä. Toisaalta selonteossa ja myös mietinnössä käsitellään tiettyjä osa-alueita aivan liian kevyesti. Näistä keskeisenä esimerkkinä on terrorismi. Samoin hybridiuhkiin vastaaminen jää melko yleiselle tasolle. Ilmastouhkiin sen sijaan keskitytään todella seikkaperäisesti. Hallituksen ideologiset painotukset näkyvät selonteossa, mikä ei välttämättä ole tarkoituksenmukaista turvallisuusnäkökulmasta, totesi kansanedustaja Peter Östman pitämässään KD:n ryhmäpuheenvuorossa UTP-selonteon palautekeskustelussa.

Kansainvälisen yhteisön kyky toimia suurten kestämättömään kehitykseen ja kansainväliseen talouteen liittyvien haasteiden ratkojana on heikentynyt. Tätä voidaan pitää huolestuttavana suuntana Suomen kaltaisen maan näkökulmasta.

Kansainvälisen yhteistyön heikkoudet näkyvät selkeästi Lähi-idän konfliktissa. YK, EU ja muut toimijat tuomitsevat nopeasti ja yksipuolisesti yhden maan toimet mutta ummistavat silmänsä vastapuolen rikoksista, Östman kritisoi.

Östman totesi, että koronavuosi on osoittanut, että monen tasoisen kansainvälisen yhteistyön ohella on silti edelleen erittäin tärkeä huolehtia kansallisesta kyvystä vastata erilaisiin uhkiin.

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä korostaa erityisesti ruokaturvan vahvistamisen merkitystä. Ruoka ei kasva kaupan hyllyllä, vaan meidän on huoltovarmuudenkin kannalta turvattava kotimainen ruuantuotanto Suomessa myös tulevaisuudessa.

***
KD eduskuntaryhmä, kansanedustaja Peter Östman
Ryhmäpuheenvuoro VNS ulko- ja turvallisuuspolitiikasta 9.6.2021

Arvoisa puhemies,

Turvallisuuspoliittinen toimintaympäristö on muuttunut viime vuosina merkittävästi. Sotilaalliset jännitteet ja epävarmuus ovat lisääntyneet myös lähialueillamme. Erityisesti Valko-Venäjän kehitys ja toimet ovat olleet vahvasti esillä viime vuoden aikana. Turvallisuusuhat ovat yhä moninaisemmat ja niitä luovat perinteisten uhkien lisäksi muun muassa kansainvälinen terrorismi, hallitsematon maahanmuutto, kauppasodat sekä kyber- ja informaatiohyökkäykset.

Moninaisiin uhkakuviin voidaan vastata kokonaisturvallisuuden periaatteella. Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä pitää hyvänä, että kokonaisturvallisuudesta lähtevä lähestymistapa ja erilaiset uhat on huomioitu hyvin tässä valiokunnan mietinnössä.

Toisaalta selonteossa ja myös mietinnössä käsitellään tiettyjä osa-alueita aivan liian kevyesti. Näistä keskeisenä esimerkkinä on terrorismi. Samoin hybridiuhkiin vastaaminen jää melko yleiselle tasolle. Ilmastouhkiin sen sijaan keskitytään todella seikkaperäisesti. Hallituksen ideologiset painotukset näkyvät selonteossa, mikä ei välttämättä ole tarkoituksenmukaista turvallisuusnäkökulmasta.

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan perustana on uskottava, yleiseen asevelvollisuuteen perustuva ja koko maan kattava maanpuolustus, jota tukee kansainvälinen puolustusyhteistyö sekä hyvät kansainväliset suhteet ja laaja-alainen kansainvälinen yhteistyö. Vastaavasti hyviä kahdenvälisiä suhteita on jatkossakin ylläpidettävä.

Mietinnössä todetaan myös kansainväliseen yhteistyöhön liittyvät ongelmat. Samanaikaisesti kuin kansainväliset jännitteet ovat kasvaneet on myös kansainvälisen sääntöpohjaisen yhteistyöjärjestelmän kyky säädellä jännitteitä vähentynyt. Kansainvälisen yhteisön kyky toimia suurten kestämättömään kehitykseen ja kansainväliseen talouteen liittyvien haasteiden ratkojana on heikentynyt. Tätä voidaan pitää huolestuttavana suuntana Suomen kaltaisen maan näkökulmasta.

Kansainvälisen yhteistyön heikkoudet näkyvät selkeästi Lähi-idän konfliktissa. YK, EU ja muut toimijat tuomitsevat nopeasti ja yksipuolisesti yhden maan toimet mutta ummistavat silmänsä vastapuolen rikoksista. Toukokuussa Hamas ja muut palestiinalaiset terrorijärjestöt ampuivat yli 4000 rakettia ja ohjusta summittaisesti Israelin siviiliasutuksiin. Vain Israelin vastatoimet tuomittiin laajasti poliittisten päättäjien ja median toimesta.

Lähi-idän ainoa demokratia Israel tuomitaan usein väitetyistä ihmisoikeusrikoksista, mutta kansainvälinen yhteisö ei kykene tuomitsemaan esimerkiksi sellaisten maiden kuin Kiinan, Iranin tai Saudi-Arabian toimia. Tämä on tekopyhää!

Teknologiaturvallisuudella on entistä tärkeämpi merkitys kasvavien kyberuhkien keskellä. Sekä valtiollinen että ei-valtiollinen haitallinen toiminta kyberympäristössä on kasvussa, mikä ilmenee myös mietinnöstä. Kyberturvallisuuteen panostaminen on tällä hetkellä ratkaisevan tärkeää yhteiskunnan keskeisten toimintojen turvaamisen kannalta, minkä vuosi asiaa olisi tullut käsitellä nyt tehtyä laajemmin. Tämä huomio nousi esille myös valiokunnan asiantuntijoiden kuulemisessa.

Arvoisa puhemies,

Viimeinen vuosi koronan keskellä on osoittanut meille koko globaalin maailman haavoittuvuuden. Koronapandemia on terveydenhuollon lisäksi ollut iso koetus muun muassa taloudelle, työllisyydelle ja erityisesti huoltovarmuudelle. Vastaavasti vuosi on osoittanut myös sen, että monen tasoisen kansainvälisen yhteistyön ohella on silti edelleen erittäin tärkeä huolehtia kansallisesta kyvystä vastata erilaisiin uhkiin.  Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä korostaa tässä yhteydessä erityisesti ruokaturvan vahvistamisen merkitystä. Ruoka ei kasva kaupan hyllyllä, vaan meidän on huoltovarmuudenkin kannalta turvattava kotimainen ruuantuotanto Suomessa myös tulevaisuudessa.