Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä perää hallitukselta suunnitelmaa pitkien hoitojonojen purkamiseksi. Hoitohenkilökuntaa on korona-aikana jouduttu siirtämään perustehtävistään tehohoitokapasiteettia varmistamaan, koronatestaajiksi, tartunnanjäljittäjiksi ja myöhemmin rokottajiksi. Vastaanottoaikoja on peruttu niin terveydenhuollon kuin kansalaisten omasta aloitteesta. Perusterveydenhuolto on kriisiytymässä ja hoitohenkilöstön tilanne on paikoin kestämätön.

Erityisen suuri hoitovelka on suun terveydenhuollossa. Esimerkiksi Kuopiossa hoitoon pääsyä voi joutua odottamaan yli kuusi kuukautta, ja hoitovelan purkamisen arvioidaan kestävän 1–3 vuotta. Helsingissä jäi viime vuonna rästiin 130 000 käyntiä hammashoidossa, jopa neljännes kaikista vuoden käynneistä. Hammashoito on ruuhkautunut niin pahasti, että asiakas voi joutua odottamaan pelkästään takaisinsoittoa jopa kuukauden. Tällä hetkellä puhelua ajan varaamiseksi odottaa 10 000 helsinkiläistä. Tilanne rikkoo lakia, eikä hallinto edellä tehdystä sote-uudistuksesta ole odotettavissa apua.

KD eduskuntaryhmä ihmettelee, jätetäänkö todella suomalaisten suut hoitamatta sen takia, että hoitohenkilöstö on siirretty testaamaan ja jäljittämään koronatartuntoja. Resurssien kohdennus on pikaisesti arvioitava uudelleen koko kansanterveyden kannalta. Rokotuskattavuuden edistyessä on koronatilannetta siirryttävä seuraamaan sairaala- ja tehohoitokuormituksen mittarein tartuntalukujen sijaan, ja keskityttävä purkamaan kertynyttä hoitovelkaa.

Epidemiatoimien lisäksi hoitojonojen kasvun taustalla on hoitajapula. Terveydenhuoltohenkilökunta kipuilee hoitovelan keskellä suuren työtaakan ja kasvaneiden vastuiden kanssa, ja moni suunnittelee alanvaihtoa. Työoloihin, työssä jaksamiseen ja riittäviin resursseihin on panostettava, jotta hoitajakato ei tulevaisuudessa lamaannuta hoitovelan kanssa kamppailevaa terveydenhuoltoa.

Hallitus pelaa vaarallista peliä poliisiresursseilla

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä on järkyttynyt hallituksen välinpitämättömyydestä poliisin resursseja kohtaan. Hallitusohjelman mukaan poliisien määrää nostetaan ensi vuonna 7500 poliisiin, mutta käytännössä hallituksen rahoituspäätökset tarkoittavat poliisille jopa 450 henkilötyövuoden leikkausta. Poliisin mukaan sopeutukset johtaisivat muun muassa rikosten lisääntymiseen, poliisin läsnäolon vähenemiseen ja kansalaisten avunsaannin viivästymiseen ja vaarantumiseen.

Sisäministeriön arvion mukaan toiminnan nykytason säilyttäminen vaatisi 35 miljoonan euron lisäystä valtiovarainministeriön budjettiesitykseen. KD eduskuntaryhmä vaatii hallitusta korjaamaan tilanteen budjettiriihessä. Poliisin rahoitusvajetta on viime aikoina paikattu lisätalousarvioilla, mutta näin keskeisen sisäisen turvallisuuden viranomaisen perustoiminnan ei pitäisi olla lisäbudjettien varassa. Rahoituksen vinouma on korjattava pysyvästi.

On vastuutonta laittaa poliisi mittavan ja äkillisen sopeutusuhan alle, kun tiedetään, että joka euro tarkoittaa vähemmän poliiseja kentällä. Hallituksen vetkuttelu ja leikkausuhka pakottavat poliisin käyttämään resurssejaan sopeutuksien suunnitteluun, vaikka pitäisi voida keskittyä pitkäjänteisesti kehittämään poliisitointa nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä ja lisääntyvien tehtävien paineessa. Myös poliisin henkilöstön jaksamisesta ja hyvinvoinnista on huolehdittava – tärkeä osa sitä on, ettei yhdenkään poliisin tarvitse pelätä, onko omassa yksikössä tarpeeksi väkeä tulevaisuudessa, vai kaatuuko yhä kasvava työmäärä muutamien harteille.

KD eduskuntaryhmä on huolissaan hallituksen sitoutumisesta sisäisen turvallisuuden hoitamiseen ylipäätään. Sisäministeriö toteaa hallinnonalansa toiminta- ja taloussuunnitelmassa vuosille 2021–2025, että seuraavien vuosien resurssitilanne ”vaarantaa lähes kaikkien sisäministeriön hallinnonalan viranomaisten tehtävien laadukkaan suorittamisen”. Hallitus pelaa vaarallista peliä, jossa panoksena ovat luotettava viranomaistoiminta ja kansalaisten turvallisuus.

Suomalainen ruoantuotanto turvattava kaikkina aikoina

Hallitus ja erityisesti Vihreät haluavat sysätä ilmastotoimet ruoantuottajien hoidettavaksi. KD eduskuntaryhmä pitää tätä epäreiluna ja kohtuuttomana ja muistuttaa, että suomalainen maatalous on kannattavuuskriisissä.

Ehdotettu tiettyjen tukien poistaminen ei ole kannustin ilmastotoimiin. Sen sijaan se on monille viljelijöille kannustin tuotannon lopettamiseen. Jos tämä on hallituksen tavoite, se on rehellistä sanoa suoraan. On muistettava, että kyse on yrittäjistä, joiden ansio on tuntipalkkaan verraten muutaman euron luokkaa. Kannattavuus on saatava paremmalle tolalle ennen kuin uusista vaatimuksista voidaan neuvotella.

KD eduskuntaryhmä muistuttaakin hallitusta siitä, että sään ääri-ilmiöiden lisääntyessä valtion on varauduttava ruoantuotannon kriiseihin yhä huolellisemmin. Sen sijaan, että viljelijät ajetaan ahtaalle, on varmistettava, että varmuusvarastot ovat nykyisiä riskejä vastaavalla tasolla, ja kotimaista ruoantuotantoa pystytään pitämään yllä myös kriisiaikoina. Yhdestä huonosta satovuodesta selvitään, mutta jos niitä tulee useita peräkkäin tai samaan aikaan sattuu tuholaisongelma, maailmanpoliittinen kriisi tai heilahdus energiamarkkinoilla, voidaan nykyisen yltäkylläisyyden sijaan kaupoissa nähdä tyhjiä hyllyjä. Alas ajettua tuotantoa ei pystytä nopeasti käynnistämään uudestaan.

KD eduskuntaryhmä katsoo, että huoltovarmuuden pitää ruokahuollon osalta olla paremmassa kunnossa kuin mitä nähtiin koronakriisiin aikaan esimerkiksi maskien suhteen. Tulevaisuutta ei myöskään saa jättää yhteisten EU-hankintojen varaan. Ruoka on viisainta tuottaa itse. KD eduskuntaryhmä pitää kaikissa tilanteissa tärkeänä turvata suomalaisen, turvallisesti tuotetun ruoan saatavuus.