Sari Essayah välikysymyspuheessa: ”Hallitus valmis myymään päätösvallan Suomen metsistä EU:lle”
Sari Essayah välikysymyspuheessa: ”Hallitus valmis myymään päätösvallan Suomen metsistä EU:lle”
9.11.2022 klo 15:16 Uutiset
Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah moittii kovin sanoin hallitusta epäonnistumisesta EU:n ennallistamisasetukseen vaikuttamisessa.
Essayah’n mukaan hallituksen EU-vaikuttamista leimaa jatkuva myöhästely, vaikka juuri EU-politiikassa kannat pitäisi muodostaa ajoissa, jotta Suomen etua voidaan tehokkaasti valvoa.
– Keskustan ja Vihreiden riitaisuus uhkaa maksaa Suomelle maltaita, ja tämän pääministeri on EU-politiikan johtajana sallinut. Brysseliin on viety Suomesta kilvan vähintään kahta eri viestiä. Tämä ei ole voittava vaikuttamisstrategia, Essayah totesi välikysymyskeskustelussa pitämässään KD:n ryhmäpuheessa.
Essayah ei hyväksy hallituksen yritystä vyöryttää vastuuta ennallistamisasetuksen toissijaisuushuomautuksesta eduskunnalle. Hän muistuttaa, että valtioneuvoston tulee käsitellä EU-asiat sellaisella aikataululla, että eduskunnalla on aito mahdollisuus harkita toissijaisuushuomautuksen tekemistä.
– Näin ei nyt tapahtunut. Hallitus ei voi piiloutua eduskunnan selän taakse, sillä olemme yhdessä linjanneet, että toissijaisuusasioissa kannat muodostetaan yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. EU-asioiden käsittelyssä valtioneuvoston on kiirehdittävä sellaisten kirjelmien toimittamista eduskuntaan, missä ehdotuksen toissijaisuusperiaatteen vastaisuudesta on esitetty meillä tai muissa jäsenvaltioissa epäilyjä. Ruotsi ilmaisi jo hyvissä ajoin vastustavansa esitystä, koska se rikkoo toissijaisuusperiaatetta. On käsittämätöntä, että Suomi ei pysty samaan kuin länsinaapuri vaalikiireidensä keskellä pystyi.
Ennallistamisasetuksen hintalappu Suomelle olisi bruttokansantuotteeseen suhteutettuna EU:n korkein. Sitäkin vakavampana ongelmana Essayah pitää sitä, että asetuksen myötä päätösvalta metsäpolitiikasta siirtyisi Brysseliin, pois kansallisesta demokraattisesta päätösvallasta.
– Esitys kaventaa merkittävästi eduskunnan budjettisuvereniteettia ja loukkaa omaisuudensuojaa. Hallituksen tuore kanta valtiovarainvaliokunnan lausunnossa tältä päivältä osoittaa, että hallitus on valmis myymään päätösvallan metsistämme EU:lle, kunhan hinnasta sovitaan. Ihmettelen tätä syvästi, erityisesti Keskustan osalta. Me Kristillisdemokraatit emme hyväksy metsäpolitiikan valumista unionin päätösvaltaan, Essayah toteaa.
Koko puheenvuoro****
Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän ryhmäpuhe / Sari Essayah
Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa – VK 4/2022 9.11.2022
Arvoisa puhemies,
”Meillä taitaa olla sama suunta”, pohtivat sosialidemokraatit ennen vaaleja. Juuri tällaiselta pohdinnalta nykyhallituksen työskentely vaikuttaakin – asia toisensa jälkeen arvotaan, onko suunta sama vai sittenkin eri. Ennallistamisasetuksen käsittely ja kannanmuodostus on siitä tuorein esimerkki.
EU-politiikassa yhteisen suunnan löytäminen on erityisen tärkeää, jotta Suomi voi puhua unionin suuntaan yhdellä suulla ja löytää vaikuttamiseen parhaat kumppanit jäsenmaiden joukosta ajoissa. Hallitus on myöhästynyt EU-vaikuttamisessa tavan takaa. Keskustan ja Vihreiden riitaisuus uhkaa maksaa Suomelle maltaita, ja tämän pääministeri on EU-politiikan johtajana sallinut. Brysseliin on viety Suomesta kilvan vähintään kahta eri viestiä. Tämä ei ole voittava vaikuttamisstrategia, sen ymmärtää jokainen tässä salissa.
Kuten maa- ja metsätalousvaliokunnan lausunnossa todetaan, valtioneuvoston tulee käsitellä EU-asiat sellaisella aikataululla, että eduskunnalla on aito mahdollisuus harkita toissijaisuushuomautuksen tekemistä. Näin ei nyt tapahtunut. Hallitus ei voi piiloutua eduskunnan selän taakse, sillä olemme yhdessä linjanneet, että toissijaisuusasioissa kannat muodostetaan yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. EU-asioiden käsittelyssä valtioneuvoston on kiirehdittävä sellaisten kirjelmien toimittamista eduskuntaan, missä ehdotuksen toissijaisuusperiaatteen vastaisuudesta on esitetty meillä tai muissa jäsenvaltioissa epäilyjä. Ruotsi ilmaisi jo hyvissä ajoin vastustavansa esitystä, koska se rikkoo toissijaisuusperiaatetta. On käsittämätöntä, että Suomi ei pysty samaan kuin länsinaapuri vaalikiireidensä keskellä pystyi.
