– Päivitetty tiedustelulainsäädäntö paransi viranomaisten kykyä suojata kansallista turvallisuutta. Hybridiuhkiin varautumiseksi meidän on kuitenkin tehtävä vielä paljon, totesi kansanedustaja Peter Östman pitämässään Kristillisdemokraattien ryhmäpuheessa tiedustelulainsäädäntöä koskevasta selonteosta.

Östman muistutti, että Suomeen kohdistuu nykyisessä jännitteisessä tilanteessa aktiivista tiedustelua. Sekä valtiollisten, että muiden tahojen kyvykkyys tiedusteluun, kybervaikuttamiseen ja -hyökkäyksiin on huomattava.

Selonteossa kiinnitetään paljon huomiota oikeusturvaan.
– Uskon, että olemme hyvin kaukana tilanteesta, missä kotimainen tiedustelu muodostuisi esimerkiksi sananvapautta tai yksityisyyden suojaa rajoittavaksi tekijäksi. Ulkomaisilla teknologiayrityksillä on jo meistä paljon monipuolisemmin tietoa kuin omilla viranomaisillamme.

Östmanin mukaan sotilas- ja siviilitiedustelun raja on aikaa sitten käynyt merkityksettömäksi.
– Tiedustelulla etsitään yhteiskuntien heikkoja kohtia. Kyberhyökkäysten mahdollisuus liittyy aivan kaikkeen, missä on käytössä tietojärjestelmiä tai tietoliikennettä.
– Maailma on jo jakautunut digitaalisiin etupiireihin, missä maantieteellä ei ole merkitystä.

KD jätti viime syksynä kirjallisen kysymyksen liittyen elintarvikeketjun kyberturvaan.
– Maatiloilla on valtavasti erilaisia tietojärjestelmiä ja asiantuntijan sanoin ”kokonaisuus ei kuulu kenellekään”. Valitettavasti viljelijöillä ei ole aina aikaa ja voimavaroja panostaa turvallisuuteen, maa- ja metsätalousvaliokunnassa työskentelevä Östman totesi.

****
Koko puheenvuoro:

Valtioneuvoston selonteko tiedustelulainsäädännöstä
KD:n ryhmäpuhe lähetekeskustelussa 9.2.2022
Kansanedustaja Peter Östman

Arvoisa puhemies,

Jokainen yhteiskunta on yhtä vahva kuin sen heikoin lenkki. Maailman geopoliittisen tilanteen ollessa tällä hetkellä erittäin jännitteinen, Suomi on tärkeällä paikalla. Meihin kohdistuu aktiivista tiedustelua. Tammikuussa tuli julkisuuteen, että suomalaisten diplomaattien kännyköitä on vakoiltu haittaohjelmalla, joka on pystytty tuomaan puhelimeen käyttäjän huomaamatta. Sekä valtiollisten, että muiden tahojen kyvykkyys tiedusteluun, kybervaikuttamiseen ja -hyökkäyksiin on huomattava.

Päivitetty tiedustelulainsäädäntö paransi viranomaisten kykyä suojata kansallista turvallisuutta. Hybridiuhkiin varautumiseksi meidän on kuitenkin tehtävä vielä paljon, kuten presidentti Niinistö totesi.

Selonteossa kiinnitetään paljon huomiota oikeusturvaan. Se on hyvä. Suomi perustuu luottamukseen. Uskon toki, että olemme hyvin kaukana tilanteesta, missä kotimainen tiedustelu muodostuisi esimerkiksi sananvapautta tai yksityisyyden suojaa rajoittavaksi tekijäksi. Ulkomaisilla teknologiayrityksillä on jo meistä paljon monipuolisemmin tietoa kuin omilla viranomaisillamme.

Tiedustelutoiminnan valvonnan toteutumista on toisaalta hieman vaikea arvioida, koska julkista tietoa on niukasti. Luotan siihen, että sekä virkamiehet, että tiedusteluvalvontavaliokunta tekevät työnsä, valvoen tiedustelun oikeasuhtaisuutta kansan edustajana. Valiokunnan vastuulla on tarkastella, onko tiedustelu pysynyt hyväksyttävissä rajoissa. Tämä on olennaista kansalaisyhteiskunnan näkökulmasta.

Yhdysvalloissa kansalaisten luottamus rikottiin ja Edward Snowdenin paljastusten myötä tiedustelun laajuus tuli kaikkien tietoon. Kiinassa valtiolla taas ei ole luottamusta kansalaisiinsa. Kumpikaan tie ei ole Suomen ja Euroopan tie. On hyvä, että asioihin on herätty.

Ärade talman,

Gränsen mellan militär och civil underrättelseverksamhet har tappat sin betydelse för länge sedan. Underrättelseverksamheten strävar efter att hitta samhällets svaga punkter.

Risken till en cyberattack finns överallt där informationssystem och telekommunikation finns. Och var skulle det idag inte finnas det? Världen är redan uppdelad i digitala intressezoner där geografin inte spelar någon roll. Det europeiska samarbetet ger oss ett betydande mervärde i förstärkandet av helhetsförsvaret.

Varje samhälle är lika starkt som dess svagaste länk.

Sotilas- ja siviilitiedustelun raja on aikaa sitten käynyt merkityksettömäksi. Kyberhyökkäysten mahdollisuus liittyy aivan kaikkeen, missä on käytössä tietojärjestelmiä tai tietoliikennettä. Maailma on jo jakautunut digitaalisiin etupiireihin, missä maantieteellä ei ole merkitystä.

Jokainen yhteiskunta on yhtä vahva kuin sen heikoin lenkki. Heikko lenkki voi olla sähköjärjestelmä, tietoliikenneverkko, maksuliikenne, lämpöverkko – mikä tahansa. Mitä tapahtuu, jos kovilla pakkasilla kaukolämpö ja sähköverkko saadaan riittävän pitkäksi aikaa nurin?

Kristillisdemokraatit jätti viime syksynä kirjallisen kysymyksen liittyen elintarvikeketjun kyberturvaan. Maatiloilla on valtavasti erilaisia tietojärjestelmiä ja asiantuntijan sanoin ”kokonaisuus ei kuulu kenellekään”. Valitettavasti viljelijöillä ei ole aina aikaa ja voimavaroja panostaa turvallisuuteen.

Ajankohtainen asia on soten tietojärjestelmät. Onko parempi käsitellä suomalaisten henkilö- ja terveystietoja yhdysvaltalaisessa pilvipalvelussa, vai onko turvallisempaa hajauttaa tiedot moneen eri järjestelmään hyvinvointialueille? Onko itse tehty parempi kuin ulkomainen? Tällaisiin kysymyksiin tarvitaan syvää asiantuntijanäkemystä ja keskustelua näistä jatkamme.