Sari Essayah’n puhe valtioneuvoston tiedotustilaisuudessa 16. huhtikuuta 2024:

Hallitus on työskennellyt kehysriihessä vakavin mielin, mutta päättäväisenä ja yhteisiin tavoitteisiin sitoutuneena. Lähtökohdat julkisen talouden suunnitelmalle ovat sellaiset, että ikäviltä päätöksiltä ei ole voinut välttyä. Hallitus jakaa yhteisen tilannekuvan ja se on helpottanut yhteistyötä. On hyvä, että näitä kysymyksiä ratkotaan juuri tällä joukolla.

Lämmin kiitos jo kaksi kuukautta tiiviiseen tahtiin työskennelleelle Marttisen työryhmälle, puheenjohtaja Marttisen lisäksi työskentelivät edustajat, Andersson, Vähämäki ja Östman. He ovat tehneet erinomaista pohjatyötä kehysriihen eteen.

Ja on hyvä tiedostaa, että myös varmasti seuraava hallitus joutuu jatkamaan taloutta tasapainottavalla linjalla.

Nyt tehtävillä ratkaisuilla pyrimme turvaamaan kansalaisten palvelut ja vakauttamaan kansantaloutta nyt ja tulevaisuudessa. Hallituksen yhteisenä pyrkimyksenä on etsiä oikeudenmukaisia keinoja tasapainotustoimissa ja pitäytyä edelleen hallitusohjelman keskeisissä linjauksissa ja tavoitteissa. On ollut hyvä huomata se, että talousnäkymien synkentymisestä huolimatta ei ole tarvetta tehdä täyskäännöksiä tai totaalisia uudelleen arviointeja. Hallituksen linja on ollut harkittu ja kaukaa viisas.

Kuten tässä kollegat ovat jo todenneet, on välttämätöntä tehdä taloutta tasapainottavat toimenpiteet. Talous on selkeästi huonommassa tilanteessa, kuin hallitusneuvottelujen aikaan ennustettiin, ja tilanteen ennakoidaan paranevan hitaammin kuin ennustettiin. Taloutta sopeuttavissa toimissa on etsitty tasapainoa veronkiristysten, leikkausten ja toisaalta kasvutoimenpiteiden välillä. Hallitus luo kasvun edellytyksiä tuomalla myös vahvan kasvupaketin. Hallitusohjelman investointipakettia ei käsitelty erikseen, mutta se toteutetaan suunnitelman mukaisesti.

Kehysriihessä linjatuissa sopeutustoimissa verojen osuus on merkittävä, noin puolet. Näistä arvonlisäveron yleisen kannan korotus muodostaa suurimman osan. Se tarkoittaa, että kaikki osallistuvat talouden sopeutustoimiin. Ruuan alennettu arvonlisävero säilytetään ennallaan. Ruuan hinnan nousu tuntuu erityisesti lapsiperheiden ja vähävaraisten kukkarossa, joten siihen suuntaan ei tahdottu edetä. Valinta on hyvä myös huoltovarmuuden ja kotimaisen ruuantuotannon näkökulmasta.

Myös niin sanotuista terveysveroista, eli alkoholin, tupakan, makeisten ja virvoitusjuomien verotuksesta haetaan lisää tuloja palvelujen kustannusten kattamiseksi sekä kulujen vähenemistä ihmisten vahvistuvan hyvinvoinnin myötä. Makeisten osalta veroratkaisu toteutetaan arvonlisäverokannan muutoksen kautta.

Työllisyysvaikutuksia on arvioitu huolellisesti eri ratkaisuissa. Työn ja yrittämisen linja jatkuu. Veronkorotukset eivät ole toivottavia, mutta aiempien sopeutustoimien lisäksi pelkällä leikkauslinjalla ei haluttu edetä.

Nyt linjattujen sopeutustoimien valmistelussa on ollut keskeisenä ja kantavana periaatteena sosiaalisen oikeudenmukaisuuden toteuttaminen. Ansiotuloverotusta kiristetään kahden korkeimman tuloluokan osalta.

Lasten ja nuorten hyvinvointi on valittu hallituksen keskeiseksi arvoksi jo hallitusneuvotteluissa. Tästä linjasta pidetään talouden haasteiden keskellä kiinni. Perusopetusta ja lapsiperheiden palveluja ja etuuksia on suojattu leikkauksilta. Hallitus toteuttaa viiden miljoonan euron lapsi- ja nuorisopaketin ja järjestöjen tilannetta pyritään lisäksi helpottamaan toteuttamalla lahjoitusvähennys lapsi- ja perhejärjestöille osoitettuihin lahjoituksiin. Myös liikunta- ja urheilujärjestöt tulevat lahjoitusvähennyksen piiriin aiempien taide- ja tiedetoimijoiden lisäksi. Järjestöpohjaisen kehitysyhteistyön tilanne turvataan.

Talouspaineiden keskellä hallitus luo kasvun edellytyksiä ja huolehtii maan turvallisuudesta ja huoltovarmuudesta. Maa- ja metsätalousministeriön puolesta totean sen, että hallitus tunnistaa maatalouden merkityksen osana huoltovarmuutta ja yhteiskunnan strategista ydintä, emmekä kohdista leikkauksia ruoantuotantoon. Biotalousala – niin metsä- kuin elintarvikesektori – on yksi kasvunaloista, ja siihen myös panostamme.

Suomi luo puhtaiden olosuhteiden ja laadukkaiden tuotteiden avulla edellytyksiä maatalouden ja elintarviketeollisuuden kehittämiseen ja elintarvikeviennin kasvattamiseen ja vahvistaa kansallista ruokaturvaa ja huoltovarmuutta. Osana kasvupakettia sekä T&K panostuksia huomioidaan myös ruoka- ja luonnonvara-alan innovaatioiden edistäminen. Rahoitusta suunnataan muun muassa Luonnonvarakeskuksen Jokioisten yksikön tutkimusteknologiaan.

Hallitus huolehtii Fingridin kantaverkon kapasiteetin riittävyydestä koko Suomessa ja siitä että kantaverkko ei luo pullonkaulaa teollisille, energiaintensiivisille investoinneille missään päin Suomea. Tämä linjaus on erityisesti Itä-Suomen kannalta tärkeä.

Me haluamme, että jokaisesta pidetään jatkossakin huolta, ja juuri siksi nämä vaikeat päätökset on tehty – jotta suomalainen hyvinvointiyhteiskunta voidaan säilyttää.