Kannustava perusturva

KD:n vaihtoehto – kannustava perusturva

Kristillisdemokraatit ehdottaa uudenlaista mallia, joka korvaisi perusturvan sirpalemaisuuden ja lisäisi työnteon kannustimia: 

  1. Sosiaaliturvan etuudet yhdistetään yhdeksi yleistueksi
  2. Otetaan käyttöön kuukausittainen tulorekisteri, jolle tuki maksetaan harkinnanvaraisena elämäntilanteeseen sidottuna tukena.
  3. Tulorekisteri huomioi myös kaikki maksetut palkat. Verotuksesi muuttuu dynaamisesti joka kuukausi maksetun yleistuen ja palkkojen suhteessa. Verotilinpäätös tehdään kuukausittain.
  4. Tukea haetaan Kelasta joko toimistosta tai sähköisesti yhdellä kaavakkeella, johon täytetään kaikki elämäntilanteeseen vaikuttavat tekijät.
  5. Hakijan pitää tehdä ilmoitus olosuhdemuutoksista välittömästi järjestelmään.
  6. Pienillä tuloilla verotus on alhainen, eikä tuki romahda kerralla.

Mitä hyötyä uudistuksesta olisi?

  1. Kannustinloukut vähenevät, työnteosta tulee kannattavaa.
  2. Työttömyysloukut vähenevät, työllistymisveroasteet laskevat. On kannattavaa ottaa eri palkkatasoisia töitä. Nykyisessä järjestelmässä on kannattavaa työllistyä pääosin työttömyyttä edeltäneelle palkkatasolle.
  3. Byrokratialoukut vähenevät, kun etuudet yhdistetään yhdeksi. Näin työmarkkinoille hakeutumista ei estä paperisota tai hallinnon luomat esteet. Olosuhdemuutokset on helppoa tehdä netissä. Luukulta toiselle ei tarvitse juosta.
  4. Maksettuja etuisuuksia ei peritä takaisin tulojen noustessa. Usein takaisinperintä johtuu siitä, että asiakas ei ole ilmoittanut tulojaan riittävän ajoissa Kelaan. Kun kaikki tuet, palkat maksetaan samalle kansalaistilille takaisinperintää ei tapahdu.

Miksi tarvitaan tukijärjestelmän uudistusta?

Työttömyyden suurin syy on työpaikkojen puute ja työelämän rakenteelliset ongelmat eli työvoiman kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa. Työpaikkoja ei vaan ole. Tähän ongelmaan pitää puuttua edistämällä yrittäjyyttä sekä muuttamalla harjoitettua talouspolitiikan suuntaa enemmän työllistävämpään suuntaan.

Yksilön näkökulmasta toinen ongelma on työnteon heikko kannattavuus. Työpaikkoja on tarjolla, mutta työllistyminen ei ole työttömälle taloudellisesti kannattavaa. Useassa tapauksessa, kun henkilö siirtyy tuen varasta työelämään, hänen käteen jäävät tulot eivät lisäänny juurikaan. 

Työnteon heikko kannattavuus ei ole yksilön vika, vaan järjestelmän paha valuvika. Sellaista järjestelmää, jossa et hyödy euroakaan siitä, että teet kovemmin töitä, ei pitäisi nykymaailmassa olla. Siksi tarvitsemme tukijärjestelmän uudistusta.

Työnteon kannustavuuden mittarit

Työnteon kannustavuutta voidaan mitata kahdella mittarilla. Työllistymisveroaste mittaa sitä kuinka paljon verot ja veroluonteiset maksut kasvavat ja tulonsiirrot vähenevät, kun työtön henkilö työllistyy. Työnteon lisäämisen kannustimia voidaan mitata efektiivisellä marginaaliveroasteella, joka kertoo kuinka suuri osa bruttotulojen kasvusta jää saamatta lisääntyneiden verojen ja vähentyneiden etuuksien vuoksi.Mitä suurempia efektiiviset marginaaliveroasteet ja työllistymisveroasteet ovat, sitä pienempiä ovat työnteon taloudelliset kannustimet.

Esim. Kun tienaat euron enemmän palkkatuloa, ja saat kokonaisuudesta 10 centtiä käteen enemmän, efektiivinen marginaaliveroaste on 90%. 

