Kristillisdemokraattien puheenjohtaja, maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah muistuttaa vappupuheessaan, että talouspaineiden keskellä Orpon hallitus luo kasvun edellytyksiä ja huolehtii maan turvallisuudesta ja huoltovarmuudesta.

– Hallitus tunnistaa maatalouden merkityksen osana huoltovarmuutta ja yhteiskunnan strategista ydintä, eikä kohdista leikkauksia ruoantuotantoon. Biotalousala, niin metsä- kuin elintarvikesektori, on yksi kasvunaloista, ja siihen myös hallitus panostaa.

Meppinäkin työskennellyt Essayah korostaa, että EU-vaalit ovat erittäin tärkeät nimenomaan keskeisten linjavalintojen näkökulmasta. Se, millainen parlamentti ja komissio valitaan, määrittelee suunnan niin sisämarkkinoiden, turvallisuuden, maatalouden, maahanmuuton kuin ilmasto- ja ympäristöpolitiikan suhteen sekä säilyykö metsäpolitiikka kansallisissa käsissä.

Kuitenkaan eurooppalaista yhteistyö ei edellytä massiivista byrokratiaa, epämääräisesti perusteltuja tulonsiirtoja tai komission vallan kasvattamista.
– Jäsenmaiden tarpeita kuuntelematon kunnianhimo on jo ollut ajamassa mm. yhteistä maatalouspolitiikkaa ahdinkoon. Tällaiset piirteet EU:n kehityksessä ovat pikemmin omiaan repimään unionia rikki.

– EU:n alkuperäinen idea oli tunnustaa jäsenmaiden olosuhteiden ja talouksien erilaisuus. Nyt komissio ei ainoastaan aseta tavoitetta vaan säätelee myös keinot. EU-alueen menestys luodaan tunnistamalla jäsenmaiden erityispiirteet.

– Monissa asioissa Kristillisdemokraatit on penännyt EU:ssa järjen ääntä. Euroopan unionin on palattava juurilleen! On keskityttävä hoitamaan niitä asioita, jotka ovat aidosti rajat ylittäviä ja joiden hoitaminen yhteisesti hyödyttää jäsenmaita.

 

Essayah’n mukaan on muistettava, että nämäkin vaalit ovat arvovaalit.
– Jotta Euroopan unionista voidaan edelleen puhua arvoyhteisönä, on sen myös pidettävä kiinni niistä kestävistä perusarvoista, joiden varassa eurooppalaisuus on rakentunut. Kuten oman poliittisen ryhmäni Euroopan Kansanpuolueen EPP:n johtaja Manfred Weber on muistuttanut:” Ateenasta Helsinkiin keskellä jokaista kylää on kirkko, ja siitä tunnistaa Euroopan.”

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja, ministeri Sari Essayah osallistuu vapputapahtumiin 1.5. Siilinjärvellä klo 10.30-11 ja Kuopiossa klo 11.50. Essayah´n vappupuhe on myös katsottavissa verkkoversiona ke 1.5. klo 10.30 alkaen puolueen FB-tilillä fb.com/kristillisdemokraatit.

***

Puhe kokonaisuudessaan:

Hyvä vappujuhlaväki, hyvät kuulijat,

Tänään juhlimme erityisesti suomalaista työtä ja osaamista, juuri niitä asioita, joille koko suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on rakennettu vuosikymmenten aikana. Me suomalaiset ymmärrämme, että kestävä ja vakaa Suomi rakentuu nyt ja tulevaisuudessakin vain kannattavalle työlle ja yritystoiminnalle, osaamiselle ja toimeliaisuudelle sekä niiden tuomalle hyvinvoinnille. Suomen kansantalouden kasvu ei tänäkään päivänä tapahdu byrokraattien kabineteissa, vaan suomalaisten työpaikoilla ja yrityksissä.

Hyvinvoinnin perusta on kestävä talous. Vuosi sitten hallitusneuvotteluiden aattona ennakoin tällä paikalla, että ”tuleva hallituskausi tulee olemaan erityisen haastava. Hallituksen työlista on pitkä ja se sisältää vaikeita asioita, joihin vaaditaan jokaiselta talkoohenkeä.”

