– Tämä hallitus haluaa vahvistaa nuorten uskoa omaan tulevaisuuteen ja saada tämän maan parempaan kuntoon tuleville sukupolville, totesi välikysymyskeskustelussa KD:n ryhmäpuheen pitänyt Päivi Räsänen.

– Jos vihervasemmiston talouslinjalla jatkettaisiin, nykyiset nuoret näkisivät tulevaisuudessa hyvinvointiyhteiskunnan romahtamisen.

Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän mielestä olisi vastuutonta edellisen hallituksen tapaan pidättäytyä tekemästä uudistuksia työelämän lainsäädäntöön ja työttömyysturvaan.

Räsänen muistutti, että nuorten ikäluokat ovat pienentyneet jatkuvasti, syntyvyys romahtanut ja samalla työkyvyttömien nuorten määrä kasvaa.

– Luvut ovat hälyttäviä, ja juuri siksi hallitus on ottanut vakavasti nuorten mielenterveyden hoidon. Toteutamme lasten ja nuorten terapiatakuun, ja ohjaamme lasten ja nuorten neuropsykiatriseen kuntoutukseen 25 miljoonan euron lisärahoitus. Neljän vuoden aikana hallitus lisää pysyvästi perusopetuksen rahoitusta 200 miljoonalla eurolla.

Pikkulapsiperheiden, monilapsisten perheiden ja yksinhuoltajien lapsilisiä korotetaan, opintotuen huoltajakorotusta vahvistetaan. Perheitä tuetaan lisäksi keventämällä verotusta lapsivähennyksellä sekä laajentamalla kotitalousvähennystä.

– Mitkään resurssit eivät kuitenkaan riitä takaamaan nuorten hyvinvointia, jos nuorilla ei ole riittävän vahvaa eettistä perustaa, jonka pohjalta hahmottaa oikean ja väärän rajoja. Maailmankatsomuksellinen murros on tuottanut hedelmänään nuorten identiteettikriisin ja perusarvojen, kuten ihmisarvon hämärtymisen, jonka seurauksena lasten ja nuorten pahoinvointi lisääntyy.

– Suomen nuorilla on oltava mahdollisuus elää ilman raskasta velkakuormaa, tavoitella unelmia, opiskella, perheellistyä ja työllistyä. He ovat maamme tärkeintä pääomaa, eikä meillä ole varaa menettää heistä yhtäkään, Räsänen korosti.

***Koko puheenvuoro ohessa:***

Välikysymys nuorten tulevaisuudesta 21.11.2023
KD:n ryhmäpuheenvuoro, kansanedustaja Päivi Räsänen

Arvoisa puhemies, toisin kuin oppositio väittää, nuorilla on tässä maassa toivoa. Tämä hallitus haluaa vahvistaa nuorten uskoa omaan tulevaisuuteen ja saada tämän maan parempaan kuntoon tuleville sukupolville.

Opposition välikysymyksen fokus on tässä hetkessä, ei tulevaisuudessa. Etenkin nuoret voivat olla kiitollisia siitä, että vasemmisto-oppositio ei voittanut vaaleja. Jos vihervasemmiston talouslinjalla jatkettaisiin, nykyiset nuoret näkisivät tulevaisuudessa hyvinvointiyhteiskunnan romahtamisen.

Jokainen velkaeuro on leikkaus tulevilta sukupolvilta ja heidän tulevaisuudestaan. Emme voi elää tulevien sukupolvien piikkiin ajatellen, että hoitakoot he velkakuorman. Tämä on 15. vuosi peräkkäin, kun Suomen julkinen talous on alijäämäinen. Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n arvion mukaan 2028 Suomi on jo EU:n 7. velkaantunein maa.

Viime hallituskaudella lainamäärät räjähtivät. Tehtyjen kipeiden säästöjenkin jälkeen tulevan vuoden alijäämäksi on arvioitu yli 11,5 miljardia euroa.

Velkaantumisen päätyvät lopulta rahoittamaan nykyiset lapset ja nuoret sekä tulevat sukupolvet. Olisi vastuutonta – edellisen hallituksen tapaan – pidättäytyä tekemästä uudistuksia työelämän lainsäädäntöön ja työttömyysturvaan. Juuri nuorten ja Suomen tulevaisuuden vuoksi julkisen talouden velkaantuminen on pysäytettävä ja myös työelämän rakenteita on uskallettava kehittää.