Työnteon kannustimia ovat heikentäneet sekä nykyinen että edelliset hallitukset. Vuodesta 2011 vuoteen 2016 kannustimet siirtyä osa-aikatyöstä kokopäivätyöhön ovat heikentyneet jopa 11%. Katso lisää tästä.

Nykyisen järjestelmän korjaaminen on likipitäen mahdotonta. Sitä on rakennettu vuosikymmeniä erilaisista paloista, joiden yhteensovittaminen tuo lukuisia ongelmia.

Seuraavat kaksi esimerkkiä valaisevat nykyjärjestelmän ongelmia:

Esimerkki 1. Yksinhuoltajan työllistyminen

Yksinhuoltajan käteen jäävät tulot eri palkkatasoille työllistyttäessä. Esimerkki on laskettu tilanteessa, jossa yksinhuoltaja saa ansiopäivärahaa entisen palkan ollessa 2 500 euroa kuukaudessa. Hänellä on yksi alle kouluikäinen lapsi ja hän maksaa vuokraa 660 euroa kuukaudessa. (VATT tutkimus 2015 elokuu)

Tulojen noustessa yli 300 euron hän menettää nopeasti asumistuen ja ansiopäivärahan, myös verotus kiristyy nopeasti. Jo 400 euron ansaitseminen vie 70% käteen jäävistä tuloista. Tämän lisäksi päivähoitomaksu tuo uuden pullonkaulan. Kaksi lasta päivähoidossa merkitsee lähes 600 euron kuukausittaista lisämenoa. Tuloloukku pahenee, jos yksinhuoltajalla on useampi lapsi. Käytännössä alle 2 500 euron kuukausipalkalla hänen ei kannata ottaa töitä vastaan, koska työssä käyminen tuo myös lisäkuluja, esimerkiksi työpaikkaruokailusta ja työmatkakuluista.

Esimerkki 2. Perhe työmarkkinatuella

Työllistyvä puoliso saa työmarkkinatukea, ja myös kotiin jäävä puoliso saa työmarkkinatukea. Perheellä on kaksi lasta, joista yksi lapsi päivähoidossa. Vuokra 980€/kk. (VATT esimerkkilaskelma 2015)

Työttömän perheen käteen jäävät tulot eivät paljoa kasva toisen puolison työllistyessä työmarkkinatuelta. Jos työtön vanhempi työllistyy, niin käteen jäävä osuus ei juuri eroa, oli kuukausipalkka 400 euroa, 2400 euroa tai jotain siltä väliltä. Vasta 3 000 euron palkasta käteen alkaa saada selkeästi enemmän rahaa kuin jäämällä kotiin. Voidaan aiheellisesti kysyä, kuinka moni työmarkkinatukea saava vanhempi voi helposti työllistyä palkkatyöhön, josta saa kuukausittain yli 3000 euroa? Suurin rokottava tekijä on päivähoitomaksu. Jos perheen toinenkin lapsi vietäisiin hoitoon, käteen ei jäisi mitään.

Kannustava perusturva käytännössä

Järjestelmä laskee alkutason jokaiselle tarveharkintaiselle elämäntilanteelle. Tasoon vaikuttavat monet seikat, kuten lasten lukumäärä sekä asuinpaikkakunta. Alkutason jälkeen työtä vastaanottava henkilön käteen jäävät tulot nousevat tasaisesti.

Alla on esimerkki mallista, jossa efektiivinen marginaaliveroaste ei nouse yli 65 prosentin. Kuviota ei ole laskettu minkään yksittäisen elämäntilanteen mukaan.

Tuen maksatus käytännössä

Yhtenäistetään palkkapäivät sekä vuokran maksupäivät 14. päiväksi tai sitä edeltäväksi arkipäiväksi. Reaaliseen tulorekisteriin otetaan huomioon kuukauden puolivälistä 15.1. – 14.2. maksetut palkat. Palkoista, jotka tulevat keikka/palkkiomuotoisesti otetaan ennakkopidätyksenä 65% systemaattisesti.  Niiden päälle maksetaan 15.2. yleistuki ja kokonaissummaa verotetaan. Palkkakuukauden aikana saaduista palkkioista maksetuista 65% prosentin veroista saadaan veronpalautus.

