Östman budjettikeskustelussa: ”Onko hallitus luopunut tavoitteestaan lopettaa maamme velkaantuminen?”

20.9.2016 klo 13:27 Puheet

– Pyydämme selkeää vastausta, onko hallitus luopunut tavoitteestaan laittaa Suomi kuntoon ja lopettaa maamme velkaantuminen. Jos ei ole luopunut, millä uskottavilla keinoilla hallitus aikoo tämän toteuttaa? Budjettikirja ei tätä kerro, eduskuntaryhmän puheenjohtaja Peter Östman totesi KD:n ryhmäpuheessa tiistaina käydyssä budjetin lähetekeskustelussa eduskunnassa.

Östman nostaa esille hallituksen ja valtiovarainministeriön virkamiesten arvioissa olevan selkeän ristiriidan.
– Budjettiriihen tiedotustilaisuudessa hallitus lupasi, että Suomen valtion velkaantuminen päättyy vuonna 2021. Viime viikolla Valtiovarainministeriön budjetti-infossa finanssineuvos Spolander arvioi, että alijäämä ei katoa vuonna 2021 ilman uusia toimia. Hallituksen arvioissa suurin osa alijäämästä kuitenkin katoaa taianomaisesti.
– Kysymys talouden tasapainosta ei ole hallituksen uskottavuuden kannalta vähäpätöinen. Tämä hallitus joutuu tekemään tosissaan töitä, että maamme talous saadaan vuoteen 2019 mennessä edes siihen kuntoon, johon edellinen hallitus sen jätti, Östman huomauttaa.

Östman nostaa esille leikkaustoimien kovat kerrannaisvaikutukset heikompiosaisilla.
– Suurituloiset saavat verohuojennuksia, kun taas sairaiden ja vähävaraisten etuuksista ja palveluista leikataan. Koko budjetti kärsii inhimillisyysvajeesta, hän sanoo.
– Räikein esimerkki inhimillisyyden katoamisesta on hallituksen päätös heikentää vanhusten hoitajamitoitusta. On kai selvää, ettei vanhusten hoitajia voi entisestään vähentää tilanteessa, jossa peräti 93% vanhustenhuollon laitoksissa työskentelevistä on havainnut vanhusten kaltoinkohtelua. Vanhusten hyvä hoito on meille ihmisarvokysymys, toteaa Östman.

***

Budjetti 2017 lähetekeskustelu eduskunnassa 20.9.2016
Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuoro; Ryhmäpuheenjohtaja Peter Östman

Arvoisa puhemies,

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä kiinnittää ensi vuoden budjetissa erityistä huomiota sekä hallituksen esityksen inhimillisyyteen että sen realistisuuteen. Aloitetaan jälkimmäisestä. Budjettiriihen tiedotustilaisuudessa hallitus lupasi, että Suomen valtion velkaantuminen päättyy vuonna 2021. Viime viikolla Valtiovarainministeriön budjetti-infossa finanssineuvos Spolander kuitenkin arvioi, että alijäämä ei katoa vuonna 2021 ilman uusia toimia.

Pyydämme selkeää vastausta, onko hallitus luopunut tavoitteestaan laittaa Suomi kuntoon ja lopettaa maamme velkaantuminen. Jos ei ole luopunut, millä uskottavilla keinoilla hallitus aikoo tämän toteuttaa? Budjettikirja ei tätä kerro.

Kysymys talouden tasapainosta ei ole hallituksen uskottavuuden kannalta vähäpätöinen. Tämä hallitus joutuu tekemään tosissaan töitä, että maamme talous saadaan vuoteen 2019 mennessä edes siihen kuntoon, johon edellinen hallitus sen jätti. Ensi vuoden budjetti on 5,5 miljardia alijäämäinen. Vasta vuonna 2019, eli seuraavan hallituksen astuessa valtaan, 4,7 miljardin alijäämä alittuu. Vuonna 2020 alijäämää on vielä 3,3 miljardia, mutta se katoaa taianomaisesti seuraavana vuonna, mikäli hallitusta on uskominen.

On huolestuttavaa, että hallituksen antamat arviot ovat ristiriidassa Valtiovarainministeriön virkamiesten arvioiden kanssa. Hallituksen talouspolitiikka näyttää perustuvan liian optimistisiin odotuksiin. Tarvitaan suuria muutoksia työmarkkinoilla, parempia kannustimia yrittäjyyteen ja viennin edistämiseen, jotta todellinen käänne parempaan tapahtuisi. Suomi nousee vain, jos luomme edellytykset työpaikkojen syntymiselle.

