– Työelämän kehittämisessä tulee pikaisimmin löytää ratkaisuja, jotka helpottavat ja tukevat vanhemmuuden, opiskelun ja työnteon yhdistämistä. Tämä on koko yhteiskunnan etu, totesi kansanedustaja Sari Tanus pitämässään KD:n ryhmäpuheessa tulevaisuusselonteosta.

KD eduskuntaryhmä on useaan otteeseen tuonut esille huolen syntyvyyden laskusta. Opiskelu- ja työelämä, toimeentulo ja työllistyminen ovat keskeisiä tekijöitä, jotka vaikuttavat perheen perustamiseen. Perheiden taloudellinen tilanne sekä opiskelun, työn ja perheen yhteensovittaminen ovat monille haasteita.

Tanus muistutti myös, että KD pitää tärkeänä, että Suomi on aktiivisena toimijana kehittämässä tekoälyn hyödyntämistä ja digitalisaatiota.
– Samanaikaisesti on kuitenkin tunnistettava ja ratkaistava tekoälyyn ja digitalisaatioon liittyvät eettiset ja vastuullisuuskysymykset, jotka olisi ollut tärkeä huomioida paremmin myös selonteossa. Digitalisaation terveysvaikutusten arviointi tarvitsee jatkossa myös enemmän huomiota.

****
Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 2. osa Ratkaisuja työn murroksessa
Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuoro
Kansanedustaja Sari Tanus (kd) 23.10.2018

Arvoisa puhemies,

Työelämä on ollut viimeisen kymmenen vuoden aikana voimakkaassa muutostilassa. Tämä näkyy niin työtehtävissä, tavassa tehdä työtä kuin työn merkityksessäkin.

Selonteossa esitetään viisi keskeistä työn tulevaisuuden visiota sekä niihin liittyvää ratkaisua. Joukossa on selkeitä kehitystarpeita liittyen muun muassa sosiaaliturvan uudistamiseen ja digitalisaatioon. Konkreettisempaa lähestymistapaa olisi kuitenkin moneen asiaan tarvittu. Esimerkiksi ympäristöön ja ilmastoon liittyvien kysymysten vaikutukset työntekoon ja työelämään kaipaavat käytännön läheistä pohdintaa.

KD eduskuntaryhmä on pitänyt vahvasti esillä sosiaaliturvajärjestelmän uudistamistarvetta ja kehittänyt oman kannustavan perusturvamallin. Järjestelmän tulee paremmin lisätä työnteon kannattavuutta, tarjoten samalla turvaa elämän yllättävissä muutoksissa. Verolainsäädäntö ja vastaavasti suomalainen työlainsäädäntö tarvitsevat myös kokonaisvaltaista kehittämistä ja uudistamista. Tarvitsemme joustavampia ja nykyaikaan sopivia työmarkkinoita. Lainsäädännölliset uudistukset eivät ole pysyneet muuttuvan työelämän vauhdissa mukana.

Ryhmämme pitää tärkeänä, että Suomi on aktiivisena toimijana kehittämässä tekoälyn hyödyntämistä ja digitalisaatiota. Samanaikaisesti on kuitenkin tunnistettava ja ratkaistava tekoälyyn ja digitalisaatioon liittyvät eettiset ja vastuullisuuskysymykset, jotka olisi ollut tärkeä huomioida paremmin myös selonteossa. Digitalisaation terveysvaikutusten arviointi tarvitsee jatkossa myös enemmän huomiota.

Koulutus luo pohjan Suomen menestymiselle. Osaavat työntekijät ovat korvaamattoman tärkeitä maamme kilpailukyvylle.  Työelämän muutos haastaa vahvasti myös koulutusjärjestelmän, jonka tulee pystyä vastaamaan työelämän tarpeisiin.

Matalan kynnyksen modulaarista täydennys- ja muuntokoulutusta, jatkuvaa oppimisen koulutusta on kehitettävä niin, että se suunnataan nykyistä huomattavasti systemaattisemmin koko väestöön tueksi työn muutoksissa. Perusvalmiuksien osaamista ja ns. metataitoja tulee vahvistaa, mutta ennakointiakin tarvitaan.  Esimerkiksi tällä hetkellä Suomessa on suuri pula ”koodareista”, koska kouluttautuneiden määrä ei lainkaan vastaa kysyntää.

Koulutusjärjestelmän jatkuva kehittäminen edellyttää riittävää taloudellista panostamista. Tällä hallituskaudella tehdyt leikkaukset ovat ikävä kyllä olleet askelia väärään suuntaan.

Työntekemisen luonteessa tapahtuvat muutokset, kuten työsuhteiden moninaistuminen sekä aikaan ja paikkaan sitoutumattoman työnteon lisääntyminen, tuovat uusia mahdollisuuksia niin yhteisöjen kuin yksilön näkökulmasta. Samalla se tuo haasteita ihmisten jaksamisen kannalta ja edellyttää työntekijöiltä muun muassa hyvää itsejohtamistaitoa.

Työkulttuurin muutos vaatii panostuksia työntekijöiden hyvinvointiin. Työn mielekkyys ja merkityksellisyys ovat yhä tärkeämpiä tekijöitä. Työllä on paljon muitakin arvoja ja sisältöjä kuin pelkästään toimeentulo.

KD eduskuntaryhmä on useaan otteeseen tuonut esille huolen syntyvyyden laskusta. Opiskelu- ja työelämä, toimeentulo ja työllistyminen ovat keskeisiä tekijöitä, jotka vaikuttavat perheen perustamiseen. Perheiden taloudellinen tilanne sekä opiskelun, työn ja perheen yhteensovittaminen ovat monille haasteita. Työelämän kehittämisessä tulee pikaisimmin löytää ratkaisuja, jotka helpottavat ja tukevat vanhemmuuden, opiskelun ja työnteon yhdistämistä. Tämä on koko yhteiskunnan etu.

Arvoisa puhemies,

Vahvassa muutosilmapiirissä ei tule sokeasti hylätä kaikkia vanhoja käytäntöjä ja rakenteita. Muutoksen ei tule olla itsetarkoitus, vaan mahdollisuus tehdä asioita paremmin. Vaikka esimerkiksi digitalisaatio ja etätyö lisääntyvät, tulee muistaa aidon kohtaamisen ja työyhteisön tuen merkitys hyvinvoinnille myös tulevaisuudessa.

Hyvistä visioista ja arvioista huolimatta emme voi olla varmoja kehityksen kulusta. Onnistuneessa, hallitussa muutoksessa ja uudistuksessa keskeisellä paikalla onkin myös riittävä säilyttämisen taito.