– Naton rauhan ajan tehtäviin osallistuminen on normaalia liittolaismaan toimintaa, jossa Suomen sotilaallisia voimavaroja asetetaan liittokunnan pelotteen ja puolustuksen käyttöön. Samalla osallistumisella on vaikutuksia Suomen kansainvälisten suhteiden sekä ulko-, turvallisuus- ja puolustuspoliittisten kumppanuuksien näkökulmasta. Näin totesi kansanedustaja Sari Tanus pitämässään KD:n ryhmäpuheessa, kun eduskunta keskusteli Suomen osallistumisesta Naton rauhan ajan puolustustehtäviin.

– Suomen merivoimien mukana olo miinantorjuntaosaston tehtävissä Itämerellä on konkreettinen osoitus vastuunkannosta, joka samalla lisää merkittävästi oman merialueemme vakautta ja turvallisuutta.

– ”Jos haluat rauhaa, valmistaudu sotaan.” Tuo ikivanha sanonta sopii maailmantilanteeseen, jossa nyt elämme, Tanus muistutti.

*** Lue koko puheenvuoro:

KD:n ryhmäpuhe VNS 1/2024 vp puolustusvoimien osallistumisesta Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin vuonna 2024
Kansanedustaja Sari Tanus

Arvoisa puhemies

”Jos haluat rauhaa, valmistaudu sotaan.” Tuo ikivanha sanonta sopii maailmantilanteeseen, jossa nyt elämme.

Saimme vuosikymmeniä elää aikaa, jolloin Suomessa oli kuin kiveen hakattuna kirjaus Nato-optiosta. Sotiemme jälkeiset vuosikymmenet olivat tuudittaneet meidät ruususen uneen, jossa sotilaspoliittinen suhteemme itäiseen naapurimme Venäjään, sekä suhtautumisemme Nato-liittolaisuuteen kiteytyivät yhteen sanaa: Nato-optio. Sana oli kuin lupaus siitä, että voimme olla ottamatta kantaa ja maailma säilyisi sellaisena, ettei lopullista kantaa tarvitsisi ottaakaan.

Toisin kuitenkin kävi. Helmikuun 24. päivä 2022 muutti kaiken. Presidentti Niinistön sanoin: ”Naamiot on riisuttu”. Venäjän brutaali, täysin käsittämätön hyökkäys Ukrainaan muutti Suomea ja suomalaisia. Suhtautumisemme Natoon muuttui kuin salamaniskusta. Heräsimme päivään, jolloin moni koki oman turvallisuutensa uhatuksi. Jos Ukraina, niin miksi ei Suomi.  Siksi – viime vuonna, 4. päivä huhtikuuta Suomi liittyi Naton täysjäseneksi.

Käsittelemme nyt ensimmäistä kertaa, Suomen ollessa Naton täysjäsen, Valtioneuvoston selontekoa Puolustusvoimien osallistumisesta Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin.

Naton rauhan ajan tehtäviin osallistuminen on normaalia liittolaismaan toimintaa, jossa Suomen sotilaallisia voimavaroja asetetaan liittokunnan pelotteen ja puolustuksen käyttöön. Samalla osallistumisella on vaikutuksia Suomen kansainvälisten suhteiden sekä ulko-, turvallisuus- ja puolustuspoliittisten kumppanuuksien näkökulmasta.

Suomen merivoimien mukana olo miinantorjuntaosaston tehtävissä Itämerellä on konkreettinen osoitus vastuunkannosta, joka samalla lisää merkittävästi oman merialueemme vakautta ja turvallisuutta. Osana Naton pysyvää miinantorjuntaosastoa, Katanpää-luokan alus toimeenpanee merioperaatioita osana osastolle käskettyjä tehtäviä. Suomen mukana olo tehtävässä mahdollistaa Naton toimintatapojen ja taktiikan harjoittelun sekä suorituskyvyn ja yhteistoimintakyvyn kehittämisen.

Naton pysyvän miinantorjuntaosasto 1:n päätehtävänä on historiallisten merimiinojen raivaus, mutta merivoimille on erityisen tärkeää Naton ja alusosastojen harjoituksiin osallistuminen, miinavaarallisella alueella liikkumisen harjoittelu sekä miinantorjuntataktiikan ja doktriinin kehittäminen.

Tässä kohtaa on hyvä painottaa, että Ruotsin saatua Naton täysjäsenyyden, tuo Ruotsi merkittävän lisän Naton merivoimien toimintaan Itämerellä ja vahvistaa Naton puolustuskykyä alueella. Se myös mahdollistaa Suomen ja Ruotsin entistä tiiviimmän yhteistyön ja integraation.

Suomen ilmavoimien osallistuminen Mustanmeren alueella tapahtuvaan Air Shielding – ilmavalvontaan osoittaa konkreettisesti Suomen valmiuden vastata eteläisempien jäsenvaltioiden turvallisuushuoliin Venäjän Ukrainaan kohdistuvan hyökkäyssodan johdosta.

Enintään kahdeksan suomalaisen Hornet-hävittäjän osallistuminen tehtäviin toteutetaan yhteistyössä Iso-Britannian kanssa, mikä myös edistää turvallisuus- ja puolustuspoliittista yhteistyötä Suomen ja Iso-Britannian välillä. Se tuo Suomelle arvokasta kokemusta yhteistyöstä Iso-Britannian ilmavoimien kanssa.

Air Shielding -ilmavalvontaan osallistuu Suomesta enintään 100 kantahenkilökuntaan kuuluvaa sotilasta. Jatkossa on tärkeää selvittää puolustusvoimien henkilöstötarve, jotta tarvittava valmius kansainvälisiin tehtäviin olisi riittävä.

On hyvä muistaa, että Nato-operaatioihin osallistuminen ei ole pelkkää harjoittelua, vaan vaara konfliktiin joutumisesta on jatkuvasti läsnä. Toimintaan voi siten sisältyä myös sotilaallisten voimakeinojen käyttöä. Siksi on hyvä, että selonteko antaa realistisen kuvan tilanteesta ja niihin liittyvistä tehtävistä. Tehtäviin osallistuminen on ulko- ja turvallisuuspoliittisesti merkittävää. Tässä toteutuvat rakastetun, edesmenneen kenraali Enhrootin sanat: ”Ei enää koskaan yksin.”

Kristillisdemokraatit kiittää hallitusta hyvin laaditusta, kattavasta selonteosta ja samalla toivotamme sotilaillemme Jumalan varjelusta vaativissa tehtävissänne.