Östman ryhmäpuheenvuorossa: Työllisyyttä parannettava paikallista sopimista lisäämällä ja työllistämisen kynnystä madaltamalla

16.10.2018 klo 15:14 Uutiset

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä pitää tärkeänä, että tulevaisuudessa tehdään lainsäädäntömuutoksia työllisyyden parantamiseksi erityisesti paikallista sopimista lisäämällä ja työllistämisen kynnystä madaltamalla mikro- ja pienyrityksissä.

– Julkisen vallan on huolehdittava työvoiman suojelusta, edistettävä työllisyyttä ja pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus työhön. Ketään ei saa ilman lakiin perustuvaa syytä erottaa työstä, muistutti eduskuntaryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Peter Östman KD:n ryhmäpuheenvuorossa tiedonannosta hallituksen työllisyyspolitiikasta.

– Vaikka hallitus ei ole vielä edes antanut eduskunnalle lopullista ehdotustaan uudeksi irtisanomislaiksi, on tilanne jo kärjistynyt protestilakoiksi asti. Poliittiset lakot tulevat kalliiksi sekä yrityksille, että yhteiskunnalle. Suomella ei olisi varaa tällaiseen riitelyyn.

Jotkut työmarkkinalainsäädännön asiantuntijat ovat kommentoineet vielä työn alla olevaa hallituksen esitystä epäillen, että se saattaa epäselvänä kääntyä jopa kääntyä alkuperäistä tavoitettaan vastaan.

– Tässä vaiheessa, kun eduskunnalle ei ole vielä annettu esitystä eikä lakipykäliä, eikä sitä ole arvioitu valiokuntakäsittelyssä, on mahdotonta ottaa lopullista kantaa, Östman totesi.

***
Kansanedustaja, eduskuntaryhmän puheenjohtaja Peter Östman (kd)
Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuoro VNT hallituksen työllisyyspolitiikasta 16.10.2018

Arvoisa puhemies,

Suomessa on tällä hetkellä monella alalla työvoimapula. Tästä huolimatta meillä on aivan liian paljon työttömiä. Jo 1990-luvun kriisiajoista alkaen työ ja työsuhteet ovat olleet murroksessa. Monen työssäkäyvän asema on eri tavoin heikentynyt. Vakituisen työsuhteen omaavat ovat merkittävästi paremmassa asemassa kuin määräaikaisessa työsuhteessa työskentelevät. Pätkätöitä tehdään sekä yrityksissä, kunnallisten työnantajien palveluksessa, että henkilöstövuokrausyritysten kautta.

Kaikella tällä on suuri inhimillinen ja kansantaloudellinen vaikutus. Määräaikaisissa työsuhteissa työskentelevillä on heikot mahdollisuudet saada vaikkapa asuntolainaa.

Jokainen menestystä tavoitteleva yritys kilpailee hyvästä ja osaavasta työvoimasta. Jokainen yrittäjä joka etsii pitkän tähtäimen menestystä pitää huolta henkilöstöstään. Hyvinvoiva ja motivoitunut henkilöstö tuo yritykselle eniten lisäarvoa.

KD eduskuntaryhmä pitää tärkeänä, että työmarkkinoita uudistetaan. Tarvitsemme joustavampia ja ketterämpiä työmarkkinoita. Olemme peräänkuuluttaneet paikallisen sopimisen edistämistä. Samoin olemme pitäneet tärkeänä, että erityisesti pienten yritysten mahdollisuuksia palkata uusia työntekijöitä parannetaan.

Kun hallituspuolueet huhtikuussa kehysriihen yhteydessä ehdottivat irtisanomislain uudistamista, heidän tavoitteenaan oli helpottaa irtisanomiskriteereitä pienissä yrityksissä.

Vaikka hallitus ei ole vielä edes antanut eduskunnalle lopullista ehdotustaan uudeksi irtisanomislaiksi, on tilanne jo kärjistynyt protestilakoiksi asti. Poliittiset lakot tulevat kalliiksi sekä yrityksille, että yhteiskunnalle. Suomella ei olisi varaa tällaiseen riitelyyn.

Jotkut työmarkkinalainsäädännön asiantuntijat ovat kommentoineet vielä työn alla olevaa hallituksen esitystä epäillen, että se saattaa epäselvänä kääntyä jopa kääntyä alkuperäistä tavoitettaan vastaan.

Tässä vaiheessa, kun eduskunnalle ei ole vielä annettu esitystä eikä lakipykäliä, eikä sitä ole arvioitu valiokuntakäsittelyssä, on mahdotonta ottaa lopullista kantaa.

Arvoisa puhemies,

On totta, että nykyinen työsuhdeturvaan liittyvä lainsäädäntö luo haasteita osalle pienyrityksistä. Joskus kasvuyrityksessä yrittäjän on pakko tehdä itse mahdollisimman paljon töitä, tai turvautua henkilöstövuokrausyritysten palveluihin, koska työntekijän palkkaaminen koetaan liian isoksi riskiksi.

Työmarkkinoiden epätasa-arvoisuuteen vaikuttaa monta tekijää. Myös työnantajien välillä on isoja eroja: on järjestäytyneitä suurempia yrityksiä ja sitten on työnantajajärjestöihin kuulumattomia pien- ja mikroyrityksiä.

Monissa pienyrityksissä tarvittaisiin enemmän henkilökuntaa, mutta palkkauspäätöstä pysyvään työsuhteeseen ei uskalleta tehdä, sen vuoksi, että irtisanomiskynnys koetaan liian korkeaksi.  Suuremmissa yrityksissä on aina pienyrityksiä paremmat mahdollisuudet työtehtävien vaihtamiseen. Pienyrityksillä ei tyypillisesti ole myöskään juridista osaamista tai resursseja työriitojen ratkaisemiseen.

Olemme tällä hallituskaudella iloinneet uusista työpaikoista. Me kristillisdemokraatit olemme kuitenkin olleet myös kriittisiä muun muassa välityömarkkinoiden puutteista. Haluamme edistää osatyökykyisten osallistumista työelämään ja parantaa heidän mahdollisuuksiaan osallistua yhteiskuntamme rakentamiseen. Olemme esittäneet lisärahoitusta työllistämistukiin sekä starttirahaan ja pelänneet kuntakohtaisten työllistämismallien häviämistä.

Arvoisa puhemies,

Työllisyyden merkitys suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan palveluiden ja toimintojen turvaamisessa on keskeistä. Perustuslain 18 pykälän mukaan julkisen vallan on huolehdittava työvoiman suojelusta, samalla julkisen vallan on edistettävä työllisyyttä ja pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus työhön. Ketään ei saa ilman lakiin perustuvaa syytä erottaa työstä.

KD eduskuntaryhmä pitää erittäin tärkeänä, että tulevaisuudessa tehdään lainsäädäntömuutoksia työllisyyden parantamiseksi erityisesti paikallista sopimista lisäämällä ja työllistämisen kynnystä madaltamalla mikro- ja pienyrityksissä.