Essayah: Suomalainen yhteiskunta tarvitsee kristillisdemokratiaa.
Essayah: Suomalainen yhteiskunta tarvitsee kristillisdemokratiaa.
18.8.2017 klo 12:17 Puheet
Puolueen puheenjohtaja Sari Essayah puoluekokoukselle Seinäjoella:
Arvoisa puoluekokousväki, hyvät kristillisdemokraatit, hyvät kuulijat!
Kaksi vuotta sitten kokoonnuimme Savonlinnassa. Tuolloin puoluekokouksen teemana oli ”Uuden aika”. Ryhdyimme työhön uuden puheenjohtajiston ja aiemmin keväällä valitun uuden eduskuntaryhmän johdolla. Tuo kokous oli lähtölaukaus puolueen uudistusprosesseille ja puolueen imagon ja sanoman monipuolistamiselle. Yhteisenä tavoitteenamme on edelleen uudistaa puolueen toimintatapoja ja luoda uusia poliittisia avauksia, ihmisten arkielämän ongelmien ratkaisuiksi.
Totesin viime puoluekokouksen linjapuheessani, että ”Arvopohja, joka korostaa ihmisarvon kunnioittamista, perheen ja lähiyhteisöjen merkitystä, yrittäjyyttä ja sosiaalista vastuuta ei ole vanhentunut”. Tämä arvopohja ei ole vieläkään vanhentunut, vaan sille on entistä enemmän kysyntää. Vaikka maamme talous on pikkuhiljaa elpymässä ja työllisyystilanne parantumassa, kokevat ihmiset edelleen epävarmuutta ja pelkoa tulevaisuudesta. Vastakkainasettelu ja eriarvoisuus ovat lisääntyneet kuluneiden vuosien aikana. Ihmisten luottamus tulevaisuuteen on niin suurella koetuksella, että jopa syntyvyys on lähtenyt rajuun laskuun. Suomalainen yhteiskunta tarvitsee kristillisdemokratiaa.
Meidän on pystyttävä vastaamaan siihen haasteeseen, että ihmiset yhä haluavat vaikuttaa ylipäätään aatejärjestelmiä edustavien puolueiden kautta eikä lyhytaikaisen, yksittäisiin asioihin reagoimisen kautta. Puolueen kutsuhuuto someajan nuorille on: Vaikuta, älä vain peukuta! Kristillisdemokratia on holistinen, kokonaisvaltainen arvopohja – arvopohja, joka tarjoaa keinoja tukea ihmisen henkistä, hengellistä, sosiaalista ja fyysistä hyvinvointia. Tällä puoluekokouksella on tärkeä tehtävä puolueen uuden periaateohjelman hyväksymisessä. Kestävät arvot ovat kuin ankkuri maailman muutosten keskellä. Ne on sanoitettava niin, että aina uusi sukupolvi löytää tarttumapinnan.
Hyvät puoluekokousedustajat, katsotaanpa ensin niitä poliittisia avauksia:
Oppositiopolitiikassamme olemme pyrkineet rakentavaan rooliin. Emme suinkaan tyrmää jokaista esitystä, joka hallituksen suunnalta tulee. Sipilän hallituksen strategisessa hallitusohjelmassa moni asia on oikein linjattu mm. julkisen talouden tervehdyttäminen, yrittäjyyden tukeminen, turvallisuuteen panostaminen, joissa mielellämme tuemme hallituksen toimia. Hallitusohjelman ympäripyöreät linjaukset ovat kuitenkin johtaneet politiikan sekavaan toteutukseen. Ensin on valittu poliittisia päämääriä kuten sote:n, maakuntahallinnon, liikenneverkkoyhtiöiden tai työllisyyspalveluiden yksityistämisen suhteen ja tuotu ne suureen ääneen julkisuuteen. Niitä on härkäpäisesti puskettu eteenpäin asiantuntijoita kuulematta, ja lopulta peräännytty vasta perustuslain edessä. On ollut surullista huomata, kuinka hallitus olisi ollut valmis tekemään leikkauksia kaikkein heikommassa asemassa oleviin ihmisryhmiin ja vain opposition valtava paine ja suuri julkinen kohu on saanut perääntymiset aikaan kuten eläkeläisten asumistuessa, yli 75-vuotiaiden vammaispalveluissa, rintamalisässä ja laitoshoidossa olevien hoitajamitoituksissa. Vanhus- ja vammaispalveluiden puolustamisessa meille Kristillisdemokraateille ei ole kysymys äänestäjäryhmien miellyttämisestä – vaan ideologian ytimestä, jokaisen ihmisen ihmisarvosta ja heikoimmista huolehtimisesta.
