Kristillisdemokraatit puolustivat jokaisen lapsen oikeutta äitiin ja isään sekä toivat esiin aloitteen epäkohtia
Kristillisdemokraatit puolustivat jokaisen lapsen oikeutta äitiin ja isään sekä toivat esiin aloitteen epäkohtia
30.9.2016 klo 15:16 Uutiset
Eduskunta kävi 29.9. lähetekeskustelun äitiyslain muuttamista koskevasta kansalaisaloitteesta. KD:n kansanedustajat puolustivat lapsen oikeutta sekä äitiin että isään sekä kritisoivat esityksen epäkohtia.
Kansalaisaloitteella pyritään tuomaan suomalaiseen lainsäädäntöön uudenlainen tapa määritellä äitiys tunnustamisen kautta tilanteissa, joissa naispari on hankkinut lapsen hedelmöityshoitojen avulla. Äitiyslain muutoksen kautta naisparien on mahdollista saada hedelmöityshoitoja yhdessä. Lakiesitykset menevät huomattavan paljon pidemmälle kuin niin sanottu sukupuolineutraali avioliittolaki.
Sari Essayah painotti puheessaan, että lainsäädännön lähtökohtana tulee olla lapsen oikeus vanhempiin, ei vanhempien oikeus lapseen. Lapsen oikeus isään tulee jatkossakin turvata. Hän toi esille myös, että kristillisdemokraatit eivät aikoinaan kannattaneet hedelmöityshoitolain muutosta, koska sen myötä osa lapsista menetti oikeuden isään. Tuolloin tehdyllä hedelmöityshoitolain muutoksella onkin saatu aikaan tarkoituksellista isättömyyttä, ja nyt tätä yritetään paikata äitiyden käsite perinpohjaisesti muuttamalla. Juridisesti ja sisällöllisesti epäselvä aloite mahdollistaisi myös odottamattomat ja lapsen edunvastaiset tilanteet.
– Kansalaisaloitteessa äitiyden selvittämistä myös voi vaatia se, ken katsoo olevansa lapsen äiti. Tämä on suora lainaus tämän kansalaisaloitteen tekstistä. Ja täytyy sanoa, että juridisesti voi kyllä tulla hyvin mielenkiintoisia tilanteita, jos tunnustamalla äidiksi tullut henkilö haluaa myöhemmin perua tämän tunnustuksen, tai syntyykö epäselvyyttä siitä, onko hedelmöityshoitoihin päädytty yhteisellä tahdonilmaisulla, Essayah totesi.
– Nykylainsäädännön mukaan äitiys perustuu joko synnyttämiseen tai adoptioon. Hyvä on huomata, että vanhemmuus perheen sisäisen adoption kautta on jo nykylainsäädännöllä mahdollista. Oikeusministeriön työryhmän mietintö isyyslain uudistamisesta muutaman vuoden takaa käy läpi kansainvälistä vertailua äitiyden määritelmästä, ja näyttää siltä, että niissä muutamissa maissa — muut Pohjoismaat ja Englanti ja Wales — joissa lapsen synnyttäneen äidin naispuoliselle kumppanille vahvistetaan vanhemmuus, käytetään sanaa vanhempi — ’föräldra’ tai, kuten esimerkiksi Norjassa, ’medmor’ — mutta ei äiti-sanaa. Äidiksi tuleminen tunnustamalla sekoittaa käsitteitä muun muassa sosiaali- ja terveyspalveluissa, joissa tulee kuitenkin tehdä ero synnyttävän tai juuri synnyttäneen äidin ja tunnustamalla äidiksi tulleen välillä, Essayah huomautti.
Hän muistutti myös, että aloite on ristiriidassa voimassa olevan lainsäädännön kanssa, sillä aloitteen perustelujen mukaan äitiyden toteaminen ei edellyttäisi sitä, että lapsen synnyttänyt henkilö on sukupuoleltaan nainen. Äiti voisi siis olla nainen, joka on vaihtanut sukupuolensa mieheksi, mikä on ristiriidassa voimassa olevan translain kanssa. Aloitteessa ennakoidaankin ilmeisesti muutosta translakiin.
Sari Tanus korosti puheessaan, että lasten yhdenvertaisuutta tulee edistää riippumatta hänen vanhempiensa perhemuodosta ja äidin seksuaalisesta suuntautumisesta lapsen syntymän hetkellä. Hän painotti, että riippumatta ympäristöstä tai perhemuodosta kaikilla lapsilla on ja täytyy jatkossakin olla alusta asti yhdenvertaiset perusoikeudet äitiin ja myös isään. Niin lapsen kuin isän mahdollisuuksien ja perusoikeuksien täytyy säilyä. Lapset eivät ole aikuisten, eivät myöskään naisten toiveiden tai haaveiden pelinappuloita. Tanus oli myös huolissaan siitä, että ymmärrys äitiydestä ja sen muodostumisesta ovat jääneet aloitteen tekijöiltä epäselviksi:
– Aloitteessa todetaan, että ”tätä lakia sovelletaan äitiyden toteamiseen ja vahvistamiseen sekä äitiyden kumoamiseen.” Elikkä äitiyskin voitaisiin kumota. Tässä jo heti alkuun on unohtunut määritellä se tärkein eli äitiys. Mikä on äiti ja mitä on äitiys? Aloitetta lukiessa käy hyvin pian ilmi, että aloitteen takana olevat eivät ole lainkaan ymmärtäneet näitä ydinasioita tai sitten pyrkivät muuttamaan tyystin niiden merkitystä, Tanus totesi.
Lue koko keskustelu eduskunnan verkkosivuilta
Lue seuraavaksi:
- Sari Essayah vappupuheessa: "EU-maiden tarpeita kuuntelematon kunnianhimo ajanut maatalouspolitiikkaa ahdinkoon” 1.5.2024
- Sari Tanus ryhmäpuheessa: "Kehitysyhteistyöjärjestöjen rahoitus ja toimintaedellytykset varmistettava" 8.10.2024
- Essayah varoittaa väärin ajoitetuista sopeutustoimista – "Tärkeintä tuottavuuden ja työllisyyden kasvun edellytysten parantaminen" 3.2.2024