Sari Tanus ryhmäpuheessa: ”Kehitysyhteistyöjärjestöjen rahoitus ja toimintaedellytykset varmistettava”
Sari Tanus ryhmäpuheessa: ”Kehitysyhteistyöjärjestöjen rahoitus ja toimintaedellytykset varmistettava”
8.10.2024 klo 14:55Uutiset
– Valtion budjetissa on säilytettävä riittävä rahoitus kehitysyhteistyöhön, totesi KD:n ryhmäpuheen kehitysyhteistyöselonteosta pitänyt kansanedustaja Sari Tanus.
Hän muistutti, että Suomen antamalla kehitysavulla on pitkät perinteet.
– Uraauurtavaa työtä eri puolilla maailmaa vuosikymmenten ajan ovat tehneet monet kristilliset järjestöt. Työ on ollut vaikuttavaa ja myös kustannustehokasta. Merkittävää työtä tehdään monien järjestöjen toimesta. Suomen vaikeasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta kehitysyhteistyöjärjestöjen rahoitus ja toimintaedellytykset tulee varmistaa myös tulevina vuosina.
– Hallitus on myös luvannut selvittää verovähennysoikeuden luomista kehitysyhteistyöhön tehtäviin lahjoituksiin. KD haluaa osaltaan edistää sen toteutumista, Tanus totesi.
Lue koko puheenvuoro ***
Kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteko VNS 4/2024
KD eduskuntaryhmän ryhmäpuhe 8.10.2024
kansanedustaja Sari Tanus
Arvoisa puhemies,
Ensimmäiseksi haluan kiittää tekijöitä tiiviistä selonteosta. Elämme nopeasti muuttuvassa ajassa, joten tämän kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteon, niin kuin ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteonkin tulee pohjautua nykyhetkeen, samalla tulevaisuuteen suunnaten. Suomen on reagoitava niin ulko-, turvallisuus- kuin kauppapolitiikassakin tapahtuneisiin muutoksiin. Samanaikaisesti on huomioitava ja painotettava kehityspolitiikan pitkäjänteisyyden ja vaikuttavuuden tärkeyttä.
Kehitysyhteistyö tänä päivänä on paljon muutakin kuin mihin menneinä vuosikymmeninä olemme tottuneet. Kehityspolitiikka on tärkeä osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Kauppapolitiikka ja kehitysyhteistyö kulkevat aiempaa tiiviimmin käsi kädessä. Merkittävä osa Suomen kehitysyhteistyöstä on edelleen lahjamuotoista, mutta maiden välistä yhteistyötä pyritään kehittämään myös taloussuhteita vahvistavaksi ja yksityisiä investointeja kannustavaksi. Kehitysyhteistyötä ja sen eri muotoja on hyvä tarkastella ja käytettävissä olevat resurssit tulee kohdentaa parhaalla mahdollisella tavalla. Tässä kohtaa on tarpeen huomioida, että Suomi ei kehitysyhteistyössäkään tue hallintoja tai toimijoita, jotka tukevat Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainassa.
Kehityspolitiikassaan Suomen on nojattava omiin vahvuusalueisiinsa, joissa Suomella on hyvät mahdollisuudet tukea kestävää kehitystä. Toimiva demokratia, oikeusvaltio, ihmisoikeudet ja elinvoimainen kansalaisyhteiskunta ovat kestävän yhteiskunnallisen kehityksen edellytyksiä. Kehitysyhteistyön päämäärät perustuvat edelleen kestävän kehityksen tavoitteisiin sekä laajasti jaettuihin prioriteetteihin, kuten naisten ja tyttöjen aseman ja oikeuksien vahvistaminen, koulutus ja ilmastotoimet.
Yksityisen sektorin osallistumista kehitysyhteistyöhön ja -rahoitukseen on jatkossa lisättävä, sillä vain pieni osa kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamiseen tarvittavasta rahoituksesta voidaan kattaa julkisella rahoituksella. Kehittyvien maiden yritykset tarvitsevat kotimarkkinoidensa ohella myös ulkomaankauppaa. Suomen on pyrittävä kehittyvien maiden kanssa kumppanuuksiin, joista myös suomalainen yksityissektori voi hyötyä. On tärkeää huolehtia kansainvälistymiseen valmiiden suomalaisten pienten ja keskisuurten yritysten määrän ja roolin kasvusta. Kyseessä on koko Suomen taloudelle keskeinen asia, johon on panostettava yli ministeriö- ja organisaatiorajojen.
Suomen antamalla kehitysavulla on pitkät perinteet. Uraauurtavaa työtä eri puolilla maailmaa vuosikymmenten ajan ovat tehneet monet kristilliset järjestöt. Työ on ollut vaikuttavaa ja myös kustannustehokasta. Merkittävää työtä tehdään monien järjestöjen toimesta. Suomen vaikeasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta kehitysyhteistyöjärjestöjen rahoitus ja toimintaedellytykset tulee varmistaa myös tulevina vuosina. Valtion budjetissa on säilytettävä riittävä rahoitus kehitysyhteistyöhön. Hallitus on myös luvannut selvittää verovähennysoikeuden luomista kehitysyhteistyöhön tehtäviin lahjoituksiin. KD haluaa osaltaan edistää sen toteutumista.
Kehitysyhteistyössä ei ole kyse pelkästään taloudellisesta avusta. Presidentti Martti Ahtisaaren sanoja lainaten: ”Et voi vaikuttaa heihin, ellet puhu heille”. Suomalainen kehitysapu onkin vuosikymmenten ajan ollut monimuotoista vaikuttamista kohdemaiden arvoihin ja kehitykseen.
Venäjän hyökkäyksellä Ukrainaan on merkittäviä vaikutuksia Suomen kehitysyhteistyöhön: Aiempaa suurempi osa Suomen kehitysyhteistyöstä painottuu nimenomaan Ukrainaan. Ukrainan tukemisessa limittyvät kehitysyhteistyö sekä turvallisuus- ja kauppapolitiikka. Samalla kun Suomi osallistuu Ukrainan puolustuksen ja sen yhteiskunnan eri osa-alueiden tukemiseen, on varmistettava, että suomalaisilla yrityksillä on pääsy myös tuleviin Ukrainan jälleenrakennushankkeisiin. Suomen kansallisessa Ukrainan jälleenrakentamissuunnitelmassa keskitytäänkin erityisesti suomalaisyrityksille tarkoituksenmukaisiin rahoitus- ja neuvontapalveluihin, joita tarvitaan, jotta yritykset voisivat olla mukana rahoituksellisesti ja ajallisesti mittavassa jälleenrakennusurakassa.
Lopuksi haluan lämpimästi kiittää kaikkia kehitysyhteistyöhön osallistuvia toimijoita tärkeästä työstä!