Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä on huolissaan EU-politiikan suunnasta.
– Suomi epäonnistui vaikuttamistyössään taksonomian suhteen, ja elpymisväline runnottiin läpi vakuuttaen paketin kertaluontoisuutta. EU haluaa ottaa lisää roolia jäsenmaiden sosiaalipolitiikassa, verotuksessa ja nyt myös rikosoikeudellisissa kysymyksissä, totesi eduskuntaryhmän puheenjohtaja Päivi Räsänen pitämässään KD:n ryhmäpuheessa.

Eduskunnan käsittelyssä on parhaillaan esitys vihapuheen lisäämisestä EU-rikosten listalle.
– Sen sijaan, että EU loisi pohjaa kattavalle sananvapaudelle, joka on demokratian perusta, se aikoo ryhtyä rajoittamaan sananvapautta kansallisen päätösvallan ylittävillä direktiiveillä. Esitys haastaa kansallisen suvereniteetin, eikä sellaiseen tule suostua, Räsänen korosti.

Kristillisdemokraatit vaativat, että rikoslainsäädännön on säilyttävä kansallisissa käsissä.

– Lisäksi on hyvin kyseenalaista rinnastaa vihapuhe – jolle mitään yhtenäistä määritelmää ei jäsenvaltioissa ole – vakaviin rajat ylittäviin rikoksiin kuten terrorismi.
– EU on irtautumassa omista periaatteistaan: vapaudesta ja kansan vallasta, liberaalista demokratiasta, jossa yhteiskuntaa rakennetaan vapauden ja kunnioituksen kautta.

Räsänen muistutti, että on myös pyrittävä purkamaan yhteiskunnan polarisaatiota ja rakentamaan yhteyttä erilaisten kuplien välille.
– Yhtenäisyys ja keskinäinen kunnioitus on kansakunnalle kriisien keskellä arvokas voimavara.

***

Kristillisdemokraattien ryhmäpuhe valtiopäivien avauskeskustelussa 8.2.2022
Kansanedustaja Päivi Räsänen

Arvoisa puhemies,
aloitamme tätä istuntokautta osin kriisitunnelmissa. Jännitteinen ulko- ja turvallisuuspoliittinen tilanne Euroopassa alleviivaa valtion tärkeintä tehtävää, joka on kansalaisten turvallisuudesta huolehtiminen. Lisäksi globaalin energiakriisin laineet lyövät Suomeen asti. Polttoaineiden ja sähkön hinnan nousu iskee paitsi kansalaisiin, myös teollisuuteen ja maataloustuotantoon. On hyvä, että pääsemme tästä pian välikysymyksen muodossa keskustelemaan.

Kuitenkin akuuteimpana hoidettavanamme on terveydenhuoltoamme uhkaava vakava henkilöstöpula, hoitovelka ja vanhuspalveluiden kriisi. KD eduskuntaryhmä olisi panostanut puoli miljardia euroa henkilöstön rekrytointiin ja hoitajapulan ratkaisemiseen jo varsinaisessa budjetissa. Hallitus sen sijaan ei ole toistaiseksi onnistunut tuomaan ratkaisuja, eikä resursseja nähdä myöskään lisätalousarviossa.

Hoitajamitoitukset vailla rahaa jäävät numeroiksi lakitekstissä. Työolot ja johtaminen on saatava kuntoon, jotta alalta lähteneet voisivat harkita palaavansa. Hoitajan on saatava keskittyä hoitamaan, ja aikaa tehdä työ hyvin on oltava riittävästi. Tämä ei onnistu ilman lisäresursseja. On houkuttelevaa jättää rahat seuraavan hallituksen etsittäväksi, mutta vastuullista se ei ole. Hoitovelka kasvaa koko ajan korkoa. Siksi ratkaisuja tarvitaan nyt.

Talouden tasapainon ja työllisyystoimien osalta odotamme hallitukselta päätöksentekokykyä kevään kehysriihessä. Poikkeusajan jälkeen on palattava määrätietoiseen julkisen talouden vahvistamiseen. Kuten talouspolitiikan arviointineuvosto totesi, tarvitsemme hallituskaudet ylittävää keskipitkän aikavälin finanssipoliittista suunnittelua. Toivomme, että se käynnistetään parlamentaarisesti jo tämän kevään aikana.

KD eduskuntaryhmä on huolissaan EU-politiikan suunnasta. Suomi epäonnistui vaikuttamistyössään taksonomian suhteen, ja elpymisväline runnottiin läpi vakuuttaen paketin kertaluontoisuutta. EU haluaa ottaa lisää roolia jäsenmaiden sosiaalipolitiikassa, verotuksessa ja nyt myös rikosoikeudellisissa kysymyksissä.

Tässä talossa on parhaillaan käsittelyssä esitys vihapuheen lisäämisestä EU-rikosten listalle. Sen sijaan, että EU loisi pohjaa kattavalle sananvapaudelle, joka on demokratian perusta, se aikoo ryhtyä rajoittamaan sananvapautta kansallisen päätösvallan ylittävillä direktiiveillä. Esitys haastaa kansallisen suvereniteetin, eikä sellaiseen tule suostua.

Rikoslainsäädännön on säilyttävä kansallisissa käsissä. Lisäksi on hyvin kyseenalaista rinnastaa vihapuhe – jolle mitään yhtenäistä määritelmää ei jäsenvaltioissa ole – vakaviin rajat ylittäviin rikoksiin kuten terrorismi. EU on irtautumassa omista periaatteistaan: vapaudesta ja kansan vallasta, liberaalista demokratiasta, jossa yhteiskuntaa rakennetaan vapauden ja kunnioituksen kautta.

Vaikka Suomi on selvinnyt pandemiasta verrattain hyvin, on meidän otettava opiksemme ja parannettava kriisivalmiuttamme. Terveydenhuoltomme on optimoitu normaalioloihin ja paljon kehuttu huoltovarmuutemme on osoittautunut haavoittuvaiseksi. Kriisinkestävyyden ja huoltovarmuuden parantamisen tuleekin olla lähivuosien keskeinen päämäärä yli hallitus- ja oppositiorajojen.

Osana sitä meidän on myös pyrittävä purkamaan yhteiskunnan polarisaatiota ja rakentamaan yhteyttä erilaisten kuplien välille. Yhtenäisyys ja keskinäinen kunnioitus on kansakunnalle kriisien keskellä arvokas voimavara.