– Suomen kehityspolitiikassa korostetaan ihmisoikeuksien edistämistä. Lähivuosina sanan- ja uskonnonvapauden tilanne monissa maissa on heikentynyt. Kristityt ovat maailman vainotuin uskonnollinen ryhmä, mikä on huomioitava niin kehitysyhteistyössä kuin kauppapolitiikassa, muistutti kansanedustaja Päivi Räsänen.

Pitämässään KD:n ryhmäpuheessa kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteon palautekeskustelussa Räsänen nosti esille erityisesti uskonnonvapauden edistämisen osana Suomen kehitysyhteistyötä sekä kristillisten järjestöjen tärkeän roolin kehitysyhteistyössä niin tänään kuin historiallisestikin.

Hän muistutti myös kehitysyhteistyön perille pääsemisen varmistamisen tärkeydestä ja korruptiontorjunnasta.

– Samoin kuin Ukrainaan annettavassa tuessa huomioidaan korruptiontorjunta, on muuallakin tärkeää varmistaa kehitysyhteistyöhön käytettävien varojen päätyminen todellisille avuntarvitsijoille. Tuki ei saa päätyä välikäsille tai pahimmassa tapauksessa terroristijärjestöille tai muille pahantahtoisille toimijoille, kuten Gazassa on valitettavasti tapahtunut.

– Lähivuosien globaalit kriisit ja poikkeustilanteet ovat näyttäneet, ettei vakautta tule pitää itsestäänselvyytenä. On osattava varautua ja pidettävä omavaraisuudesta huolta. Kauppasuhteet sekä kehitysyhteistyöhankkeet ovat osa Suomen turvallisuuspolitiikkaa, ja siksi niiden suunnittelu strategisesti ja pidemmällä tähtäimellä on oikea suunta, Räsänen totesi puheen lopuksi.

***Puheenvuoro kokonaisuudessaan:

Kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteon palautekeskustelu 11.3.2025
KD:n ryhmäpuheenvuoro, kansanedustaja Päivi Räsänen

Arvoisa puhemies,

Nykyisessä maailmantilanteessa niin kauppasuhteet kuin kehitysyhteistyökin ovat ulko- ja turvallisuuspolitiikan luonnollista jatkumoa.

Suomen kehityspolitiikassa korostettaan ihmisoikeuksien edistämistä. Lähivuosina sanan- ja uskonnonvapauden tilanne monissa maissa on heikentynyt. Kristityt ovat maailman vainotuin uskonnollinen ryhmä, mikä on huomioitava niin kehitysyhteistyössä kuin kauppapolitiikassa. Kristittyjä vastaan kohdistuvat väkivaltaisuudet ovat lisääntyneet esimerkiksi Intiassa, Nigeriassa, Kongissa tai nyt Syyriassa, jossa erityisesti alawiittiväestöä joukkosurmataan. Suomen on omalta osaltaan edistettävä vähemmistöjen, myös kristittyjen vapautta harjoittaa uskoaan kaikissa maissa.

Kehitysyhteistyössä toimitaan konkreettisesti ulko- ja turvallisuuspolitiikan osana. Venäjän hyökkäyssotaa tukevat hallinnot ja toimijat on rajattu kehitysyhteistyön tuen ulkopuolelle. Ukraina on Suomen suurin kehitysyhteistyön kumppanimaa. Painopisteet on valittu oikein Suomen omia osaamisvahvuuksia painottaen: koulutuksen ja oikeusvaltion kehittyminen sekö energia- ja ympäristöturvallisuuden vahvistaminen. Samalla kun Suomi osallistuu Ukrainan puolustuksen ja sen yhteiskunnan eri osa-alueiden tukemiseen, on varmistettava, että suomalaisilla yrityksillä on pääsy myös tuleviin Ukrainan jälleenrakennushankkeisiin.

Samoin kuin Ukrainaan annettavassa tuessa huomioidaan korruptiontorjunta, on muuallakin tärkeää varmistaa kehitysyhteistyöhön käytettävien varojen päätyminen todellisille avuntarvitsijoille. Tuki ei saa päätyä välikäsille tai pahimmassa tapauksessa terroristijärjestöille tai muille pahantahtoisille toimijoille, kuten Gazassa on valitettavasti tapahtunut YK:n alaisten UNRWA-avustusten kanssa.

UNRWA:sta on erotettu työntekijöitä, joilla todettiin ottaneen osaa lokakuun 7. päivän hyökkäykseen Israeliin. Sen kouluissa on käytetty juutalaisvastaisia ja väkivaltaan kannustavia oppimateriaaleja, ja sen jakamia avustusmateriaaleja on päätynyt Hamasin haltuun.

Kehitysyhteistyön kivijalka ovat kansalaisjärjestöt. Ne pääsevät ruohonjuuritasolle toimimaan myös tilanteissa, joissa kohdemaan hallinnon tilanne on epävakaa. Kristilliset järjestöt ovat olleet aktiivisia kehitysyhteistyön toimijoita kaikkialla maailmassa, ja monen kehitysyhteistyöhankkeen taustalla onkin alkujaan kristillinen lähetystyö, jonka osaksi muu avustus on syntynyt. Kannustamme hallitusta selvittämään mahdollisimman pian verovähennysoikeuden luomista kehitysyhteistyöhön tehtäviin lahjoituksiin.

Arvoisa puhemies,

Hyvät kauppasuhteet ovat osa turvallisuuspolitiikkaa sekä huoltovarmuutta. Koronapandemian aikana näimme, miten monimutkaiset ja pitkät toimitusketjut ovat alttiita häiriöille, ja jopa luotettavien liittolaismaiden välillä syntyy kovaa kilpailua rajallisista resursseista. Sama havainto toistui, kun talouspakotteita alettiin kiristää Venäjän aloittaman hyökkäyssodan seurauksena.

Suomessa on ruokaomavaraisuuden osalta verrattain hyvä tilanne, mutta monet muut kriittiset tarvikkeet kuten lääkkeet ovat yhä pitkien toimitusketjujen päässä tai olemme riippuvaisia niiden osalta myös muista kuin lähimmistä kumppanimaistamme.

Vienti luo hyvinvointia, työtä ja vaurautta Suomeen. Pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuuksia kansainvälistymiseen sekä viennin edellytyksiä tulee parantaa. Kotimainen tuotanto tuo turvaa mahdollisissa poikkeustilanteissa, joissa tavaran liikkuminen maiden välillä on estynyt.

Lähivuosien globaalit kriisit ja poikkeustilanteet ovat näyttäneet, ettei vakautta tule pitää itsestäänselvyytenä. On osattava varautua ja pidettävä omavaraisuudesta huolta. Kauppasuhteet sekä kehitysyhteistyöhankkeet ovat osa Suomen turvallisuuspolitiikkaa, ja siksi niiden suunnittelu strategisesti ja pidemmällä tähtäimellä on oikea suunta.