Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä yhtyy laaja-alaisen ja kokonaisvaltainen kestävän kehityksen tavoiteohjelma Agenda 2030 -ohjelman perustavoitteisiin.
Kansanedustaja Sari Tanuksen (kd) mukaan pandemian kaltaisissa poikkeustilanteissa ja muissa rajat ylittävissä haasteissa, kuten ilmastonmuutoksen torjunnassa kansainvälinen yhteistyö korostuu.
– Meidän tulee pystyä luomaan yhteisiä toimintatapoja, samalla muistaen, kuten pandemia on osoittanut, kuinka tärkeä rooli kansallisilla valtioilla on. Siirtymää kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa tulee viedä eteenpäin, mutta se pitää toteuttaa järkevin toimenpitein sopusoinnussa yhteiskunnan muiden toimien kanssa, kansalaisia oikeudenmukaisesti kohdellen ja suomalaisten yritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä edistäen.
Tanus kummastelee, että syntyvyyden dramaattista laskua raportti ei käsittele lainkaan.
– Pitkään laskenut syntyvyys on iso uhka hyvinvoinnille ja kestävälle kehitykselle Suomessa. Herääkin kysymys, ymmärtääkö hallitus tämän tilanteen todellisen vakavuuden ja haasteen ratkaisemisen kiireellisyyden.
Agenda 2030 pyrkii edistämään ihmisoikeuksia ja demokratian toteutumista.
– Laaja sanan-, mielipiteen- ja uskononvapaus ovat demokratian peruspilareita. Niiden toteutuminen ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys enää edes meillä Suomessa.
– Ilman laajaa sanan-, mielipiteen- ja uskonnonvapautta ei ole demokratiaa ja ilman demokratiaa emme pysty pitämään kurssia kohti inhimillisesti kestävää tulevaisuutta, Tanus muistuttaa.
***
Koko puheenvuoro:
Arvoisa puhemies
Ilman kestävää kehitystä ei ole ihmistä, ja ilman ihmisiä ei ole kestävää kehitystä. Agenda 2030 on laaja-alainen ja kokonaisvaltainen kestävän kehityksen tavoiteohjelma, joka kattaa hyvin monia elinympäristöjen ja inhimillisen kestävyyden alueita. Selonteon tavoitteista, köyhyyden poistamisesta ja kokonaisvaltaisesta kestävästä kehityksestä, jossa otetaan huomioon ympäristö, talous ja ihminen, ei tässä salissa varmaankaan ole suurta erimielisyyttä. Sen sijaan kestävään kehitykseen tähtäävän politiikan keinoista voi olla hyvinkin erilaisia näkemyksiä.
Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä yhtyy ohjelman perustavoitteisiin painottaen kuitenkin muutamia seikkoja. On selvää, että meillä on vastuu jalanjäljistämme ja toimiemme vaikutuksista sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Selonteossa on nostettu esiin, että Suomi olisi jo saavuttanut tai saavuttamassa monet Agenda2030:n päätavoitteista.
Raportit ja tilastot eivät usein kuitenkaan kerro koko totuutta. Ei pidä tuudittautua hyvänolon tunteeseen. Satojen metrien leipäjonot omassa pääkaupungissa, tai vaikkapa Itämeren tila kertovat toisen totuuden. Monet huomautukset Suomen sosiaaliturvan liian matalasta tasosta kertoo samaa. Perustoimeentulon varassa elävän suomalaisen ääni ei raportissa kuulu.
Koronapandemia on osoittanut, kuinka nopeasti maailma voi muuttua ja kuinka huonosti olimme varautuneet tällaiseen kriisiin. Pandemian kaltaisissa poikkeustilanteissa kansainvälisen yhteistyön merkitys korostuu. Samoin on muissakin rajat ylittävissä haasteissa, kuten ilmastonmuutoksen torjunnassa. Meidän tulee pystyä luomaan yhteisiä toimintatapoja, samalla muistaen, kuten pandemia on osoittanut, kuinka tärkeä rooli kansallisilla valtioilla on.
Arvoisa puhemies,
Siirtymää kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa tulee viedä eteenpäin, mutta se pitää toteuttaa järkevin toimenpitein sopusoinnussa yhteiskunnan muiden toimien kanssa, kansalaisia oikeudenmukaisesti kohdellen ja suomalaisten yritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä edistäen.
Siirtymän tulee olla kansantaloudellisesti kestävää ja tasapainoista. Sen tulee tarkoittaa kestävää, työllistävää kasvua ja arjen hyvinvointia. Oman maan taloudesta huolehtimalla, meillä on mahdollisuus auttaa myös muita maita.
Suomen ihmisoikeusperustainen ulko- ja turvallisuuspolitiikka ja sen osana kehityspolitiikka ovat tärkeimpiä globaalin vastuunkantomme välineitä. Kehitysyhteistyöhön tulee panostaa, Suomen tulee kantaa vastuuta myös kriisiaikana, ja tukea pitkäjänteisesti hauraita maita, erityisesti haavoittuvia ihmisryhmiä, tehdä monenkeskistä yhteistyötä. Tässä erityisesti kansalaisjärjestöjen rooli on tärkeä. Tavoitteena on, että kehittyvien maiden omat taloudet tarjoavat enenevässä määrin työpaikkoja ja hyvinvointia kansalaisilleen. On hyvä muistaa, että oikein kohdennettu ja hyvin toimiva kehitysyhteistyö on myös tärkeä tapa ennaltaehkäistä kriisejä, jotka voivat johtaa hallitsemattomaan muuttoliikkeeseen.
Arvoisa puhemies,
Haluamme myös kiinnittää huomiota niihin seikkoihin, joita selonteossa ei ole. Suomen ehkä kaikkein suurinta ongelmaa, syntyvyyden dramaattista laskua, raportti ei käsittele lainkaan. Kuitenkin Suomen pitkään laskenut syntyvyys on iso uhka Suomen hyvinvoinnille ja kestävälle kehitykselle Suomessa. Herääkin kysymys, ymmärtääkö hallitus tämän tilanteen todellisen vakavuuden ja haasteen ratkaisemisen kiireellisyyden.
Agenda 2030 pyrkii edistämään ihmisoikeuksia ja demokratian toteutumista. Laaja sanan-, mielipiteen- ja uskononvapaus ovat demokratian peruspilareita. Niiden toteutuminen ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys enää edes meillä Suomessa. Tästä on monia esimerkkejä viime vuosien ajalta, viimeisimpänä valtakunnansyyttäjän kristillisen uskon ilmaisemiseen liittyvät tutkinnat.
Tällainen toiminta on ristiriidassa niiden arvojen kanssa, joita Agenda 2030 ilmentää. Ilman laajaa sanan- mielipiteen- ja uskonnonvapautta ei ole demokratiaa ja ilman demokratiaa emme pysty pitämään kurssia kohti inhimillisesti kestävää tulevaisuutta.
