– Tämä hallitus rakentaa nyt hyvinvointialueita niiden perustusten varaan, jotka edellinen hallitus valoi ja nyt näiden ongelmien kanssa kipuilevat hyvinvointialueilla kaikki, muistutti kansanedustaja Sari Tanus pitämässään ryhmäpuheessa Keskustan esittämästä sote-välikysymyksestä.

Tanus vakuutti, että hallitus tekee kaikkensa, jotta soten ja hyvinvointialueiden ongelmat saadaan ratkaistua. Kuitenkin valtion talous on tilanteessa, jossa lisärahoitusta ei ole helposti löydettävissä.

– Hyvinvointialueiden on pystyttävä tehostamaan toimintojaan, löydettävä uusia toimintatapoja ja pystyttävä paremmin ottamaan mukaan yksityisen ja kolmannen sektorin, myös seurakuntien toimijat.

Edellinen hallitus romutti kelakorvausjärjestelmää täysin parlamentaarisen työryhmän suositusten vastaisesti lähinnä ideologisin perustein.
– Nykyinen hallitus parantaa perusterveydenhuollon saatavuutta mm kohdentamalla kertaluonteista rahoitusta perusterveydenhuollon hoitojonojen purkuun uuden Kela-korvausmallin avulla, Tanus totesi.

– Olemme varmasti kaikki yhtä huolissamme siitä, miten suomalaisen terveydenhuollon ongelmat saadaan ratkaistua. Riitelyn tai nokittelun sijaan on pyrittävä löytämään toimivia ratkaisuja, joiden avulla jokainen meistä saa tarvitsemansa sosiaali- ja terveyspalvelut niitä tarvitessaan.

***

Välikysymys sosiaali- ja terveydenhuollon lähipalveluista sekä hyvinvointialueiden rahoituksen turvaamisesta VK 1/2023 vp 18.10.2023
KD:n ryhmäpuheenvuoro kansanedustaja Sari Tanus

Arvoisa puhemies,

Hyvät kuulijat, arvoisa  Annika Saarikko ja muut välikysymyksen allekirjoittajat, jos eduskunnassa valittaisiin vuoden välikysymys, olisi Keskustan tekemä kysymys hyvinvointialueiden tilasta ja rahoituksesta itseoikeutettu palkinnon saaja. Onneksi tämä välikysymys tehtiin vasta lokakuussa, koska jos se olisi tehty vuoden alussa, olisi Keskusta sekä esittänyt että vastannut tehtyyn välikysymykseen.

Uskoisin, että Keskustan edustajat tuntevat hyvin kansallispeli pesäpallon termistön – en voi olla vertaamatta tätä tilannetta pesäpalloon, jossa sisä- ja ulkovuorot vaihtuvat pelin kuluessa.

Välikysymyksen kysymykset ovat totta kai aivan aiheellisia ja perusteltuja. Me kristillisdemokraatit kysyimme näitä aivan samoja kysymyksiä teiltä arvon Keskustan edustajat taannoin, kun te ajoitte näitä 21 hyvinvointialuetta kuin käärmettä piippuun. Me silloisessa oppositiossa olleet nostimme samoja huolia esiin, mutta tuolloin emme vastauksia kysymyksiimme saaneet.

Pitää muistaa, että tämä hallitus rakentaa nyt hyvinvointialueita niiden perustusten varaan, jotka edellinen hallitus valoi ja nyt näiden ongelmien kanssa kipuilevat hyvinvointialueilla kaikki, myös Keskustan aluevaltuutetut.

On selvää, että hyvinvointialueiden rahoitukseen, hoitajapulaan ja lähipalveluihin liittyvät kysymykset pitää ratkaista niin nopeasti kuin mahdollista. Väestön ikääntyminen lisää terveys- ja hoivapalveluiden tarvetta. Ikääntyminen vähentää myös sosiaali- ja terveyspalveluihin käytettävissä olevan henkilöstön määrää ja vaikeuttaa siten palveluiden järjestämistä.