Näin on myös käynyt. Kolmen miljardin euron sopeuttaminen tänä keväänä sen 6 miljardin lisäksi, mitä jo hallitusneuvotteluissa sovittiin, oli todella haastava tehtävä. Yksimielisyys vallitsi kuitenkin sekä velkaantumisen taittumisen, että liiallisen alijäämämenettelyn välttämisen tavoitteista. Hallitus on koko ajan jakanut yhteisen tilannekuvan, ja se on helpottanut yhteistyötä. Maamme velkaantuminen on hälyttävää ja yli varojen eläminen raaka tosiasia. Maksamme pelkästään korkoja yli 3 miljardia tänä vuonna, eli yli 8 miljoonaa euroa joka päivä. Tämä rahasumma olisi huomattavasti mukavampi käyttää palvelujen rahoittamiseen kuin korkomenoihin. Kehysriihen mittavista sopeutuksista huolimatta korkomenot nousevat noin neljään miljardiin per vuosi kehyskauden lopussa. Kehysriihen ratkaisut tehtiin, jotta voisimme käyttää tulevaisuudessa enemmän rahojamme korkojen ja velanmaksun sijaan palveluihin. Ja tätä sopeutusta tulee seuraavan hallituksen edelleen jatkaa.

Hallituksen tärkein talouspoliittinen tavoite on saada aikaan kestävää kasvua. Tavoittelemme työllisyys- ja kasvutoimilla 100 000 uutta työllistä ja sitä myötä julkisen talouden vahvistumista. Tavoitteenamme on, että yhä useampi osallistuu tulevaisuudessa työmarkkinoille kykyjensä mukaan. Kuromme umpeen kuilua julkisen talouden tulojen ja menojen välillä sekä käännämme Suomen velkaantumisen laskuun pidemmällä aikajänteellä. Vakaa taloudellinen kehitys luo turvaa ja tukee myös perheellistymistä. Lapsi- ja perhemyönteinen Suomi rakentuu vahvan julkisen talouden perustukselle.

Olemme hallituksessa sitoutuneet laajoihin uudistuksiin, joilla muun muassa parannetaan työnteon kannustimia, yksinkertaistetaan sosiaaliturvajärjestelmää, helpotetaan työllistämistä, kehitetään kansainvälistä rekrytointia ja lisätään paikallista sopimista työmarkkinoilla.

Ratkaisuja vaikeisiin haasteisiin ei saavuteta ideologisen vastakkainasettelun ja lamauttavien lakkojen kautta. Uudistukset niin työelämälainsäädäntöön kuin sosiaaliturvaankin ovat välttämättömiä, sillä olosuhteet ympärillämme ovat muuttuneet, emmekä voi pitäytyä tiukasti vanhoihin toimintatapoihin ja saavutettuihin etuihin. On löydettävä kasvua tuovia ratkaisuja ja seistävä selkä suorana uudistusvastarinnan tuulissa.

Talouspaineiden keskellä hallitus luo kasvun edellytyksiä ja huolehtii maan turvallisuudesta ja huoltovarmuudesta. Hallitus tunnistaa maatalouden merkityksen osana huoltovarmuutta ja yhteiskunnan strategista ydintä, eikä kohdista leikkauksia ruoantuotantoon. Ruoantuotannon omavaraisuuden säilyttäminen on tärkeä huoltovarmuuskysymys. Biotalousala – niin metsä- kuin elintarvikesektori – on yksi kasvunaloista, ja siihen myös hallitus panostaa.

Suomessa tuotetaan maailman puhtaimmissa olosuhteissa laadukkaita maataloustuotteita ja elintarvikkeita, joille on yhä kasvavaa kysyntää myös muissa maissa. Erityisesti lisäarvotuotteiden viennin lisäämisellä voidaan parantaa elintarvikesektorin kasvua ja kilpailukykyä, maatalouden kannattavuutta sekä kansallista huoltovarmuutta ja omavaraisuutta.

Muutama sana EU-asioista. Kesäkuun vaalit näkyvät vielä katukuvassa varsin vähän, mutta Brysselin toimistoissa on jo täysi tohina päällä tulevan komission ohjelmaan valmistautumiseksi. Hallitus on linjannut Suomen avaintavoitteet, joista on kevään aikana eduskunnassakin laajasti keskusteltu. Keskeisimmät tavoitteemme ovat Euroopan strategisen kilpailukyvyn vahvistaminen, Euroopan kokonaisturvallisuuden parantaminen ja puhtaan siirtymän sekä biotalouden ja kiertotalouden mahdollisuuksien edistäminen. Kaikilla näillä tavoitteilla on tiivis yhteys myös maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalaan.

