huolimatta poikkeuksellisista oloista vapun päivä yhdistää niin työtä ja opiskelua kuin kevättä ja luonnon heräämistä juhlivat. Monia vapun vieton perinteitä kuten Mantan lakitusta, suuria piknikkejä tai ympäri maata järjestettäviä vappumarsseja ja toritapahtumia ei pystytä tänä vuonna fyysisesti järjestämään. Siltikään vapunviettoa ei ole syytä perua.
Luonnossa ja lähialueella liikkuminen turvaetäisyydet säilyttäen on yksi parhaista tavoista juhlistaa kevättä. Kasvun ihmeen äärellä voi pysähtyä arjen kiireiltä, ihailla luonnon kauneutta ja kevään edistymistä – ja perheen pienimmät ja miksei isommatkin voivat esimerkiksi bongailla lintuja. Luonnossa oleminen muistuttaa meitä siitä, että kaiken keskellä elämää kuitenkin jatkuu ja kantaa.
Vappu on myös suomalaisen työn päivä. Koronavirusepidemian keskellä on erityisen tärkeää huolehtia suomalaisten toimeentulosta ja työpaikkojen säilymisestä kriisin yli. On tehtävä kaikki tarvittava, jotta konkurssiaalto ja pitkäaikaiset negatiiviset vaikutukset työllisyyteen pystyttäisiin estämään.
Kristillisdemokraatit oli ensimmäinen puolue, joka patisteli nopeisiin elvytystoimiin yritysten ja työpaikkojen säilyttämiseksi muiden vielä estellessä. Viikko ulostulomme jälkeen myös muiden kanta alkoi muuttua, ja Marinin hallitus lisää nyt alkuhidastelujen jälkeen yritysten kriisitukia eri muodoissa. Kaikki ei tukien jakamisessa ole kuitenkaan mennyt kuten Strömsössä. Ensinnäkin erilaiset kehittämistuet ja lainat eivät ole se tukimuoto, mitä yritykset tässä tilanteessa eniten tarvitsevat. Yritykset tarvitsevat suoraa tukea mm. palkkoihin ja kiinteisiin kuluihin, kuten vuokriin, selvitäkseen kriisin yli.
Puhumattakaan siitä, että tuet eivät ole menneet yrityksille, jotka niitä kipeimmin tarvitsevat. Hallituksen tulee selvittää tarkasti, miten Business Finland ja Ely-keskukset ovat myöntäneet tukia ja ryhtyä välittömästi toimenpiteisiin tukiprosessin korjaamiseksi. Yritystukien kohdentamisessa tulee painottaa ennen kaikkea yrityksen työllistämisvaikutusta, jotta mahdollisimman moni työpaikka pelastettaisiin.
Tukien on myös tavoitettava yritykset ja yksityiset toimijat sekä lomautetut ja irtisanotut riittävän nopeasti. Monilla on akuutti kassakriisi. Eri tahot, jotka tekevät tukipäätöksiä ja työttömyys- ja sosiaaliturvamaksatuksia tarvitsevat myös lisää henkilökuntaa, jotta taloudellinen tuki saadaan kanavoitua nopeassa tahdissa.
Monessa kotitaloudessa joudutaan miettimään, mistä saadaan rahaa ruokaan ja muihin välttämättömiin hyödykkeisiin. Lapsiperheissä ruokamenot ovat kasvaneet, kun päiväkotien ja koulujen tarjoamat lounaat ovat jääneet pois. Tässä tilanteessa ruoka-apua tarjoavat järjestöt antavat erittäin tärkeää tukea. Ruoka-apua jakavat seurakunnat ja yhdistykset ovat ilmoittaneet, että ruoka-avun hakijoiden määrä on kasvanut koronakriisin vuoksi merkittävästi
Kaikki rehellinen työ on arvokasta, mutta erityisesti tämän epidemian aikana olemme ymmärtäneet terveydenhoitohenkilökunnan tekemän työn arvon. Haluan antaa tässä yhteydessä lämpimän kiitoksen niille lukuisille suomalaisille, jotka työskentelevät eturintamassa koronanvastaisessa taistelussa.
Jo ennen koronapandemiaa terveydenhuoltoa on uhannut pula ammattitaitoisista osaajista. Sairaanhoitajaliiton mukaan yli kolmannes sairaanhoitajista on harkinnut alanvaihtoa ja arviolta puolet nykyisistä sairaanhoitajista eläköityy vuoteen 2030 mennessä. Tulevaisuudessa terveydenhuollon kriisi tulee hoitajapulan myötä entisestään syvenemään. Vaikka me poliitikot emme palkkoja päätä, niin tuen sitä näkemystä, että hoitoalan palkkaukseen on saatava merkittävä korotus. Muutoin alan houkuttelevuuden ja hoitohenkilökunnan riittävyyden kannalta tilanne tulee olemaan erittäin vaikea vastaisuudessa.
