KD:n ryhmäpuheen ihmisoikeuspoliittisesta selonteosta pitänyt kansanedustaja Antero Laukkanen muistutti, että ihmisoikeuksien ytimessä on ajatus ihmisarvosta. Ihmisen perimmäistä arvoa ei määritä hänen olemuksensa, tekonsa tai tekemättä jättämisensä.

– Ihmisoikeudet toteutuvat aina suhteessa toisiin. Kun jaettavana on niukkuutta, on tehtävä valintoja. Korona-aikana jouduimme tähän punnintaan: yhden oikeus elämään voi olla pois toisen oikeudesta terveydenhuoltoon, vapauteen tai elinkeinoon.

– Kehitysyhteistyössä tärkeää on sen ihmisoikeusperustaisuus ja rakenteisiin vaikuttaminen. Kiitän siitä, että selonteko ei ujostele ottaa kantaa Kiinan ja Venäjän ihmisoikeustilanteeseen.

Laukkanen korosti, että sananvapaus on keskeinen osa perus- ja ihmisoikeuksia sekä demokraattista yhteiskuntaa.

– Sananvapauden rajoja määritellään lisääntyvästi tuomioistuinten päätöksin. Tämä on ongelmallinen kehitys.

– Moniarvoisen yhteiskunnan rakentaminen on epäonnistunut, jos oikeuslaitos joutuu enenevässä määrin linjaamaan, mitä saa sanoa ja mitä ei, ja mikä oikeus ylittää toisen, ketä suojellaan ja ketä ei. Meidän täytyy pystyä parempaan.

***

Koko puheenvuoro:

Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittinen selonteko VNS 10/2021
Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän ryhmäpuhe 16.2.2022
Kansanedustaja Antero Laukkanen

Arvoisa puhemies,

Ihmisoikeuspoliittinen selonteko piirtää selkeän kuvan kansainvälisestä ja kansallisesta ihmisoikeustilanteesta. Suomi haluaa selkeästi olla aktiivinen ihmisoikeustoimija. Valitettavasti usein kuitenkin unohdamme pysähtyä tarkastelemaan Suomen omaa ihmisoikeustilannetta. Voisikin olla hyvä, että tulevaisuudessa selonteko jaettaisiin selkeämmin kahteen osaan, joissa tarkasteltaisiin kotimaan tilannetta ja Suomen kansainvälistä toimintaa erikseen.

Ihmisoikeuksien ytimessä on ajatus ihmisarvosta. Ihmisen perimmäistä arvoa ei määritä hänen olemuksensa, tekonsa tai tekemättä jättämisensä.

Ihmisoikeudet toteutuvat aina suhteessa toisiin. Kun jaettavana on niukkuutta, on tehtävä valintoja. Korona-aikana jouduimme tähän punnintaan: yhden oikeus elämään voi olla pois toisen oikeudesta terveydenhuoltoon, vapauteen tai elinkeinoon.

Ihmisoikeuksien toteutumisen kannalta keskeistä on demokratia ja koulutus. On hyvä, että Suomi panostaa maailmalla koulutussektorin kehitysyhteistyöhön ja tukee tyttöjen ja vammaisten henkilöiden koulunkäyntiä. Kehitysyhteistyössä tärkeää on sen ihmisoikeusperustaisuus ja rakenteisiin vaikuttaminen. Kiitän siitä, että selonteko ei ujostele ottaa kantaa Kiinan ja Venäjän ihmisoikeustilanteeseen.

Vaikka monella mittarilla ihmisoikeuksien ja tasa-arvon toteutuminen on Suomessa mennyt eteenpäin, emme saa pitää näitä itsestäänselvyytenä. Alhaisena äänestysaktiivisuutena näyttäytyvä demokratiavaje ja viimeaikaiset mielenosoitukset kertonevat osattomuuden tunteesta.

Oikeusasiamies listaa kertomuksessaan kymmenen keskeistä perus- ja ihmisoikeusongelmaa. Kärjessä on puutteet vanhusten oloissa. KD on huolissaan siitä, mitä vanhustenhoidon kriisi ja työvoimapula tekee ikääntyneiden oikeuksille saada laadukasta hoitoa ja tulla kuulluksi. Myös lasten oikeus turvallisuuteen on huolenaihe. Uutiset nuorten väkivallasta ovat synkkiä. Siihen lapsiasianvaltuutettukin kiinnittää huomiota. Jokaisen lapsen ja nuoren on saatava käydä koulussa ja harrastuksissa ilman pelkoa väkivallasta. Sama koskee tietysti myös kotia.

Selonteossa nostetaan esille perusoikeusnäkökulma digitalisaatioon. Selontekoa lainaten, ”Tiedon ja palveluiden lähteille pääsy sekä palveluiden yhdenvertainen saatavuus on turvattava myös silloin, kun henkilö ei itse pysty käyttämään sähköisiä palveluja.”

Meidän on kysyttävä, onko visiona yhteiskunta, jossa perusoikeudet toteutuvat vain nettiyhteyden kautta digitaalisella identiteetillä? Järjestelmän piti palvella meitä, mutta nyt me palvelemme sitä.

Nostan vielä esiin yhden erikoisen kohdan. Selonteossa viitataan anti-gender-liikehdintään, joka ”ei hyväksy sukupuolen moninaisuutta eikä sukupuolen määrittelemistä yhteiskunnallisesti, … ja hyväksyy ainoastaan heteroseksuaaliselle avioliitolle perustuvan perhemallin.”

Jos lähes kaikissa sivilisaatioissa ihmiskunnan historiassa vallinnutta käsitystä avioliitosta aletaan pitää syrjivänä, edesauttaako se ihmisoikeuksien toteutumista?

Kieltämällä sukupuolen käsitteen luonnontieteellisen pohjan, valtioneuvosto sanoutuu irti tieteellisestä maailmankuvasta. Tämä on hämmentävää.

Valitettavasti ihan kaikille rajoillemme emme voi mitään. Jos ihmisen rajallisuuden toteaminen on ihmisoikeusloukkaus, on kai haastettava luonto tai Luoja oikeuteen.

Kuten selonteossa todetaan, sananvapaus on keskeinen osa perus- ja ihmisoikeuksia sekä demokraattista yhteiskuntaa. Sananvapauden rajoja määritellään lisääntyvästi tuomioistuinten päätöksin. Tämä on ongelmallinen kehitys.

Moniarvoisen yhteiskunnan rakentaminen on epäonnistunut, jos oikeuslaitos joutuu enenevässä määrin linjaamaan, mitä saa sanoa ja mitä ei, ja mikä oikeus ylittää toisen, ketä suojellaan ja ketä ei. Meidän täytyy pystyä parempaan.