Ennallistamisvaateet tähtäävät sinällään tärkeään luonnon monimuotoisuuden edistämiseen, mutta asiantuntijoiden mukaan edes ilmastovaikutukset eivät ole yksiselitteisiä ja esitys on jopa biodiversiteetin kannalta heikko. Mitä järkeä on lisätä suojelua pääsääntöisesti boreaalisessa havumetsässä, kun Keski- ja Etelä-Euroopassa metsien lajikirjo olisi moninkertainen?
Suomelle esitys on erityisen ongelmallinen. Suomen metsistä ollaan tekemässä Keski- ja Etelä-Euroopan maiden suojelureservaattia – jonka kulut me maksamme. Bruttokansantuotteeseen suhteutettuna maksaisimme eniten eikä miljardilaskussa ole edes huomioitu vaikutuksia arvonlisäykseen ja työllisyyteen metsäsektorilla ja muilla kansantalouden toimialoilla.
Komissio, eikä mikään muukaan taho, ole pystynyt avaamaan, mihin esityksen laskennalliset 10 miljardin hyödyt perustuvat. On aika vaikea nähdä esimerkiksi luontomatkailun miljardien kasvua alueella, jossa on jo laajat luonnonsuojelualueet ja kansallispuistot, yli puolet Euroopan tiukasti suojelluista metsistä sekä toimivat joka miehen oikeudet. Lisäksi metsien vapaaehtoinen suojelu lisääntyy meillä koko ajan Metso- ja Helmi-ohjelmien myötä. Myöskään esityksen seurauksista maataloudelle ei ole puhuttu riittävästi aikana, jolloin turvepohjaisia peltojamme tarvitaan ruokaturvan varmistamiseen eikä komission ohjein ojat tukkimalla leikkimään riisipeltoja.
Erityisen vakava ongelma on taas yhden kokonaisen politiikkasektorin siirtyminen pois kansallisesta, demokraattisesta päätösvallasta. Esitys kaventaa merkittävästi eduskunnan budjettisuvereniteettia ja loukkaa omaisuudensuojaa. Hallituksen tuore kanta valtiovarainvaliokunnan lausunnossa tältä päivältä osoittaa, että hallitus on valmis myymään päätösvallan metsistämme EU:lle, kunhan hinnasta sovitaan eli ”esitystä on muutettava siten, että kustannusvaikutus alenee merkittäväksi”. Ihmettelen tätä syvästi, erityisesti Keskustan osalta. Me Kristillisdemokraatit emme hyväksy metsäpolitiikan valumista unionin päätösvaltaan.
Marinin hallitus on ehtinyt tehdä monta Suomelle kallista EU-päätöstä. Hallitus hyväksyi hätäisesti kyhätyn elpymisvälineen ja avasi portit uusille tulonsiirroille. Veronmaksajien rahoja on valunut eteläeurooppalaisten energiaremontteihin ja ilmastotoimien sosiaalirahaston kautta suorana sosiaaliturvana sähkö- ja energialaskuihin, mikä on täysin vastoin pääministerin vakuuttelua eduskunnalle. Taksonomiassa delegoiduin päätöksin rahoituksen ohjaus lipui käsistämme. Nyt sitten Suomen kaavaillaan vielä ottavan hoitaakseen Euroopan luontomuseon tehtävät. Mitä seuraavaksi?
Erään vaalikampanjan iskulauseena oli jokunen vuosi sitten ”Suomella töissä”. Suosittelen hallitusta harkitsemaan samaa. On hyvä katsoa peiliin ja kysyä, kenelle me töitä teemme. Meneekö teillä – arvoisa hallitus- jossain raja vallan siirrolle pois kansalaisilta ja Suomen köyhdyttämiselle?
Keskustakin lupasi aikanaan vaalikampanjassaan ”Suomen arvoisia tekoja”. Niille olisi nyt tilausta.
Arvoisa puhemies,
Kannatan ed. Grahn-Laasosen esittämää epäluottamuslausetta.
Lue seuraavaksi:
- KD:n Östman ryhmäpuheessa budjetin lähetekeskustelussa: Julkisen talouden tilanne ei korjaannu itsestään - velkasuhteen kasvu saatava tasaantumaan 10.10.2023
- Sari Essayah vappupuheessa: "EU-maiden tarpeita kuuntelematon kunnianhimo ajanut maatalouspolitiikkaa ahdinkoon” 1.5.2024
- Peter Östman ryhmäpuheessa: Osallistumalla EU:n taisteluosastojen valmiusvuoroon Suomen ja EU:n päätöksentekokykyä hiotaan ja parannetaan 15.11.2023