Kuluneen kahden vuoden aikana olemme tuoneet julkiseen keskusteluun useita hyviä ratkaisuehdotuksia ajankohtaisiin ongelmiin, joissa hallitus ei ole päässyt eteenpäin. Työnteon kannustinloukkujen purkamiseksi olemme esittäneet omaa kannustavaa perusturvamallia. Hallitus on lykkäämässä sosiaaliturvauudistuksen seuraavalle hallitukselle, ja sen sijaan tuhlasi varoja perustulokokeiluun, joka ainoastaan siirtää kannustinloukkuja ja on tulonjako- ja kustannusvaikutuksiltaan toteuttamiskelvoton. Tulevaisuuden työelämä on yhä pirstalaisempaa ja epävarmempaa. Usean työura tulee koostumaan lyhytaikaisista työsuhteista, ehkä päällekkäisistä toimeksiannoista ja osin yrittäjyydestä. Työn ja sosiaaliturvan yhteensovittamisesta on tehtävä sujuvaa ja työnteosta aina kannattavaa, kannustin- ja byrokratialoukut on purettava. Kannustava perusturva-malli on Kristillisdemokratian talouspoliittisen linjan, sosiaalisen markkinatalouden, konkreettinen ilmentymä.
Opintojen nopeuttamiseksi ja opintomahdollisuuksien parantamiseksi toimme KD-Nuorten aloitteesta muokkaantuneen oman kannustavan opintotuki –mallimme. Hallitus puolestaan leikkasi opintotukea, muutti sen lainapainotteisemmaksi ja toteutti perheellisiä rankaisevan asumistukiuudistuksen mallilla, jossa kaverukset, lehtitietojen mukaan jopa sisarukset joutuvat Kelassa todistelemaan, etteivät ole naimisissa keskenään.
Viimeisimpänä avauksena perhevapaiden uudistamiseen toimme Taapero-bonus -mallin, joka helpottaisi suuresti lapsiperheiden mahdollisuuksia järjestää pienten lasten hoito juuri omalle perheelle sopivalla tavalla. Samaan aikaan kun hallituspuolueet pohtivat millä tavoin ne voisivat leikata kodinhoidontukea, patistaakseen äidit töihin mahdollisimman nopeasti, meillä on tarjota perheiden näkökulmasta valmisteltu toimiva perhevapaa-uudistus.
Puheet KD:sta perhepuolueena eivät ole tuuleen huutelua, vaan ne perustuvat vankkaan osaamiseen ja oikeanlaiseen tahtotilaan. Sen sijaan jostain kumman syystä lapsiperheet näyttävät olevan Sipilän hallituksen hampaissa, vaikka siellä hallituksessa istuu perheministeri. Ehkä osin tahattomasti, mutta monet yhtäaikaiset toimenpiteet vain sattuvat eniten osuvan asuntovelkaiseen lapsiperheeseen. Muutama esimerkki:
Kiinteistöveron alaraja nousee, ja on aivan selvää, että velkaiset kunnat tulevat käyttämän mahdollisuutta paikata tulopuoltaan. Asumistukeen on tulossa leikkaus, joka johtaa asumiskustannusten kasvuun erityisesti pääkaupunkiseudulla ja kasvukeskuksissa, joissa jo nyt keskituloisen perheen on vaikea asua. Asuntolainan korkovähennys laskee edelleen, ja vaikka korkotaso on ollut viime vuodet matala, niin isojen asuntolainojen kanssa painiville, ruuhkavuosien eläjille leikkaus tuntuu.
