Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä on hyvin pettynyt siihen, että kahdeksan päivän puoliväliriihen tulokset jäivät laihoiksi, ja hallitus rikkoi omat kehyksensä lisäämällä menoja vaalikauden loppuun asti.

– Työllisyystoimet jäivät niin näennäisiksi, etteivät edes valtionvarainministeriön virkamiehet usko niiden tuottavan esitettyä määrää uusia työllisiä. Samalla hallitus pitää kiinni kalliista uudistuksistaan, jotka lisäävät julkisen talouden ja veronmaksajien taakkaa, totesi eduskuntaryhmän puheenjohtaja Päivi Räsänen pitämässään KD:n välikysymyspuheenvuorossa.

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä päätti osallistua välikysymykseen puoliväliriihen tekemättömistä päätöksistä, koska jakaa huolen Suomen talouden kestävyydestä ja suomalaisten hyvinvoinnista pitkällä aikavälillä.

***

Kansanedustaja Päivi Räsänen KD:n ryhmäpuheenvuoro välikysymyskeskustelussa 18.5.2021

Arvoisa puhemies,

Hallituspuolueet kasasivat suuria odotuksia hallituskauden puoliväliriiheen. Annettiin ymmärtää, että puoliväliriihessä ratkaistaisiin hallitusohjelman ja todellisuuden välissä olevat ristiriidat. Oppositiolla ja kaikilla suomalaisilla oli syytä odottaa tuloksia. Kahdeksan päivän puoliväliriihi-spektaakkelin jälkeen jouduimme kuitenkin toteamaan, että tulokset jäivät laihoiksi. Hallitus rikkoi omat kehyksensä lisäämällä menoja vaalikauden loppuun asti.

Työllisyystoimet jäivät niin näennäisiksi, etteivät edes valtionvarainministeriön virkamiehet usko niiden tuottavan esitettyä määrää uusia työllisiä. Samalla hallitus pitää kiinni kalliista uudistuksistaan, jotka lisäävät julkisen talouden ja veronmaksajien taakkaa. Talouden tasapainottaminen ja työllisyyden nostaminen jäivät tulevien hallitusten harteille.

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä päätti tästä syystä osallistua oppositiopuolueiden välikysymykseen puoliväliriihen tekemättömistä päätöksistä. Jaamme yhteisen huolen Suomen talouden kestävyydestä ja suomalaisten hyvinvoinnista pitkällä aikavälillä.

Hallituksen päättämiä työllisyystoimia voidaan perustellusti kutsua vaisuiksi. Puoliväliriihen yhteydessä kansalaisille kerrottiin, että työllisyystoimien vaikutus olisi jopa 40 000 uutta työllistä. VM:n arvion mukaan työllisyys tosin parantuisi vain 10 000. Kysymys kuuluu, mihin lukuihin voimme luottaa?

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä pitää hallituksen ajatuksia osatyökykyisten työllistämisen helpottamisesta ja työllisyyspalveluiden tehostamisesta kannatettavina. Ne eivät kuitenkaan ole suuressa kuvassa ratkaisevia toimia. Suurin osa hallituksen kaavailemista työllisyystoimista liittyi työperäisen maahanmuuton lisäämiseen, kotouttamistoimien tehostamiseen ja jatkuvaan oppimiseen. Näiden toimien todellisista työllisyysvaikutuksista ei ole mitään takeita, eikä niitä pystytä järkevällä tavalla edes arvioimaan.

Hallituksen toimenpidearsenaalista jäivät kokonaan puuttumaan sellaiset työllisyystoimet, jotka parantaisivat suomalaisten yritysten kilpailukykyä ja mahdollisuuksia palkata uutta työvoimaa. Hallitus ei myöskään ollut valmis parantamaan työn vastaanottamisen kannustimia. Keinot 219 000 työttömän suomalaisen työllistämiseksi jäivät hallituspuolueiden ideologisten kiistojen jalkoihin.

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä tarjoaa hallituksen käyttöön omaa jo viime syksynä laadittua kymmenen kohdan työllisyyspakettia ja kansalaisten ostovoimaa lisääviä ratkaisuja. Keskeisiä keinoja ovat muun muassa paikallisen sopimisen edistäminen, sosiaaliturvan uudistaminen, ansiosidonnaisen porrastaminen ja ulottaminen kaikille sekä yrittäjätilin käyttöönotto.

Haluamme samalla keventää suomalaisten verotaakkaa keventämällä tuloverotusta, palauttamalla tuloverotuksen lapsivähennyksen ja korottaa kotitalousvähennystä kaikille. Myös polttoaineveron kevennys ja omaishoitajien verovapautus ovat osana keinovalikoimaamme talouden elvyttämiseksi ja suomalaisten kotitalouksien tukemiseksi.

On kestämätöntä, että Marinin hallitus on jättämässä tuleville hallituksille kaikki keskeiset talous- ja työllisyystoimet. Samalla se jättää tuleville sukupolville jättivelat. Koronanelvytyksen varjolla lisätään pysyviä julkisia menoja, niitäkin, joilla ei ole mitään tekemistä koronan hoidon kanssa.

Kesäkuun kuntavaaleissa valituksi tulevat uudet kuntapäättäjät joutuvat tulevalla valtuustokaudella vaikeiden ratkaisujen eteen. He joutuvat miettimään, miten selvitä tulevaisuudessa esimerkiksi hoitajamitoituksesta ja oppivelvollisuusiän nostosta. Puhumattakaan hallituksen toimimattomasta sote-ratkaisusta, joka entisestään lisää kustannuksia ja kaventaa kuntien taloudellista liikkumavaraa.

Hallitus on kykenemätön löytämään vastauksia Suomen kansantalouden perusongelmiin ja julkisen talouden krooniseen alijäämään. Tästä syystä Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä kannattaa edustaja Orpon esittämää epäluottamuslausetta.