– Olemme tottuneet siihen, että elintaso nousee ja yhteiskunta kantaa vastuuta yhä laajemmin. Olemme oppineet vaatimaan yhä enemmän. Nyt yhteiskunnan perinnöt tuleville sukupolville ovat vaihtumassa kohtuuttomiin velkoihin. On tunnustettava: elämme kroonisesti yli varojemme, muistutti ryhmäpuheenjohtaja Peter Östman valtion ensi vuoden budjetin lähetekeskustelussa.

– Emme ole enää hyvin taloutensa hoitaneiden maiden joukossa, vaan joutumassa EU:n tarkkailuluokkalaisten joukkoon.

– Näköpiirissä ei ole mitään sellaista, joka korjaisi julkisen talouden tilannetta itsestään. Päinvastoin. Siksi hallitus on halunnut tarttua vastuullisesti ruoriin ja pyrkii heikentyneistä suhdanteista huolimatta muuttamaan kurssia, Östman totesi pitämässään ryhmäpuheessa.

– Tällä vaalikaudella tavoitteena on saada velkasuhteen kasvu tasaantumaan. Säästöpäätökset tuntuvat ihmisten arjessa voimakkaimmin ensi syksynä, mutta positiivisten tulosten uskotaan näkyvän vuoden 2025 koittaessa.

Hallituksen budjettiesitys ei vain pyri säästöihin, vaan on myös elvyttävä. Esityksessä on merkittävät lisäpanostukset koulutukseen, tutkimukseen ja kehitykseen.
– Työn tekemistä suositaan kannustinloukkuja purkaen ja työmarkkinoita uudistaen. Eläkkeellä olevia houkutellaan töihin kunnon veroporkkanalla, Östman korosti.

***
KD:n ryhmäpuheenvuoro valtion vuoden 2024 talousarvion lähetekeskustelussa 10.10.2023
Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Peter Östman

Arvoisa puhemies,

Oma sukupolveni on saanut elää jatkuvaa hyvinvoinnin ja talouskasvun aikaa. Sen takana on ollut elämän tärkeitä perusarvoja ja -asioita. On kasvatettu ja koulutettu lapsia, tehty ahkerasti työtä ja kauaskantoisesti viisaita päätöksiä. On kannettu vastuuta niin omista kuin yhteisistäkin asioista ja uskottu parempaan huomiseen.

Vuosikymmenten saatossa olemme tottuneet siihen, että elintaso nousee ja yhteiskunta kantaa vastuuta yhä laajemmin. Olemme oppineet vaatimaan yhä enemmän. Nyt yhteiskunnan perinnöt tuleville sukupolville ovat vaihtumassa kohtuuttomiin velkoihin. On tunnustettava: elämme kroonisesti yli varojemme.

Tämä on 15. vuosi peräkkäin, kun Suomen julkinen talous on alijäämäinen. Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n arvion mukaan 2028 Suomi on jo EU:n 7. velkaantunein maa. Emme ole enää hyvin taloutensa hoitaneiden maiden joukossa, vaan joutumassa EU:n tarkkailuluokkalaisten joukkoon. Haluammeko päätyä ”Itämeren-Italiaksi”, kuten eräs ekonomi asiaa kuvasi?

Ärade talman,

Om inget görs lämnar vi efter oss ett arv till kommande generationer som består av orimligt höga skulder. Vill vi verkligen att den välfärdsstat som vi byggt i decennier ska kollapsa? Svaret på den frågan är naturligtvis nej. Finland ska inte höra till samma grupp, vad gäller kreditvärdigheten, som krisländerna i Sydeuropa, om vi vill bevara vår självbestämmanderätt. Därför måste Finlands skuldsättning stävjas.

Arvoisa puhemies,

Näköpiirissä ei ole mitään sellaista, joka korjaisi julkisen talouden tilannetta itsestään. Päinvastoin. Järjen ääni sanoo, että nyt on toimittava. Siksi hallitus on halunnut tarttua vastuullisesti ruoriin ja pyrkii heikentyneistä suhdanteista huolimatta muuttamaan kurssia.