Vuosina 2015–2017 voimassa ollut verotuksen lapsivähennys poistuu. Verovähennys oli viime hallituksessa KD:n ministerin Päivi Räsäsen taistelema kompensaationa lapsilisäleikkaukselle, jotta se ei iskisi pieni- ja keskituloisiin perheisiin. Poistuva vähennys on ollut enimmillään jopa 400 euroa vuodessa. Kristillisdemokraattien puoluehallitus lähettikin budjettiriiheen terveiset lapsivähennyksen jatkamiseksi ja mahdollisuuksien mukaan laajentamiseksi. Tällä on merkitystä paitsi tulotasoon, niin myös kannustinloukkujen purkamisessa.
Kun näiden pohjalla ovat jo tehdyt ja joiltain osin kovan kritiikin takia loivennetut leikkaukset päivähoitoon, iltapäivätoimintaan ja koulutukseen, ne yhteensä luovat yhteiskuntaan ilmapiiriä, joka on kaikkea muuta kuin lapsiystävällinen. Lapsiperheet ovat kuitenkin tulevaisuuden veronmaksajien ja eläkejärjestelmän ylläpitäjien kasvattajia; heidän tukeminen olisi todellinen investointi tulevaisuuteen. Väestö- ja perhepolitiikka on koko hyvinvointi- ja talouspolitiikan kova ydin ja kestävyysvajeen kattaja, ei mitään kukkahattutätien pehmopolitiikkaa. Perhepolitiikka on myös Kristillisdemokraattisen politiikan keskiössä ja ideologinen perusta.
Kuluneen kahden vuoden aikana olemme julkaisseet uuden maahanmuutto-ohjelman, jossa olemme tuoneet esiin oman vastuullisen kantamme viime vuosina kansalaisia puhuttaneeseen aiheeseen. Olemme hämmästelleet hallituksen intoa leikata rajusti kehitysyhteistyöstä aikana, jolloin apua tarvittaisiin juuri katastrofialueille ja turvapaikanhakijoiden lähtömaihin. Samanaikaisesti hallitus antoi EU-komissiolle tuen turvapaikanhakijoiden sisäisille siirroille jäsenmaiden kesken, joka on edelleen kiihdyttänyt ihmissalakuljetusta Välimerellä ja sen ympäristössä entisestään. Kristillisdemokraatit esittivät sen sijaan kiintiöpakolaisten määrän palauttamista viime kauden tasolle, jolla olisimme kohdentaneet avun jo pakolaisstatuksen omaaville, kaikkein heikoimmassa asemassa oleville, kuten naisille, lapsille ja vammaisille.
Olemme myös julkaisseet maatalousohjelman ja teimme aiheesta eduskunnassa välikysymyksen, jota jopa hallituspuolueiden edustajat pitivät aiheellisena. Olemme esittäneet biokaasun tukemisesta maaseudun elinvoimaisuuden parantamiseksi. Olemme myös kuntavaalien alla uudistaneet linja-paperimme, joka oli hyväksi tueksi ehdokkaillemme.
Eduskuntaryhmä on tehnyt vahvaa työtä eduskunnassa ja puolueen arvot ovat näkyneet hyvin ryhmän kannanotoissa ja vaihtoehtobudjeteissa. Eduskuntaryhmän ja puoluetoimiston yhteistyötä on tehostettu ja työhyvinvointiin pyritty panostamaan. Edelleen tarvitsemme ulkoisen ja sisäisen viestinnän tehostamista, jotta hyvät avauksemme pääsevät paremmin esille.
Kärä vänner,
Vi måste även förbättra den interna kommunikationen speciellt till våra svenskspråkiga medlemmar. Tillsammans med KD:s Svenska organisation har vi satt som målsättning att vara ett äkta tvåspråkigt parti i Finland. Specialorganisationens medlemmar gjorde ett utmärkt arbete i kommunvalet och lyckades att vinna över SFP i våra starka kommuner – ett varmt tack för det!