Arvoisa puhemies,

Tämä hallitus tekee kaikkensa, jotta soten ja hyvinvointialueiden ongelmat saadaan ratkaistua. Valtion talous on tilanteessa, jossa lisärahoitusta ei ole helposti löydettävissä. Hyvinvointialueiden on pystyttävä tehostamaan toimintojaan, löydettävä uusia toimintatapoja ja pystyttävä paremmin ottamaan mukaan yksityisen ja kolmannen sektorin, myös seurakuntien toimijat.

Hallituksen esittämä kansallinen sote-kustannusten laskentamalli tulee helpottamaan palvelujen vertailtavuutta, niin hyvinvointialueiden sisällä kuin niiden välilläkin.

On hyvä muistaa, että vasta viime hallituskaudella hallitus oli romuttamassa kelakorvausjärjestelmää – täysin parlamentaarisen työryhmän suositusten vastaisesti, lähinnä ideologisin perustein. Nykyinen hallitus parantaa perusterveydenhuollon saatavuutta mm kohdentamalla kertaluonteista rahoitusta perusterveydenhuollon hoitojonojen purkuun uuden Kela-korvausmallin avulla.

Hyvinvointialueita perustettaessa yksi usein käytetty metafora oli ”leveämmät hartiat”. Tästä perusajatuksesta hyvinvointialueiden tulee pitää kiinni. On kuitenkin varmaa, että muutokseen vaadittava siirtymäaika on pitkä ja kivulias. On myös selvää, että muutos on välttämätön.

Tarpeiden mukaisten palvelujen järjestäminen ja taloudellinen kestävyys, rahoituksen ja henkilöstön riittävyys, edellyttävät palvelujärjestelmän toiminnallista uudistamista kaikilla hyvinvointialueilla.

Painopistettä täytyy siirtää erityistasolta kohti kustannusvaikuttavampaa perustasoa ja ennaltaehkäiseviä toimia.

Sosiaali- ja terveydenhuollon tuottavuuden täytyy kasvaa, jotta lisääntyvä palveluntarve pystytään hoitamaan perustuslain vaatimukset täyttäen. Tuottavuuden kasvu perustuu suurelta osin teknologian hyödyntämiseen.

Niille, joiden kohdalla digitaalinen asiointi on mahdollista ja tarkoituksenmukaista, on siitä tehtävä joustava ja ensisijainen asioinnin muoto. Samalla kasvokkain tapahtuva palvelu on järjestettävä sitä tarvitseville. Henkilöstön työkuormaa on myös pystyttävä pienentämään, mm helppokäyttöisen teknologian ja apuvälineiden avulla.

Useimmat hyvinvointialueet ovat saaneet nykyisen palveluverkkonsa ”perintönä” kuntapohjaiselta järjestämistaholta. Tämän osalta hyvinvointialueiden lähtötilanteet ovat hyvin erilaiset riippuen siitä, onko alueella aiemmin toiminut laajempia sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymiä vai pienempiä, yksittäisiä palveluja järjestäviä kuntia.  Riippumatta lähtötilanteista hyvinvointialueiden on arvioitava, mitä lakisääteisten palveluiden toteuttaminen jatkossa edellyttää ja vaatii.

Olemme varmasti kaikki yhtä huolissamme siitä, miten suomalaisen terveydenhuollon ongelmat saadaan ratkaistua. Riitelyn tai nokittelun sijaan on pyrittävä löytämään toimivia ratkaisuja, joiden avulla jokainen meistä saa tarvitsemansa sosiaali- ja terveyspalvelut niitä tarvitessaan.

Hallitus kantaa vastuunsa sote-palveluiden turvaamisessa ja näihin talkoisiin ovat myös välikysymyksen allekirjoittajat tervetulleita. Hutunkeiton aika on vasta muutaman vuoden päästä.