Essayah: Hallitus jätti soten rahoituksen rempalleen

21.1.2022 klo 09:41 Uutiset

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah pelkää, että aluevaltuustojen alkuvaiheesta voi tulla kaoottinen, kun vaikeita päätöksiä rahasta olisi tehtävä.

– On hyvin mahdollista, että hyvinvointialueiden aloittamista joudutaan paikoin lykkäämään sekavan taloustilanteen takia, arvelee Sari Essayah.

– Aluevaltuustot aloittavat toimintansa taloudellisesti reippaasti takamatkalta. Uusien päättäjien kannalta sekava tilanne juontaa juurensa koronapandemian ja kestävyysvajeen lisäksi siitä, että hallitus päästi soten eteenpäin keskeneräisellä rahoitusmallilla ja ilman riittävää rahoitusta.

Essayah´n mukaan onkin erittäin tärkeää, että valtuustoihin valitaan ihmisiä, joilla on ymmärrystä sote-sektorin kokonaiskuvasta ja julkisen talouden tilasta.

– Vaikeita ja epämieluisia päätöksiä tulee valtuutetuille väistämättä eteen. Palkkaharmonisaatio, ICT-järjestelmät, kiinteistöjärjestelyt ja uusi hallinnon taso tarkoittavat väistämättä lisäkustannuksia. Tämän päälle tulee terveydenhuollon ja vanhustenhuollon yleinen rahoitusvaje, jota koronapandemia on pahentanut merkittävästi. Esimerkiksi mielenterveystyön ja hammashoidon hoitovelka tulee maksettavaksi korkojen kera, mutta tätä ei ole ollenkaan rahoituslaskelmissa huomioitu. Kaikkiaan puhutaan useamman miljardin euron vajeesta, muistuttaa Sari Essayah.

Ainakin Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen valmistelutoimielin on jo ilmoittanut, että sille ICT-ratkaisujen toteuttamiseen valtionavustuksissa varattu summa ei tule riittämään, jotta palvelutuotanto voidaan ottaa vastaan 1.1.2023.

– Tämä on esimakua siitä kissanhännänvedosta, mitä tulemme näkemään hyvinvointialueiden ja valtiovallan välillä, kun uudistukseen varattu summa on alimitoitettu.

– Kaiken lisäksi tänä kevään työmarkkinaneuvotteluista on odotettavissa vaikeita. Muut palkansaajajärjestöt ovat jo ilmoittaneet, etteivät lämpene sille, että hoitoalan palkankorotukset olisivat muita korkeammat, Essayah muistuttaa.

KD eduskuntaryhmä esitti syksyllä vaihtoehtobudjettinsa yhteydessä merkittävää 500 miljoonan lisäystä hoitajapulan ja hoitojonojen purkamiseksi.