KD eduskuntaryhmä on tyytyväinen Orpon hallituksen aktiivisuuteen EU-vaikuttamisessa.
– Tästä esimerkkinä viime Eurooppa-neuvostossa hyvin menestynyt Suomen aloite kokonaisturvallisuusmallin luomisesta EU-tasolla, totesi kansanedustaja Mika Poutala pitämässään ryhmäpuheessa. Eduskunta keskusteli Suomen EU-avaintavoitteista.

Poutalan mukaan avaintavoitteissa nostetaan hyvin esiin tarve vähentää ja toisaalta parantaa EU-sääntelyä.
– Unionin tulee olla isoissa asioissa iso, ja jättää pienemmät jäsenvaltioille. Toissijaisuus- eli läheisyysperiaate on vanha mutta tärkeä keksintö. Demokratiaa pitää vahvistaa sen sijaan, että valtaa siirtyy yhä enemmän komissiolle lisääntyvän delegoidun säädösvallan kautta.

– Hallituksen tavoitteet ovat oikeat: strateginen kilpailukyky, kokonaisturvallisuus sekä puhdas siirtymä. Jos Eurooppa ei pärjää suhteessa kilpailijoihinsa investointien kotiuttajana ja turvallisena, innovatiivisena toimintaympäristönä, menetämme mahdollisuuksia ohjata tulevaa, Poutala totesi.

***

Keskustelualoite (KA 3/2024 vp) Suomen EU-avaintavoitteista 3.4.2024
KD:n ryhmäpuheenvuoro, kansanedustaja Mika Poutala

Arvoisa puhemies

Hallitus on tehnyt aktiivista EU-vaikuttamista. Tästä esimerkkinä viime Eurooppa-neuvostossa hyvin menestynyt Suomen aloite kokonaisturvallisuusmallin luomisesta EU-tasolla.

Avaintavoitteissa nostetaan hyvin esiin tarve vähentää ja toisaalta parantaa EU-sääntelyä. Unionin tulee olla isoissa asioissa iso, ja jättää pienemmät jäsenvaltioille. Toissijaisuus- eli läheisyysperiaate on vanha mutta tärkeä keksintö. Demokratiaa pitää vahvistaa sen sijaan, että valtaa siirtyy yhä enemmän komissiolle lisääntyvän delegoidun säädösvallan kautta.

Monilla komission esityksillä on ollut hyvät tavoitteet, mutta kestämätön toteutustapa: valmistelussa pitäisi ottaa paremmin huomioon eri alueiden ja jäsenmaiden erilaiset tilanteet ja toimien jäsenmaille aiheuttamat kustannukset. Jos EU:sta tulee mittava määrä byrokratiaa, velvoitteita ja valvottavaa, julkisen talouden sopeuttamisen tavoite vaikeutuu. Vieläkin suurempi merkitys on yritysten kilpailukyvylle.

Hallituksen tavoitteet ovat oikeat: strateginen kilpailukyky, kokonaisturvallisuus sekä puhdas siirtymä. Jos Eurooppa ei pärjää suhteessa kilpailijoihinsa investointien kotiuttajana ja turvallisena, innovatiivisena toimintaympäristönä, menetämme mahdollisuuksia ohjata tulevaa.

Kokonaisturvallisuudesta meillä on paljon annettavaa komission ohjelmaan. On hienoa, että komissio kutsui presidentti Niinistön kirjoittamaan raportin EU:n kriiseihin varautumisesta.

Kuten avaintavoitteissa todetaan, Suomi pitää kokonaisturvallisuuden kannalta tärkeänä myös sitä, että maataloutta voidaan harjoittaa tuottavasti kaikilla EU-alueilla, myös mahdollisten laajentumisten jälkeen. EU:n maatalouspolitiikkaa on kehitettävä ruoantuotanto edellä.

Myös asuttu maaseutu on turvallisuustekijä, jonka merkitystä emme saa unohtaa omavaraisuuden, huoltovarmuuden ja turvallisuuden näkökulmasta. EU:n itärajan alueet tarvitsevat oman ohjelman, jota hallitus on pitänyt esillä.

EU:n ulkorajoilla pitää olla riittävät valmiudet torjua hybridiuhkia ja vihamielistä painostusta: Välineellistetyn maahantulon estämisen on oltava koko EU:n yhteinen asia, ei vain Suomen huoli.

Puhdas siirtymä tukee EU:n strategista autonomiaa. Sitä on vietävä eteenpäin tavalla, jossa kansalaiset ja yritykset pysyvät mukana, ja joka mahdollistaa innovaatioita. Biotalouden ymmärtäminen ja vahva omaksuminen EU-tasolla palvelee Suomen etua. On hyvä, että työtä sen eteen tehdään yhdessä muiden metsäisten maiden kanssa.

Tämä hallitus on selkeästi linjannut metsäpolitiikan kuuluvan jatkossakin kansalliseen päätösvaltaan. E-kirjelmän mukaan Suomi edistää suurpetoja koskevan sääntelyn kehittämistä vastaamaan paremmin kantojen nykyistä tilaa.

KD antaa täyden tuen näille tavoitteille ja toivotamme työniloa niiden edistämiseksi Brysselin pöydissä. EU:n vahvuus ovat vahvat arvot ja syvälle ulottuvat juuret, kiistämätön ihmisarvo, demokratia ja oikeusvaltioperiaate. Niistä on pidettävä kiinni.