Suomessa on lähes miljoona nuorta. Nuorten ikäluokat ovat pienentynyt jatkuvasti, syntyvyys romahtanut ja samalla työkyvyttömien nuorten määrä kasvaa. Arvioiden mukaan noin 60 000 nuorta on syrjäytynyt, ja jopa joka neljäs nuori kärsii mielenterveyden häiriöistä. Luvut ovat hälyttäviä, ja juuri siksi hallitus on ottanut vakavasti nuorten mielenterveyden hoidon. Toteutamme lasten ja nuorten terapiatakuun, joka mahdollistaa yhdenvertaisen ja joustavan pääsyn tarpeen mukaiseen hoitoon perusterveydenhuollossa. Meillä olisi jo voimassa terapiatakuu, ellei vihervasemmisto olisi äänestänyt esitystä vastaan viime kaudella. Lisäksi lasten ja nuorten neuropsykiatriseen kuntoutukseen ohjataan 25 miljoonan euron lisärahoitus jo tästä vuodesta alkaen.

Pojilla on tyttöjä suurempi riski syrjäytyä. Tämä näkyy poikien heikommassa koulumenestyksessä, väkivaltarikostilastoissa, päihteidenkäytössä ja lopuksi vankiloissa. Pisa-tutkimukset olivat vielä 2000- luvun alussa kansallinen ylpeydenaiheemme, mutta tuloksemme ovat heikentyneet voimakkaasti. On tehtävä päättäväisesti toimia, että emme menetä nuoria koulutien varrelle. Neljän vuoden aikana hallitus lisää pysyvästi perusopetuksen rahoitusta 200 miljoonalla eurolla. Pikkulapsiperheiden, monilapsisten perheiden ja yksinhuoltajien lapsilisiä korotetaan, opintotuen huoltajakorotusta vahvistetaan, ja perheitä tuetaan lisäksi keventämällä verotusta lapsivähennyksellä sekä laajentamalla kotitalousvähennystä.

Nuorten pahoinvoinnista kertoo karusti se, että alaikäisten väkivaltarikosten määrä on yli kaksinkertaistunut viiden vuoden sisällä. Voimakkain kasvu on tapahtunut alle 15-vuotiaiden kohdalla, joista tehdään lastensuojeluilmoitus, mutta lastensuojelussa ei ole riittävästi toimivaltuuksia puuttua rikolliseen ja väkivaltaiseen käytökseen. Itsemääräämisoikeuksien vahvistaminen on kääntynyt nuorten turvattomuudeksi. Lastensuojelun keinovalikoimaa tulee pikaisesti kehittää. Alle 15-vuotiaankin tulee ymmärtää, että väärillä teoilla on seuraamuksia. Alaikäisten värväämiseen syyllistyneet on saatava vastuuseen teoistaan.

Mitkään resurssit eivät kuitenkaan riitä takaamaan nuorten hyvinvointia, jos nuorilla ei ole riittävän vahvaa eettistä perustaa, jonka pohjalta hahmottaa oikean ja väärän rajoja. Maailmankatsomuksellinen murros on tuottanut hedelmänään nuorten identiteettikriisin ja perusarvojen, kuten ihmisarvon hämärtymisen. Pahimmillaan keskenään ristiriitaiset arvot johtavat lapsen kasvatukselliseen arvotyhjiöön tai arvosekaannukseen, jonka seurauksena lasten ja nuorten pahoinvointi lisääntyy.

Valitettavasti oppositio välikysymyksessään sivuuttaa kaikki hallituksen työmarkkinauudistukset, joiden tavoitteena on helpottaa nuorten mahdollisuus työllistyä ensimmäiseen työpaikkaansa, sekä yritysten mahdollisuutta työllistää nuoria. Kaikki työkokemus on nuorille arvokasta. Korkeakoulujen aloituspaikkoja lisätään, jotta yhä useampi nuori pääsee opintopolkunsa alkuun toisen asteen jälkeen.

Suomen nuorilla on oltava mahdollisuus elää ilman raskasta velkakuormaa, tavoitella unelmia, opiskella, perheellistyä ja työllistyä. He ovat maamme tärkeintä pääomaa, eikä meillä ole varaa menettää heistä yhtäkään. Nyt on tehtävä tulevaisuustekoja.