Budjettiriihessä totesimme nopeasti heikentyneet taloussuhdanteet: verotuotot ovat jäämässä ensi vuonna 1,4 miljardia euroa pienemmiksi kuin vielä elokuussa ennakoitiin.  Korkotason nousu on kasvattanut valtion velanhoitomenoja yli 2,5 miljardia euroa viime vuodesta. Inflaation sitkeyden vuoksi korkotaso tulee laskemaan verkkaisesti.

Viime hallituskaudella lainamäärät räjähtivät. Nyt käsissä oleva budjettiesityksen alijäämä on kipeiden säästöjen jälkeenkin 11,5 miljardia euroa. Alijäämää kasvattavat edellisen hallituksen velaksi tekemät monet pysyvät menolisäykset.

Tällä vaalikaudella tavoitteena on saada velkasuhteen kasvu tasaantumaan. Siihen tarvitaan hallitusohjelmassa sovitut, koko vaalikaudella yhteensä 6 miljardin sopeutukset. Ne tekevät kipeää, eikä niitä kukaan haluaisi. Säästöpäätökset tuntuvat ihmisten arjessa voimakkaimmin ensi syksynä, mutta positiivisten tulosten uskotaan näkyvän vuoden 2025 koittaessa.

Hyvinvointialueiden kustannuksia nostavat yleinen kustannusten kasvu ja ostopalvelut – hoitajia ja lääkäreitä on jouduttu ostamaan ostopalveluina yhä pahenevan henkilökuntavajeen paikkaamiseksi. Ensi vuodelle budjetoidaan 3,4 miljardia enemmän kuin vuodelle 2023, minkä lisäksi tehdään lakisääteinen indeksitarkistus. Hyvinvointialueiden menot ylittävät merkittävästi Marinin hallituksen arvioiman tason.

Hallituksen budjettiesitys katsoo eteenpäin. Se luo menestymisen edellytyksiä ja varmistaa tulevaisuuden palveluja. Merkittävät lisäpanostukset koulutukseen, tutkimukseen ja kehitykseen vievät kansantaloutta eteenpäin.

Työllisyys- ja kasvutoimilla tavoitellaan 100.000 uutta työllistä. Työn tekemistä suositaan kannustinloukkuja purkaen ja työmarkkinoita uudistaen. Eläkkeellä olevia houkutellaan töihin kunnon veroporkkanalla.

Mahdollisimman monen työelämän ulkopuolella olevan työkykyisen ja -ikäisen saaminen sosiaaliturvan piiristä työelämään on ensisijaista. Niin torjutaan parhaiten syrjäytymistä ja vähävaraisuutta.

Hallituksen budjettiesitys ei vain pyri säästöihin, vaan on myös elvyttävä. Työttömyysvakuutusmaksujen aleneminen yhdessä ansiotuloverojen alennuksen kanssa parantaa palkansaajien ostovoimaa. Eläkkeet nousevat täysimääräisin indeksikorotuksin.

Kristillisdemokraattien linjan mukaisesti lapsiperheet huomioidaan budjetissa siten, että lapsilisää nostetaan alle kolmevuotiailta ja monilapsisissa perheissä, yksihuoltajakorotusta ja opiskelijoiden huoltajakorotusta parannetaan. Aiotut vanhempainrahan indeksileikkaus ja perhevapaan korvauksen alentaminen on peruttu. Haavoittuvimmassa asemassa olevia lapsiperheitä on myös rajattu pois asumismenoihin liittyvien muutosten osalta. Varoja perusopetukseen on lisätty.

Ärade talman,

Regeringens budgetförslag tar sikte på framtiden. Arbete och företagande ska alltid vara lönsamt. Det skapar förutsättningar för framgång och tryggar de framtida välfärdstjänsterna.

Genom samarbete och innovation har Finland tidigare tagit sig ur mycket utmanande situationer. Vi måste med kraft och beslutsamhet styra riktningen för vårt samhälle. Annars är risken att vi raserar välfärden.

Arvoisa puhemies,

Me uskomme, että onnistumme kääntämään Suomen suunnan. Mutta se edellyttää, että löydämme yhdessä uudelleen sen sitkeän työn, yrittämisen ja yhteistyön hengen, jolla Suomi on ennenkin saatu vaikeuksista nousuun.