Puoluekokouskauden alussa perustetut, pääasiallisesti verkossa toimineet teemaryhmät ovat tehneet arvokasta työtä ohjelmatyön ja puolueen linjausten muokkaajina. Jäsenistön aktiivisuuden ja osaamisen kanavointiin tarkoitettu toimintamuoto kaipaa vieläkin selkeämpää yhteyttä eduskuntaryhmään, jotta työ voi olla entistä ajankohtaisempaa ja poliittisesti vaikuttavampaa. Haluan tässä yhteydessä kiittää myös KD-Naisia, jotka puheenjohtajansa, lääkäri Tiina Tuomelan johdolla toivat sote-mallillaan asiatuntevia linjauksia puolueen käyttöön.
Samoin perustimme uuden ajatushautomon, Kompassin, jonka tarkoituksena on edistää suomalaista yhteiskuntaa kehittävää yhteiskunnallista tutkimusta, keskustelua ja päätöksentekoa kristillisdemokraattiselta arvopohjalta. Varapuheenjohtaja Sauli Ahvenjärvi on viiden muun kd-taustaisen tohtorin kanssa tehnyt hyvää työtä, joka myös noteerattiin Opetus- ja kulttuuriministeriön tuella. Verkottuminen eurooppalaisten, samaa aatetaustaa omaavien ajatushautomojen kanssa on lähtenyt käyntiin Peter Östmanin ja Antero Laukkasen auraamasta yhteistyöstä Salluxin kanssa. Tulevaisuudessa meidän pitää olla mukana yhteiskunnallisessa keskustelussa ja tekemässä avauksia robotisaatiosta, muuttuneesta työelämästä, tekoälystä, bioetiikasta ym. tulevaisuuden haasteista.
Viime kuntavaalien tv-puheenjohtajatentissä politiikkaan ja puolueisiin pettynyt äänestäjä puki sanoiksi sen, mikä monien mielestä on pielessä nykypolitiikassa. Ennen vaaleja luvataan kaikkea mahdollista, ja vaalien jälkeen takki kääntyy ja tehdään jopa lupauksiin nähden päinvastaista politiikkaa. Meillä on puolueena edessä seuraavien kahden vuoden aikana useat vaalit; olemmeko niitä, jotka menevät niihin sekalaisilla lupauslistoilla kuin markkinatorien helppoheikit vai pohjautuvatko poliittiset avauksemme. siihen, mitä ideologisesti olemme. Haluamme hyvää saattohoitoa, emme eutanasiaa, koska ihmisarvo on meille tärkeä; taistelemme hyvän perhepolitiikan puolesta, koska uskomme yhteiskunnan hyvinvoinnin lepäävän perheiden hyvinvoinnissa; haluamme ensimmäisen ulkopuolisen työntekijän palkkaamisen olevan helpompaa koska uskomme työhön ja yrittäjyyteen, sosiaalisen markkinatalouden mukaan; emme halua lisää hallinnontasoja kotimaassa emmekä liittovaltiokehitystä EU:ssa, koska lähipäätösperiaatteen mukaan haluamme pitää päätöksenteon lähellä niitä, joita se koskee. Jos jossakin politiikan sektorissa meillä on entisestään vara parantaa, se on ympäristö- ja energiapolitiikka, joissa meillä on puolueessa huippuosaamista, mutta itsekin joskus unohdamme, että ”viljely ja varjelu” on yhtä lailla arvopohjamme ytimessä.
Hyvät kuulijat,
Viime hallitustaival Kataisen/Stubbin hallituksen sisäministeriössä antoi puolueemme toimijoille valtavasti osaamista ja kokemusta, erityisesti sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuttopolitiikan saralla. Silloin aloitettu työ Puolustusvoimien ja Suojelupoliisin tiedusteluvaltuuksia koskevan lainsäädännön muuttamiseksi tulisi saattaa jo tällä hallituskaudella päätökseen. Maamme viranomaiset ovat tällä hetkellä riippuvaisia muiden maiden avusta tiedusteluissaan, jolla kuitenkin pystytään ennaltaehkäisemään vakavia turvallisuusuhkia.
Sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden raja on yhä häilyvämpi; yhteiskunta pystytään lamaannuttamaan sähkö- tai tietoverkkoihin kohdistuneilla iskuilla, ja mm. tunnuksettomien ns. « vihreiden miesten » turvallisuusuhkaan varautuminen vaati sekin aivan uusia säännöksiä alueturvallisuus- ja rikoslakiin.