Riittävät panostukset osaamiseen, tutkimukseen ja innovaatioihin ovat välttämättömiä, mutta hallitus leikkaa ensivuoden budjetissa – vielä edellisten leikkausten päälle – yli 50 miljoonaa euroa kaikkein tuottavimmasta, teknisestä tutkimustoiminnasta. On myös syytä panostaa enemmän yritysten markkinointiosaamiseen. Suomessa osataan kehittää tuotteita, mutta markkinointiosaaminen on heikolla tasolla.

Myönteistä on, että hallitus toteuttaa vihdoin Kristillisdemokraattien kauan ajaman pienyrittäjien yrittäjävähennyksen. Arvonlisäverotuksen muuttaminen maksuperusteiseksi ja kotitalousvähennyksen laajennukset ovat samoin erittäin kannatettavia.

Arvoisa puhemies,

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä kantaa vakavaa huolta myös päätöksenteon inhimillisyydestä. Räikein esimerkki inhimillisyyden katoamisesta on hallituksen päätös heikentää vanhusten hoitajamitoitusta. Vanhusten hyvä hoito on meille ihmisarvokysymys. On kai selvää, ettei vanhusten hoitajia voi entisestään vähentää tilanteessa, jossa peräti 93% vanhustenhuollon laitoksissa työskentelevistä on havainnut vanhusten kaltoinkohtelua. Monilla paikkakunnilla hoitolaitoksissa on hoitajavaje ja työkuorma kasvanut jo kohtuuttomiin mittoihin. Vaadimme lisää hoitajia vanhuksille ja olemaan kivenä hallituksen kengässä, kunnes asia korjataan.

Hallitus on vähentänyt hoivaa myös lasten arjesta kasvattamalla varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen ryhmäkokoja. Liian suuret lapsiryhmät heikentävät osaavan henkilökunnan mahdollisuuksia lapsen yksilölliseen kohtaamiseen sekä kehityksen tukemiseen. Lopulta tämä säästötoimi tuo lisäkustannuksia. Esitämme lisärahoitusta varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen ryhmäkokojen pienentämiseen.

Edellytämme myös, että valtiovarainministeri Petteri Orpo pitää sisäministerinä antamansa lupauksen, että poliisien määrä ei enää vähene. Viime kaudella Keskusta ja Perussuomalaiset olivat valmiita poliisimäärän vuoksi jopa hajottamaan hallituksen. Nyt aiemmat vaatimukset näyttävät unohtuneen ja ensi vuonna hallitus vähentää 210 poliisimiestä. Eduskunnassa on vahva tuki poliisimäärän säilyttämiselle nykyisellä tasollaan.

Hallituksen päättämien tukileikkausten ja maksukorotusten kerrannaisvaikutukset ovat suurimmat juuri heikompiosaisilla. Suurituloiset saavat verohuojennuksia, kun taas sairaiden ja vähävaraisten etuuksista ja palveluista leikataan. Koko budjetti kärsii inhimillisyysvajeesta. Budjetissa säilyivät kevään kehyksissä päätetyt leikkaukset indeksisidonnaisiin etuuksiin, koulutukseen ja sairasvakuutuskorvauksiin.

Lisäysehdotuksia tarvitaan myös tulopuolelle, mikäli aiomme pitää budjetin tasapainossa, ja aiommehan me. Ehdotamme, että maassamme otetaan käyttöön poistuvan makeisveron korvaava sokerivero, joka kohdistuu tasapuolisesti eri tuoteryhmiin ja perustuu elintarvikkeisiin lisättyyn sokeriin. Sokeriverolla tavoittelemme terveysvaikutuksia sekä 300 miljoonan euron vuosittaista lisätuloa. Tämä tarkoittaisi esimerkiksi suklaalevylle 18 sentin veroa, eli vastaava kuin makeisverossa, mutta veropohja laajenisi. Sokeriveron määrääminen tulee vuodenvaihteessa mahdolliseksi pakkausmerkintälainsäädännön muutoksen vuoksi.

Arvoisa puhemies,

Epäluottamus poliittiseen järjestelmään ja koko yhteiskunnan toimivuuteen on levinnyt viime vuosina niin Euroopassa kuin Suomessa. Luottamus on palautettava. Ensi vuonna juhlimme Suomen 100-vuotista itsenäisyyttä. Meidän tulee tehdä kaikkemme, että juhlavuoden teema ”Yhdessä – tillsammans 100 vuotta” todella kuvastaa kansakuntamme tilaa. Tarvitsemme inhimillisempää otetta päätöksentekoon, jotta juhlavuotta voidaan juhlia hyvällä mielellä yhdessä. KD eduskuntaryhmä haluaa olla tässä työssä eturivissä.