Euroopan muuttunut turvallisuustilanne edellyttää vahvempaa huoltovarmuusnäkökulmaa ja varautumista, riippuvuuksien uudelleenarviointia ja sisämarkkinoiden vahvistamista. Myös maatalouspolitiikka kaipaa näköaloja eurooppalaisesta ruoantuotannon tulevaisuuteen. Hallituksen tavoite on, kuten hallitusohjelmassakin on linjattu, edistää ruokaturvaa ja ruoantuotannon edellytyksiä, ja se on ohjenuoramme myös valmistautuessamme EU:n yhteisen maatalouspolitiikan tuleviin linjauksiin.

Aivan kuten Suomi, myös EU tarvitsee kasvua. Yksi pilareista, joiden varaan kasvua voi rakentaa, on biotaloussektori. Suomella on tässä paljon niin annettavaa kuin saatavaa, ja osaltaan olemme tätä kautta myös rakentamassa puhdasta siirtymää. Meillä olikin maatalous- ja kalastusneuvostossa toissa päivänä Suomen johdolla yhdessä niin sanottujen For Forest -maiden eli Ruotsin, Itävallan ja Slovenian kanssa yhteinen tiedotusasia biotalouteen liittyen, ja sitä tuki yhteensä 16 jäsenmaata.  Suomi on tänä vuonna For Forest -yhteistyön puheenjohtaja, ja tämän referenssiryhmän kanssa pyrimme toimimaan aktiivisesti metsäisille maille yhteisissä asioissa.

Edessä olevat EU-vaalit ovat erittäin tärkeät nimenomaan keskeisten linjavalintojen näkökulmasta. Se, millainen parlamentti ja komissio valitaan, määrittelee suunnan niin sisämarkkinoiden, turvallisuuden, maatalouden, maahanmuuton kuin ilmasto- ja ympäristöpolitiikan suhteen sekä säilyykö metsäpolitiikka kansallisissa käsissämme.

Eurooppalaista yhteistyötä tarvitaan mm. puolustusyhteistyössä, sisämarkkinoiden kehittämisessä ja talouskasvun vauhdittamisessa, mutta se ei edellytä massiivista byrokratiaa, epämääräisesti perusteltuja tulonsiirtoja tai komission vallan kasvattamista. Jäsenmaiden tarpeita kuuntelematon kunnianhimo on jo ollut ajamassa mm. yhteistä maatalouspolitiikkaa ahdinkoon. Tällaiset piirteet EU:n kehityksessä ovat pikemmin omiaan repimään unionia rikki.

EU:n alkuperäinen idea oli tunnustaa jäsenmaiden olosuhteiden ja talouksien erilaisuus. Nyt komissio ei ainoastaan aseta tavoitetta vaan säätelee myös keinot. EU-alueen menestys luodaan tunnistamalla jäsenmaiden erityispiirteet. Monissa asioissa Kristillisdemokraatit on penännyt EU:ssa järjen ääntä. Euroopan unionin on palattava juurilleen! On keskityttävä hoitamaan niitä asioita, jotka ovat aidosti rajat ylittäviä ja joiden hoitaminen yhteisesti hyödyttää jäsenmaita.

On muistettava, että nämäkin vaalit ovat arvovaalit. Jotta Euroopan unionista voidaan edelleen puhua arvoyhteisönä, on sen myös pidettävä kiinni niistä kestävistä perusarvoista, joiden varassa eurooppalaisuus on rakentunut. Kuten oman poliittisen ryhmäni Euroopan Kansanpuolueen EPP:n johtaja Manfred Weber on muistuttanut:” Ateenasta Helsinkiin keskellä jokaista kylää on kirkko, ja siitä tunnistaa Euroopan.”

Me kristillisdemokraatit haluamme jatkossakin varmistaa Suomen vapauden, itsemääräämisoikeuden ja alueellisen koskemattomuuden, jotta suomalainen elämänmuoto ja yhteiskunta sellaisena kuin me sen haluamme voidaan turvata. Näin veteraanipäivän jälkeen on hyvä muistaa olla kiitollisia edellisille sukupolville vapaasta ja itsenäisestä Suomesta, ja toisaalta huolehtia siitä omalla vahtivuorollamme. Muistetaan myös Ukrainan kansaa ja ollaan sen tukena kaikin mahdollisin keinoin, kun se taistelee oman itsenäisyytensä puolesta.

Hyvät kuulijat,

Sää on ollut tänä keväänä varsin vaihteleva, mutta kyllä kevään voi jo nähdä ja kuulla – joten kasvun ihmettä ja kesää odotellen. Lopuksi haluan toivottaa teille kaikille mukavaa vappua ja aurinkoista kevättä ja kesän odotusta!