Kristillisdemokraatit pitää lisääntyvää taloudellista yhteisvastuuta ja jäsenmaiden voimakasta velkaantuneisuutta kestämättömänä kehityksenä.

– Hallituksen hyväksymä elpymisväline etäännyttää jäsenmaita terveestä taloudenpidosta ja markkinakurista sekä vie yhä kauemmaksi EU:n perussopimuksia kunnioittavasta linjasta.

– Lisäksi hallitus on näyttänyt vihreää valoa yhteisen kriisimekanismin aikaistetulle käyttöönotolle. Koronapandemia on kasvattanut pankkien riskejä entisestään. Tässäkö tilanteessa on viisasta lähteä lisäämään yhteisvastuuta – ja vielä nopeutetusti?

KD ihmettelee, kenen vastuulla on muodostaa yleiskuva ilmasto- ja ympäristösääntelyn kokonaisuudesta. EU:n ilmastotavoitteet tuovat merkittävän määrän lisää sääntelyä, joka on paikoin ristiriitaista ja päällekkäistä.

– Maatalouden hätä ja kannattavuuskriisi tulisi paremmin huomioida selonteossa. Metsäpolitiikka kuuluu kansalliseen päätäntävaltaan eikä sitä pidä antaa Brysseliin.

Selonteosta jää uupumaan linja ja visio EU:n suunnasta. EU:ssa on käynnistynyt keskustelu budjettisääntöjen uudistamisesta eikä hallitus ole siinäkään pystynyt määrittämään yhteistä linjaa. Se on kuitenkin aivan välttämätöntä, jotta äänemme kuuluu EU-pöydissä. On erikoista, ettei selonteossa anneta periaatteellista tukea EU:n vakaus- ja kasvusopimukselle.

***

KD ryhmäpuheenvuoro valtioneuvoston EU-selonteosta alla:

Arvoisa puhemies, kristillisdemokraatit pitää lisääntyvää taloudellista yhteisvastuuta ja jäsenmaiden voimakasta velkaantuneisuutta kestämättömänä kehityksenä.

Suomen tulisi EU-politiikassaan voimakkaammin painottaa jäsenmaiden vastuuta omasta taloudestaan. Hallituksen hyväksymä elpymisväline etäännyttää jäsenmaita terveestä taloudenpidosta ja markkinakurista sekä vie yhä kauemmaksi EU:n perussopimuksia kunnioittavasta linjasta. Väline sitoo veronmaksajat vuosikymmeniä kestävään yhteiseen velkaan ja korkeampiin jäsenmaksuihin. Sen myötä avataan myös ovi EU-tason verotukselle.

Velanottomahdollisuuden avaaminen johtaa todennäköisesti siihen, että EU-velanottoa halutaan kasvattaa ja paine lisätä EU:lle uusia omien varojen lähteitä yhteisen velan takaisin maksamiseksi kasvaa. Vaikka elpymisvälineen todetaan olevan kertaluonteinen ja poikkeuksellinen, ratkaisulla on ennakkotapauksen luonne. Yhteisvelan ja EU-verojen tieltä on vaikeaa enää peruuttaa.

Arvoisa puhemies, EU:ta on kehitettävä nykyistä perussopimuskehikkoa noudattaen. Toimivan talous- ja rahaliiton edellytys on, että yhteisiä sääntöjä noudatetaan, talouskehitys perustuu kunkin alueen omiin ponnistuksiin ja markkinakuri toimii. On erikoista, ettei selonteossa anneta periaatteellista tukea EU:n vakaus- ja kasvusopimukselle.

Hallitus on elpymisvälineen lisäksi edistänyt muita yhteisvastuullisia hankkeita ja näyttänyt vihreää valoa yhteisen kriisimekanismin aikaistetulle käyttöönotolle. On riski, että joudumme maksamaan pankkien asiakkaina Etelä-Euroopan kaatuvat pankit. Pankkiunionin jäsenmaiden pankkisektorien riskit vaihtelevat edelleen suuresti, ja pandemia on kasvattanut pankkien riskejä entisestään. Tässäkö tilanteessa on viisasta lähteä lisäämään yhteisvastuuta – ja vielä nopeutetusti?

Arvoisa puhemies, EU:n ilmastotavoitteet tuovat merkittävän määrän lisää sääntelyä, joka on paikoin ristiriitaista ja päällekkäistä. On ehdottoman tärkeää selvittää, kenen vastuulla on muodostaa yleiskuva ilmasto- ja ympäristösääntelyn kokonaisuudesta.

Metsäpolitiikka kuuluu kansalliseen päätäntävaltaan eikä sitä pidä antaa Brysseliin, jossa puuttuu ymmärrys suomalaisten metsien monipuolisesta roolista.

Koronakriisi käynnisti keskustelun ruokajärjestelmien kestävyydestä. Selonteossa tulisi paremmin huomioida maatalouden hätä ja kannattavuuskriisi. Yhteisen maatalouspolitiikan on mahdollistettava tuotannon säilyminen kaikkialla EU:ssa. Kotimainen ruuantuotanto on myös huoltovarmuuskysymys ja ilmastoteko.

Arvoisa puhemies, emme kannata turvapaikanhakijoiden automaattista jakomekanismia, koska se vain kiihdyttää ihmissalakuljetusta, vaan EU:ssa muidenkin maiden tulisi toimia kiintiöpakolaisjärjestelmän kautta.

Puolustusyhteistyön kehittäminen on noussut aiempaa vahvemmin EU-politiikan agendalle. Myös kansallisesti on syytä käydä keskustelu Nato-yhteistyön ja EU:n yhteisen puolustuksen merkityksestä ja tulevaisuudesta.

Arvoisa puhemies, selonteosta jää uupumaan linja ja visio EU:n suunnasta. Selonteko ei ota huomioon muiden maiden kansallista EU-keskustelua. Keskeiset EU-johtajat ovat tulkinneet elpymisvälineen uusien velkamekanismien mahdollistajaksi, mutta miten Suomi suhtautuu näihin kannanottoihin, se ei käy selonteosta ilmi.

EU:ssa on käynnistynyt keskustelu budjettisääntöjen uudistamisesta eikä hallitus ole siinäkään pystynyt määrittämään yhteistä linjaa. Se on kuitenkin aivan välttämätöntä, jotta äänemme kuuluu EU-pöydissä.

KD eduskuntaryhmä esittää, että valtioneuvosto antaa asiasta uuden selonteon, jossa otetaan mietinnön vastalauseessa mainitut seikat huomioon.