Toinen ala, jonka arvostus on suomalaisissa kodeissa kohisten noussut, on opetustyö. Etäkoulu on tuonut koulutyön olohuoneisiin ja keittiö pöydän ääreen. On aivan selvää, että tämän ajanjakso on kasvattanut oppimiseroja ja -vajetta, myös erityistarpeiset lapset ovat vaarassa jäädä jälkeen opetuksessa. Nyt on tärkeää, että lähiopetukseen palaavien oppilaiden tuki ja lisäopetus sekä oppilashuolto saadaan toimimaan. Kaikki panokset on laitettava siihen, että yksikään lapsi tai nuori ei syrjäydy.
Opettajien työn haasteet siis jatkuvat ilman että hallituksen kaavailemaa uudistusta kategorisesta oppivelvollisuusiän nostamisesta lähdetään viemään eteenpäin tilanteessa, jossa pitäisi varmistaa paluu lähiopetukseen kuten opetusala on itsekin huomauttanut. On kummallista, että vasemmistolaisen hallituksen päämäärä tuntuu olevan ilmaisten läppäreiden saaminen vuorineuvostenkin lapsille eikä se, että kaikkein suurimmassa tarpeessa oleville taattaisiin taloudellinen tuki toisen asteen suorittamiseen.
Muutoinkin on herännyt huoli, että hallitus ei tunnu heräävän kriisin jälkeiseen uuteen todellisuuteen. Tässä tilanteessa hallitus pitää kynsin hampain kiinni muistakin lempihankkeistaan kuten yrityksille ja julkiselle taloudelle miljardikustannukset tuovasta sukupuolineutraalista henkilötunnusuudistuksesta. Kansantalous on elvytettävä kestävään nousuun, työllisyyttä edelleen parannettava ja julkinen talous sopeutettava. Suomen taloutta heikentävät rakenteelliset haasteet eli ikääntymisestä aiheutuvat sote-menopaineet ja vauvavajeesta johtuva työvoiman väheneminen eivät ole koronan myötä minnekään kadonneet.
Tulopuolikin on heikoilla, kun hallitusohjelman ns. tulevaisuusinvestoinnit, joista monet ovat kyllä ihan tavallista julkisen talouden pysyvää menonlisäystä, oli tarkoitus hoitaa valtion omaisuuden myynnillä. Pörssikursseista on sen verran sulanut pois, ettei myyminen olisi mitenkään järkevää. Mahdollisesti orastavaa talouskasvuakaan ei pidä vasemmistohallitusten perinteisellä keinolla eli kovilla veronkiristyksillä turmella.
Sen sijaan välttämättömiä ovat rakenteelliset uudistukset niin sotessa kuin sosiaaliturvauudistuksessa, pysyvien julkisten menonlisäysten karsinta ja työelämän uudistukset kilpailukyvyn säilyttämiseksi. Viime laman opetus on se, että vaikeinakin aikoina on uskallettava panostaa tutkimukseen, tuotekehitykseen ja innovaatioihin. Erityisen tärkeää on panostaa lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin. Meillä ei ole varaa yhdenkään lapsen syrjäytymiseen. Nämä lapset ovat pienenevien ikäluokkien Suomessa ne, jotka joutuvat koronavelatkin aikanaan maksamaan.
Yhdessä meidän tulee kantaa lapsiamme ja nuoriamme eteenpäin. Samalla meidän tulee antaa aiempien sukupolvien työlle suuri tunnustus – ikäihmiset ovat nyt eristettynä kodeissaan, ja meidän tulee huolehtia heidän tarpeistaan, mutta myös pidettävä yhteyttä etävälineillä ja ositettava, ettemme ole heitä unohtaneet.
Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on rakentunut työllä ja yhteen hiileen puhaltamisella. Olemme nousseet köyhästä kansakunnasta hyvinvoivien valtioiden kärkijoukkoon. Suomea ei ole suotta äänestetty maailman onnellisimmaksi maaksi jo kolmatta kertaa peräkkäin. Sille voimme tänään vapun yhteydessä nostaa maljan! Olemme tottuneet ratkaisemaan edessä olevat ongelmat ja luottamus toisiimme ja kykyihimme kantaa tämänkin kriisin yli.
Me olemme kriisinkestävä kansa, enkä epäile yhtään, ettemmekö selviäisi tästäkin. Vaikka joudummekin pitämään fyysistä etäisyyttä toisiimme, muistetaan olla toisillemme henkisesti läsnä!
Hyvät kuulijat, haluan toivottaa teille kaikille vielä kerran iloista vappumieltä ja aurinkoista kesän odotusta!