Esim 1. Henkilö saa 14.2. 1500€ bruttopalkan lisäksi 500€ yleistukea, jolloin 2000€ eurosta otetaan verot verojen maksupäivänä, käteen jää 1700€. 15% veroprosentti

Esim 2. Henkilö on saanut 1.2. palkan 1000€ ja 14.2. palkan 500€. Hän on maksanut bruttopalkasta 1.2. 650€ Veroa ( 65%) 14.2. palkasta veroa 75€ ( 15% ) Yhteenlasketut tulot ovat 1500€ ja lisäksi oikeutettu 500€ yleistukeen. Veroja on maksettu 725€. Näin ollen 15.2. maksetaan 425 veronpalautuksina ja yleistukena. Käteen jää kuukaudesta 1700€
Palkanlaskija katsoo 15.2. oikean veroprosentin millä verottaa palkkaa. Etuuden laskija katsoo tulorekisteristä loppuosan josta maksaa yleistuen.

 

Mallin esikuva on Iso-Britannian ”Universal Credit”

Iso-Britanniassa oli aivan sama ongelma kuin meilläkin. Työllistymisveroaste nousi hyvin nopeasti yli sadan prosentin. Taloustieteilijät tutkivat ongelmaa ja kehittivät yhden yleistuen mallin.

Tuki vähenee tulojen noustessa. Tukeen vaikuttaa kotitalouden tilanne asuinkustannukset, lasten lukumäärä yms. muut tarveharkintaan vaikuttavat seikat ja niiden mukaiset etuudet. Malli on automaattinen ja tietojärjestelmäpohjainen. Efektiivinen marginaalivero ei koskaan ylitä 72,3%.

Universal Creditin ideana on yhdistää useimmat tukimuodot. Työttömyysetuudet (Jobseeker’s Allowance), asumistuki (Housing Benefit), matalapalkkatuki ( Working Tax Credit), lapsiperheen tuet ( Child Tax Credit), sairaspäiväraha/vakuutus tai työmarkkinatuki ( Employment and Support Allowance ), toimeentulotuki ( Income Support) on yhdistetty yhdeksi tukimuodoksi.

TULOKSET MYÖNTEISIÄ:

Tällä hetkellä etuus on saatavilla jo 90 % työvoimatoimistoista (364 000 etuudensaajaa 22.2.2016) ja hallituksen raportoimat tulokset näyttävät myönteisiltä. Etuudensaajien katsotaan työllistyvän nopeammin ja ansaitsevan aiempaa paremmin. Tammikuussa 2016 32 % etuudensaajista oli työllisiä. ( Lähde. 30.3.2016 Hallituksen perustuloselvitys)

 

Miksi KD ei kannata perustuloa?

Perustulokokeilun eri malleja selvittänyt työryhmä suosittaa perustulokokeiluksi osittaisen perustulon mallia, jossa 550 euron päälle rakentuu syyperusteiset etuudet. Eläkeläiset on tarkoitus jättää kokeilun ulkopuolelle. Perustulokokeilumallissa ollaan päätymässä tasaveroprosenttiin, jolla malli verotettaisiin sen maksajilta eli keskituloisilta ja siitä ylöspäin ansaitsevilta. Työryhmän omienkin laskelmien mukaan tämä saattaa johtaa korkeaan veroprosenttiin. Esimerkkinä käytetyllä 550 euron perustulolla tasaveroprosentti olisi jopa 43 prosenttia. Alla olevasta kuvasta nähdään, että perustulo nostaisi työllistymisveroasteita, eli pahentaisi kannustinloukkuja merkittävästi. Uudistuksen suurimpia häviäjiä olisivat työttömät, vaikka julkisuudessa usein perustuloa on tarjottu ratkaisuna työttömyyteen.

Katso lisää perustulokritiikkiä täältä.

Kysy meiltä lisää kannustavasta perusturvasta

  • Sari Essayah

    Kristillisdemokraattien puheenjohtaja, kansanedustaja

    [email protected]

  • Asmo Maanselkä

    Kristillisdemokraattien puoluesihteeri

    044-5112236

    [email protected]

    Lue Asmo Maanselän ”kannustava perusturva” blogia aiheesta täältä.