– Vallalla tuntuu olevan ajatus, ettei saavutetuista eduista voi eikä tarvitse tinkiä. Ilmeisesti jotkut ihan oikeasti uskovat, ettei valtion ottamia lainoja tarvitse kenenkään maksaa takaisin, totesi Peter Östman pitämässään KD:n ryhmäpuheessa, kun eduskunta kävi palautekeskustelua julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2024—2027.

Hallituksen päättämistä sopeutustoimista huolimatta velkasuhde kasvaa ennustejaksolla hiljalleen.
– Osaltaan toimien vaikutusta heikentää korkomenojen kasvu: ne yli kolme miljardia, jotka käytämme valtion velan korkoihin vuodessa.

Kristillisdemokraatit pitävät erittäin tärkeänä, että väestökehityksen surulliset käyrät saadaan kääntymään.
– Meidän on löydettävä kannustimia, joiden avulla syntyvyys saadaan nopeasti nousuun. Hallitusohjelmassa on monia hyviä kirjauksia, mutta tarvitsemme lisää toimia, jotta voimme jatkossa iloita nykyistä suuremmasta määrästä pieniä kansalaisia. Mallia voisi hyvin ottaa muista maista, joissa syntyvyys on saatu käännettyä nousuun.

*** Lue koko puhe:

VNS 1/2023 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2024—2027
KD:n ryhmäpuheenvuoro palautekeskustelussa 22.11.2023
Eduskuntaryhmän pj. Peter Östman

Arvoisa puhemies,

Tällä vaalikaudella hallituksen tavoitteena on saada velkasuhteen kasvu taittumaan. Hallitusohjelmassa sovitut sopeutukset eivät tunnu mukavilta, mutta emme voi elää holtittomasti yli varojemme.

Esityksiä protestoidaan, ja oppositio – joka ei omalla kaudellaan kyennyt kasvavien menojen hillintään – ottaa tilanteesta kaiken ilon irti. Vallalla tuntuu olevan ajatus, ettei saavutetuista eduista voi eikä tarvitse tinkiä. Ilmeisesti jotkut ihan oikeasti uskovat, ettei valtion ottamia lainoja tarvitse kenenkään maksaa takaisin.

Kuitenkin tämäkin hallitus ottaa lisää velkaa, jotta esimerkiksi opiskelijoille koulutus olisi jatkossakin ilmaista, opintolainoista saisi – ajoissa valmistuttuaan – lähes 40 prosenttia anteeksi ja heidän olisi mahdollisuus asua asunnossa, jonka kuluista yhteiskunta edelleen maksaa valtaosan.

Sopeutustoimista huolimatta velkasuhde kasvaa ennustejaksolla hiljalleen. Osaltaan toimien vaikutusta heikentää korkomenojen kasvu: ne yli kolme miljardia, jotka käytämme valtion velan korkoihin vuodessa.

Tämä hallitus panostaa työhön ja työllisyyteen. Mahdollisimman monen työelämän ulkopuolella olevan työkykyisen ja -ikäisen saaminen tukien piiristä työelämään on tärkeää niin yksilön kuin yhteiskunnankin kannalta. Se on paras tapa torjua syrjäytymistä ja vähävaraisuutta.

Myös yrityksiltä vaaditaan yhteiskuntavastuuta. Yritysten tulee mahdollisuuksiensa mukaan pyrkiä tarjoamaan ihmisille pysyviä, kokopäiväisiä työpaikkoja. Kvartaalitalous ei ole yhteiskunnan kannalta se toimivin ratkaisu. Työrauha yhteiskunnassa varmistetaan parhaiten silloin, kun sekä työnantajan että työntekijän näkökulmat huomioidaan ja toimitaan oikeudenmukaisesti molempia tahoja kohtaan. Tässä taloudellisessa tilanteessa Suomella ei ole varaa yhteenkään turhaan työtaisteluun. Tämä olisi jokaisen hyvä muistaa.

Ainoastaan korkea työllisyys, yhdessä riittävän investointitason kanssa, mahdollistaa talouden kasvun ja sitä kautta tarvittavat verotuotot. On huolehdittava yritysten kilpailukyvystä, eritoten lähimpiin kilpailijamaihimme verrattuna.

Oikealla veropolitiikalla vahvistetaan ostovoimaa ja talouskasvua. Ennakoitavalla ja vakaalla sääntelyllä sekä oikean tasoisella verotuksella turvataan yrittämiselle ja investoinneille vakaa toimintaympäristö.

Suurimpien ongelmiemme taustasyy on väestön pahasti vinoutunut ikärakenne. Siitä pitkälti aiheutuu julkisen talouden pysyvä rakenteellinen menojen ja tulojen epäsuhta sekä paheneva työvoimapula esimerkiksi hyvinvointialueille. Sote-uudistuksen valuviat ovat jo nähtävissä, mutta lopullinen totuus hyvinvointialueiden tilanteesta tullaan näkemään vasta muutaman vuoden kuluttua.

Kristillisdemokraatit pitävät erittäin tärkeänä, että väestökehityksen surulliset käyrät saadaan kääntymään. Emme voi, eikä meidän pidä ulkoistaa Suomen syntyvyyttä – ajatella, että maahanmuutto hoitaa väestönkasvun tavoitteen.

Meidän on löydettävä kannustimia, joiden avulla syntyvyys saadaan nopeasti nousuun. Hallitusohjelmassa on monia hyviä kirjauksia, mutta tarvitsemme lisää toimia, jotta voimme jatkossa iloita nykyistä suuremmasta määrästä pieniä kansalaisia. Mallia voisi hyvin ottaa muista maista, joissa syntyvyys on saatu käännettyä nousuun.

Orpon hallituksen ”tavoitteena on Suomi, jossa hyvinvointiyhteiskunnan tärkeimpien palveluiden rahoitus on turvattu myös tuleville sukupolville. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi hallitus toteuttaa kunnianhimoisia kasvua vauhdittavia uudistuksia sekä tekee välttämättömiä toimia julkisen talouden tasapainottamiseksi”. Juuri näin pitääkin olla.

On tärkeää, että hallitusohjelman talouspoliittisten tavoitteiden toteutumista seurataan tarkkaan ja hallitus arvioi julkisen talouden tilannetta sekä päättää mahdollisista tarvittavista lisätoimista puoliväliriihessä.