Saksan liittokansleri Angela Merkelin keväinen lausunto, että Euroopan on puolustuksessaan pärjättävä enemmän omillaan, osui oikeaan. Ulko- ja turvallisuuspoliittinen toimintaympäristömme on keskellä muutoksia. Maailmalla ja lähi-alueellamme on meneillään vakavia konflikteja, ja uusia uhkakuvia piirtyy taivaanrantaan. Tällaisessa tilanteessa kansainvälisen yhteistyön tuoma puolustuksellinen lisäarvo on selviö. Rauhanajan kumppanuus Natossa, tiivistyvä yhteistyö Ruotsin kanssa ja EU:ssa tapahtuva yhteistyö mm. suunnittelussa ja puolustusvälinehankinnoissa nykyisten perussopimusten puitteissa ovat osa ulko- ja turvallisuuspolitiikan vakaata pohjaa. Suomen on edelleen pyrittävä luomaan rauhaa ja liennytystä, kun eri maat uudistavat asevoimiaan ja vastakkainasettelu uhkaa kärjistyä.
Sääntöpohjainen kansainvälinen yhteistyö on monella taholla haastettu, niin EU:ssa, YK:ssa kuin kauppapolittikassakin. Suomen etu pienenä maana on yhdessä sovittujen sääntöjen noudattaminen. Jos EU:ssa jäsenmailla ei ole riittävää painetta omien tarpeellisten rakenneuudistusten tekemiseen, päädymme kasvaviin tulonsiirtoihin unionin sisällä. EU:ssa on muutoinkin tapahtumassa syvempään yhteisvastuuseen tähtäävää kehitystä oman euroalueen budjettihaaveen, yhteisvastuullisten velkarahastojen ja talletussuojien muodossa. Brexitistä johtuen EU:n budjettia on vastaavasti vähennettävä, ja Suomella nettomaksajamaana luulisi tässä olevan intressi valvottavana.
YK :n uskottavuutta tasapuolisena toimijana ovat sen omien jäsenjärjestöjen linjaukset horjuttaneet. Olemme eduskunnan Israel-ystävyysryhmässä ihmetelleet kuinka sekä YK:n ihmisoikeusneuvoston että UNESCON avoimen juutalaisvastaiset linjaukset on hyväksytty. Ikävä kyllä, Suomi ei ole tehnyt tarpeeksi, vaan on pidättäytynyt äänestyksissä. Monet muut EU-maat ovat torjuneet mm. historiallisten faktojen vääristelyn liittyen Temppelivuoreen ja muihin uskontojen pyhiin paikkoihin.
Hyvä puoluekokousväki,
Kaksi vuotta sitten asetimme toiseksi tavoitteeksemme uudistaa järjestötoimintaamme. Halusimme vähentää turhaa järjestöbyrokratiaa ja luoda puitteet poliittiselle kenttätoiminalle. Uudistimme puolueen sääntöjä ja valjastimme puolueorganisaation tukemaan paikallisjärjestöjä tässä työssä. Todellinen uudistus ei kuitenkaan synny ylhäältä päin, vaan ruohonjuuritasolta. Kehotan ja kannustan kaikkia paikallisjärjestöjä edelleen kehittämään toimintaansa. Paikallistason toiminnan keskiössä tulee olla jäsenistölle avoimet valtuustoryhmien kokoukset eikä yhdistysrutiinien pyörittäminen. Työn alla oleva jäsenmaksu-uudistus osaltaan auttaa tukemaan nimenomaan osastojen taloutta.
Meidän on edelleen ponnisteltava organisaatiomme kanssa, sillä edessä on useiden vaalien vaalisuma, joten piirijärjestöjen ja erikoisjärjestöjen tulee saada organisoitua sisäistä työnjakoaan tehokkaammin.
Olen tyytyväinen siihen, että Helsingin ja Uudenmaan alueella toimiva metropoli-työryhmä on lähtenyt luomaan puolueelle kaupunki-politiikkaa ja tehostamaan toimintaamme alueella, jossa asuu lähes kolmasosa Suomen äänioikeutetuista. Meille ihmisten oikeus asua siellä missä haluavat on perusvapaus, mutta kaupungistuminen tosiasia, jota mikään organisaatio ei voi jättää huomiotta.
