Sari Tanus ryhmäpuheessa: ”Hallitus tavoittelee elinvoimaa ja 100 000 uutta työpaikkaa ympäri Suomen”

20.3.2024 klo 15:02 Uutiset

Kansanedustaja Sari Tanus muistutti KD:n ryhmäpuheessa, että hallituksen päätavoite on Suomen talouden tervehdyttäminen.
– Hallitusohjelmassa on lukuisa joukko toimenpiteitä, joiden avulla pyritään luomaan satatuhatta uutta työpaikkaa eri puolille Suomea. Metsäteollisuuden investoinnit, kaivosteollisuuteen sekä puhtaaseen siirtymään liittyvät hankkeet synnyttävät työtä eripuolille maata, pitkälti juuri niille alueille, joista välikysymyksessäkin kannetaan huolta.

Tanus muistutti itäisen Suomen merkityksestä myös turvallisuuspoliittisesta näkökulmasta koko EU:n ja Nato-maiden kannalta.
– Tätä tärkeää asiaa on vahvasti nostettu esiin eri EU-pöydissä. Kristillisdemokraatit haluaa korostaa, että elinehtona myös turvallisuuspolitiikassa ja huoltovarmuudessa on ruokaturva, elinvoimainen maatalous ja omavaraisuus. Sen eteen tehdään lujasti töitä niin kotimaassa, EU-pöydissä kuin laajemminkin maailmalla.

*** Lue koko puheenvuoro:

Välikysymys hallituksen alueellisesti syrjivästä politiikasta VK 2/2024
Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmä ryhmäpuheenvuoro
Kansanedustaja Sari Tanus 20.3.2024

Arvoisa puhemies,

Aivan aluksi haluan kiittää Keskustaa ja Liike Nytiä laajasta ja kattavasta välikysymyksestä. Tosin on myönnettävä, että jouduin lukemaan välikysymyksen muutamaan kertaan sisäistääkseni sen syvimmän ytimen. Hetken luulin jo lukevani Paavo Väyrysen kirjoittamaa novellikokoelmaa, niin laaja-alainen tuo välikysymys on.

Välikysymys on raskas parlamentaarinen väline, jonka tehtävänä on mitata, nauttiiko hallitus eduskunnan luottamusta. Sen sisältöön ja sanomaan tulee suhtautua asian vaatimalla vakavuudella.

Hallituksen yksi päätavoite on Suomen talouden tervehdyttäminen. Tämän vuoksi hallitusohjelmassa on lukuisa joukko toimenpiteitä, joiden avulla pyritään luomaan satatuhatta uutta työpaikkaa eri puolille Suomea. Metsäteollisuuden investoinnit, kaivosteollisuuteen sekä puhtaaseen siirtymään liittyvät hankkeet synnyttävät työtä eripuolille maata, pitkälti juuri niille alueille, joista välikysymyksessäkin kannetaan huolta.

Lisäksi hallituksen uudistukset työelämään, kuten paikallisen sopimisen helpottaminen, osaltaan parantavat ja joustavoittavat yritysten toimintaedellytyksiä maan joka kolkalla, postinumerosta riippumatta.

Hallitus tiedostaa erityisesti ne ongelmat, joihin itäsuomalaiset yritykset ovat joutuneet Venäjän hyökättyä Ukrainaan kaksi vuotta sitten. On selvää, että Itä-Suomi ja sen yritykset kärsivät muuttuneesta tilanteesta ja sopeutuminen tilanteeseen vie aikaa. Alueen elinvoimaisuudesta on pidettävä huolta.

On muistettava, että itäisellä Suomella on myös hyvin tärkeä turvallisuuspoliittinen merkitys, ei vain Suomen vaan koko EU:n ja Nato-maiden kannalta. Tätä tärkeää asiaa on vahvasti nostettu esiin eri EU-pöydissä.

Kristillisdemokraatit haluaa korostaa, että elinehtona myös turvallisuuspolitiikassa ja huoltovarmuudessa on ruokaturva, elinvoimainen maatalous ja omavaraisuus. Sen eteen tehdään lujasti töitä niin kotimaassa, EU-pöydissä kuin laajemminkin maailmalla.

Välikysymys nostaa esille lähipalvelut ja alueiden tasapuolisen kohtelun. Koulutuksen osalta on selvää, että koulutuspaikkojen sijainnilla on merkittävä aluepoliittinen vaikuttavuus.

Muistissa on muutaman vuoden takainen tilanne, jossa Sipilän hallituksen säästötoimet iskivät rajusti Savonlinnan alueen talouteen ja elinvoimaan. On sitten kysymys yliopistokoulutuksesta tai kyläkouluista, niiden vaikutus lähialueen kannalta on aina merkittävä.

Kyläkoulu on usein se viimeinen kylää koossapitävä voima. Nyt jo yli 90 % kyläkouluista on hävinnyt, eikä nykyhallitus ole ollut osallisena yhdenkään koulun lakkauttamisessa. Näissä valta on yksinomaan paikallisilla päättäjillä.

Välikysymys nostaa esiin myös terveyspalveluiden saatavuuden ja tiestön huonon kunnon. Molemmissa tapauksissa on todettava, että hoito- ja korjausvelkaa on menneiden vuosien aikana kertynyt merkittävästi.

On sitten kyseessä teiden tai hampaiden reikiintymisestä, kumpiakaan ei voida hetkessä paikata. Teiden kuntoon saattaminen on kuitenkin saatu alulle. Hallitusohjelmassa on yli 500 miljoonaa euroa osoitettu tiestön perusparannukseen. Suomen taloudellisesta tilanteesta johtuen teiden kunnostaminen tulee kuitenkin kestämään valitettavan pitkään.

On kulunut vasta muutama kuukausi siitä, kun Keskusta teki edellisen välikysymyksensä, silloin sotepalveluihin liittyen. En kertaa silloisessa puheessani esittämiäni vastauksia. Totean vain lyhyesti, että nykyiset hyvinvointialueet synnytettiin Keskustan toimiessa kätilönä hallituksessa.

Jo silloin oli selvää, että hyvinvointialueet tulevat kohtaamaan suuria taloudellisia haasteita.  Nyt hyvinvointialueet joutuvat etsimään uusia kustannustehokkaampia toimintatapoja ja karsimaan palveluverkkoa monin paikoin.

Hyvinvointialueita synnytettäessä sanat ”leveämmät hartiat” kuultiin usein. Kristillisdemokraatit painottaa, että nyt on viimein asetettava potilas ja tarvittavat, toimivat palvelut keskiöön, rakennusten ja seinien sijaan.

Välikysymyksen otsikon, ”Alueellisesti syrjivä politiikka”, symbolina oppositio käyttää Turun tunnin junaa. Välikysymysten tekijöiltä unohtuu kuitenkin se tosiasia, että hallitus toteuttaa samanaikaisesti lähes 1,5 miljardilla eurolla tarpeellisia ratahankkeita eri puolille maata, niin idän, pohjoisen kuin lännenkin suuntaan.

Samoin 4G-, 5G- ja 6G-verkkoja kehittämällä hallitus pyrkii takaamaan jokaiselle suomalaiselle tasapuoliset palvelut. Tämä kaikki ja paljon muuta riippumatta siitä, millä alueella asuu.