Kristillisdemokraatit toteaa hallituksen tuoneen mittavat lakiesityksensä huomattavan myöhään. Uudistuksen siirtyminen uudelleen ja uudelleen on tästä väistämätön seuraus.

– Vaikka valiokunnissa olisi juostu piikkarit jalassa, ei aika olisi riittänyt. Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä pitää tärkeänä, että eduskunta saa tarvitsemansa ajan asian huolelliseen käsittelyyn valiokuntakuulemisineen, eduskuntaryhmän puheenjohtaja Östman totesi ryhmäpuheessaan.

Kristillisdemokraatit nosti ryhmäpuheessaan esille uudistuksen rahoituslaskelmissa olevat suuret puutteet.

– Hallitus ei ole kyennyt antamaan kattavaa ja uskottavaa arvioita uudistuksen kustannuksista, Östman sanoi.

Huonosti toteutettu maakunta- ja sote-uudistus voi pahimmillaan johtaa merkittävään julkisten menojen kasvuun säästöjen sijaan.

Merkittäviä kustannusriskejä liittyy erityisesti valinnanvapauteen ja palkkojen harmonisointiin. KD pitää Sote-rahoituksen leikkurijärjestelmää toimimattomana. Sen mahdolliset säästövaikutukset on jätetty uudistuksen toimeenpanon varaan.

– Huonosti toteutettu maakunta- ja sote-uudistus voi pahimmillaan johtaa merkittävään julkisten menojen kasvuun säästöjen sijaan. Eduskunta ei voi antaa avointa valtakirjaa uudistukselle, jonka todellisia kustannuksia ei pystytä arvioimaan, Östman huomautti.

**

Kansanedustaja Östman
Ryhmäpuheenvuoro
Pääministerin ilmoitus maakunta- sekä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen voimaantulon siirtymisestä alkamaan 1.1.2021.
27.6.2018

Arvoisa puhemies,

Vaikka sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistaminen on tärkeää, on hallituksen ajaman mallin polku ollut kivinen. Perustuslakivaliokunta, monet asiantuntijat ja mm myös kuntaliitto on esittänyt korjattavia kohtia hallituksen sote-lakiesityksiin ja korostanut riittävän valmisteluajan merkitystä. Siinä mielessä lisäaika massiivisessa uudistuksessa on tarpeen.

Perustuslakivaliokunta linjasi viime kesänä uudistuksen olevan välttämätön, kiireellinen ja tärkeä. Lääkäriin ei pääse, perusterveydenhuolto rapautuu, vanhusten hoito on monin paikoin retuperällä, lääkkeisiin ei ole varaa, asiakasmaksut nousevat, saattohoitoon ei pääse.

Hallitus on tuonut mittavat lakiesityksensä valitettavan myöhään. Uudistuksen siirtyminen uudelleen ja uudelleen on tästä väistämätön seuraus. Vaikka valiokunnissa olisi juostu piikkarit jalassa, ei aika olisi riittänyt. Pidämme tärkeänä, että eduskunta saa tarvitsemansa ajan asian huolelliseen käsittelyyn valiokuntakuulemisineen.

Uudistuksen rahoituslaskelmissa on suuria puutteita. Hallitus ei ole kyennyt antamaan kattavaa ja uskottavaa arvioita uudistuksen kustannuksista. Merkittäviä kustannusriskejä liittyy erityisesti valinnanvapauteen ja palkkojen harmonisointiin. Sote-rahoituksen leikkurijärjestelmä ei toimi, sillä jokaiselle suomalaiselle tulee kaikissa tilanteissa turvata riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut.

Mahdolliset säästövaikutukset on jätetty uudistuksen toimeenpanon varaan. Huonosti toteutettu maakunta- ja sote-uudistus voi pahimmillaan johtaa merkittävään julkisten menojen kasvuun, tavoiteltujen säästöjen sijaan. Kristillisdemokraatit painottavat, ettei eduskunta voi antaa avointa valtakirjaa uudistukselle, jonka todellisia kustannuksia ei pystytä arvioimaan.

Kristillisdemokraatit olisi rakentanut sote- ja aluehallintouudistuksen toisin. Uudistuksen alkuperäiset tavoitteet, terveyserojen kaventaminen, hoitoon pääsyn nopeuttaminen, integraation parantaminen ja kustannusten hillintä, eivät uudistuksessa toteudu. Mittavan ja riskialttiin kertauudistuksen sijaan kristillisdemokraattien mallissa uudistus olisi tapahtunut porrastetusti ja vaiheittain ja osittain nykylainsäädännön puitteissa. Monilla alueilla mittava rakenneuudistus on jo käynnissä. Joillakin alueilla hallituksen soteuudistus tulee voimaan tullessaan repimään erilleen jo integroidut palvelut ja rikkomaan sujuvat hoitoketjut.

Uudistuksessa kaikkein keskeisintä on huolehtia siitä, että sairastunut pääsee lääkäriin, yksin kotona asuva tai ympärivuorokautista hoivaa saava vanhus saa avun, jota tarvitsee, ja vammainen riittävän tuen arkielämäänsä. Sosiaali- ja terveyspalvelut ennaltaehkäisevine palveluineen kuuluvat myös kaikkein pienituloisimmille.

Uudistamisen onnistumista mitataan palveluiden saatavuudella ja laadulla, ja sillä vastaako se asiakkaan tarpeisiin, ei sillä, miten hallinto on rakennettu. Tarvitsemme aitoa välittämistä ihmisistä uusien rakenteiden sijaan. Jos tämän rakentamiseen tarvitaan lisäaikaa, tuemme sitä mielellämme.

Nykyjärjestelmän puutteista huolimatta taloudelliset syyt eivät aja Suomea tekemään hätiköityjä ratkaisuja. Suomi on ykkössijalla 36 eurooppalaisen maan terveydenhuollon kustannustehokkuusvertailussa ja sairaanhoidon laadussa kuudennella sijalla. Ykkössijaa ollaan kiireellä ”korjaamassa” keinoilla, joilla Ruotsin terveydenhoidon kustannukset kasvoivat ja hoitoonpääsy vaikeutui.