Nuorten kykyjen rekrytointia ja mentorointia tulee tehostaa. Kuntavaaleissa saimme monia nuoria uusia valtuutettuja ; heidät tulee saada mukaan osastojen ja piirien vastuutehtäviin, mahdollisissa maakuntavaaleissa seuraavalle tasolle ja eduskuntavaaleissa Arkadianmäelle, jos ei vielä seuraavissa, niin ainakin sitä seuraavissa. Poliittinen ura rakennetaan aivan samalla tavalla kuin mikä muukin ammatillinen työura eli työtä tekemällä, kokemusta kartuttamalla ja toisten tuella.
Hyvät ystävät,
Kenttäväen sitoutuneisuus ja valmius vastuunkantoon näkyivät erittäin vahvasti viime kevään kuntavaaleissa. Ennen vaaleja asetimme tavoitteeksemme vaalivoiton ja me saimme vaalivoiton! Lähes kaikilla muilla puolueilla oli suuria haasteita ehdokasrekrytoinnissa; olimme niitä harvoja, jotka kasvattivat ehdokkaiden määrää. Kuntavaaleja leimasi myös suuri epävarmuus kuntien tulevaisuudesta, kun maamme hallitus samaan aikaan vatuloi sote- ja maakuntauudistuksensa kanssa. Haasteista huolimatta saimme kokoon ennätyssuuren ehdokasjoukon, joka lähti innokkaana vaalityöhön. Tämä työ tuotti tulosta. Vaikka kunnanvaltuutettujen määrä oli koko maassa laskenut kuntaliitosten ja valtuustojen pienentämisen vuoksi, saimme lisättyä KD-valtuutettujen kokonaismäärää. Vain Vihreät ja Vasemmistoliitto pysyivät samaan. Saimme kuntavaaleissa yli 105500 ääntä, mikä on enemmän ääniä, kuin edellisissä eduskuntavaaleissa, vaikka 75 kunnassa ei pystynyt äänestämään kristillisdemokraattia. Tämä kertoo vielä paremmin kannatuksemme kasvusta kuin prosentin kymmenysten nousu. Tulevissa vaaleissa – olivatpa sitten maakunnallisia tai valtakunnallisia meidän on tavoiteltava yhä suurempia äänimääriä ja kannatuksen kasvua, ainoastaan siten vaikutusalamme voi kasvaa.
Hyvät ystävät,
Kuntavaalien vaalivoitto ei olisi ollut mahdollista ilman teitä ja kaikkia niitä kuntavaaliehdokkaina olleita, jotka eivät tänään ole täällä paikalla. Lämmin kiitos kuuluu myös ryhmäkanslialle ja puoluetoimiston sitoutuneelle, palvelualttiille ja osaavalle henkilöstölle. Jokaista kristillisdemokraattia tarvitaan. Meillä on mahtava joukkue, jonka avulla voitimme ja voimme voittaa jatkossakin.
Osastojen ja piirijärjestöjen tekemä työ on tänä päivänä yhä keskeinen osa toimintaamme, vaikka välillä tuntuisikin siltä, että kaikki tapahtuu somessa ja sähköisissä viestintäkanavissa. Yhdessä tekeminen ja jäsenten välinen yhteys ovat yhä puoluetoiminnan selkäranka. Yksin emme voi saavuttaa kovinkaan suuria. Yhdessä mikä vain on mahdollista. Toistemme tukemisen lisäksi meidän tulee luoda yhteys äänestäjiin. Facebook-mainokset ja twitter-viestit eivät pysty korvaamaan ihmisten aitoa kohtaamista turuilla ja toreilla. Tavoitteena tulee olla järjestö, jossa jokainen aatteestamme kiinnostunut tuntee itsensä tervetulleeksi ja tarvituksi
Puoluekokouksemme teema ”Kestävää lähimmäisyyttä” tulee olla paitsi puolueemme politiikan lähtökohta, myös koko puoluetoiminnan ohjenuora!