Peter Östman välikysymysryhmäpuheessa julkisen talouden velkaantumisesta: ”Kannustinloukut purettava ja työmarkkinoille lisää joustoa”
Peter Östman välikysymysryhmäpuheessa julkisen talouden velkaantumisesta: ”Kannustinloukut purettava ja työmarkkinoille lisää joustoa”
8.2.2023 klo 15:10 Puheet
– Kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi tarvitaan työllisyyden ja talouskasvun kiihdyttämistä rakenteellisin uudistuksin, menoleikkauksia, sekä myös veropohjan tilkitsemistä, totesi kansanedustaja Peter Östman KD:n ryhmäpuheessa, kun eduskunta keskusteli julkisen talouden velkaantumista koskevaa välikysymystä.
Östman totesi, ettei kasvua ei synny, jos yritykset verotetaan hengiltä. Investointiympäristö on pidettävä vakaana. Maltillisia leikkauksia on myös tehtävä – eikä Suomi niihin romahda.
– Kasvun perusta on työ ja toimeliaisuus. Siksi on järjetöntä, jos työtä tekemällä ei tule toimeen. Työn kannustinloukut on purettava ja työmarkkinoille on tuotava mahdollisuuksia sopia työehdoista joustavammin. KD on esittänyt ansiosidonnaisen porrastusta ja universaaliutta. Työ kestävyysvajeen taittamiseksi on aloitettava heti seuraavan hallituksen alkutöinä. Marinin hallitukselta emme valitettavasti tähän saa vetoapua.
Lue ryhmäpuhe kokonaan:
***
Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta (VK 7/2022 vp)
KD:n ryhmäpuhe 8.2.
Kansanedustaja Peter Östman
Arvoisa puhemies,
”Elämme maailmassa, joka ei ole kovin kaunis, ja meillä ei ole varaa sinisilmäisyyteen.” Näin totesi viime viikolla pääministeri Sanna Marin sosialidemokraattisen puolueen vaaliavauksessa.
Tästä varmasti voimme olla kaikki samaa mieltä. Mutta tänään emme keskustele ulko- ja turvallisuuspolitiikasta tai ilmastonmuutoksesta, vaan taloudesta. Valitettavasti sinisilmäisyys on se sana, jolla hallituksen talouspolitiikkaa voi kuvata.
Sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden takaaminen – ja tähän voidaan lukea myös ilmastonmuutoksen torjunta sekä peruspalvelut – on julkisen vallan tärkein tehtävä. Turvallisuuden takaaminen on mahdotonta, mikäli talous ei ole vakaalla pohjalla. Valitettavasti julkinen taloutemme on lähellä itseään vahvistavaa negatiivista kierrettä.
”Vahva valtiontalous on köyhän paras ystävä”, totesi vasemmistoliiton kansanedustaja Outi Ojala. Jos ajamme julkisen talouden karille, eniten häviävät ne, jotka julkisia palveluita ja tulonsiirtoja eniten tarvitsevat.
Miten Suomi päästettiin tällaiseen jamaan? Rinteen-Marinin hallitus jättää maan seuraajalleen heikommassa kunnossa, kuin missä sen itse sai. Hyvinvointiyhteiskunta sellaisena, kuin olemme sen tunteneet, on vaarassa.
Hallitus laittoi menovaihteen päälle vaalikauden alussa. Velkaantumisen voisi vielä jotenkin ymmärtää, jos Suomi olisi saatu rahalla huippukuntoon. Mutta tosiasia on, että hallitus ei ole saanut käännettyä perusopetuksen oppimistulosten heikkenemistä tai sote-palveluiden alirahoitusta. Liikenneinfran kunto heikkenee. Työvoimapula vaikeuttaa terveydenhuoltoa, vanhuspalveluita ja montaa muuta alaa. Hoitojonoja ei ole saatu purettua. Niillä, joilla on varaa yksityiseen terveydenhuoltoon, menee ihan hyvin. 40 miljardin lisävelka on siis ollut pitkälti syömävelkaa. Vakavinta on kestävyysvajeen kroonistuminen. Eilen käsittelimme tässä salissa hallituksen viimeistä lisätalousarviota, joka jatkaa johdonmukaisella linjalla: kaikki hyvä tänään, huomisesta ei niin huolta.
Maanantaina julkaistussa kansliapäälliköiden puheenvuorossa viesti on selkeä: Julkista taloutta on tasapainotettava merkittävästi – tietenkin oikeudenmukaisesti ja yhdenvertaisuutta edistäen.
Arvoisa puhemies,
Vaalit ovat edessä ja puolueet ovat tehneet omia talouspoliittisia avauksiaan. Yksikään hallituspuolue ei ole toistaiseksi esittänyt uskottavaa tiekarttaa pois velkaantumiskierteestä. Kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi tarvitaan työllisyyden ja talouskasvun kiihdyttämistä rakenteellisin uudistuksin, menoleikkauksia, sekä myös veropohjan tilkitsemistä. Kasvua ei synny, jos yritykset verotetaan hengiltä. Investointiympäristö on pidettävä vakaana. Maltillisia leikkauksia on myös tehtävä – eikä Suomi niihin romahda.
Kasvun perusta on työ ja toimeliaisuus. Siksi on järjetöntä, jos työtä tekemällä ei tule toimeen. Työn kannustinloukut on purettava ja työmarkkinoille on tuotava mahdollisuuksia sopia työehdoista joustavammin. KD on esittänyt ansiosidonnaisen porrastusta ja universaaliutta. Työ kestävyysvajeen taittamiseksi on aloitettava heti seuraavan hallituksen alkutöinä. Marinin hallitukselta emme valitettavasti tähän saa vetoapua.
Arvoisa puhemies, kannatan edustaja Orpon esittämää epäluottamuslausetta.
Lue seuraavaksi:
- Peter Östman ryhmäpuheessa: "Kyvyttömyys uudistaa työelämän rakenteita on heikentänyt talouskasvun edellytyksiä" 15.10.2024
- Peter Östman kesäkokouksessa: Haluamme mahdollistaa uusia yrityksiä, innovaatioita ja talouskasvua 27.8.2024
- Peter Östman ryhmäpuheessa: "Maatalous on nähtävä ympäristö- ja ilmastokysymyksissä osana ratkaisua, ei ongelmana" 5.6.2024