Kristillisdemokraatit on pitänyt tärkeänä, että EU:n elpymisrahasto ja monivuotinen rahoituskehys olisi pidetty toisistaan erillään: taloudelliset ja syvästi periaatteelliset ongelmat syntyvät niiden yhteen nitomisesta.

– Elpymispaketti tulee sitomaan suomalaiset veronmaksajat vuosikymmeniksi yhteisvastuulliseen velkaan ja korkeampiin jäsenmaksuihin. Velan kasvun myötä kasvaa paine lisätä uusia omia varoja eli EU-veroja yhteisen velan takaisin maksamiseksi. Komissio esittää tulevaisuudessa myös suomalaisiin yrityksiin ja pääomiin kohdistuvia veroja, totesi puolueen puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Essayah pitämässään KD:n ryhmäpuheessa eduskunnan välikysymyskeskustelussa.

– Paketti on myös räikeästi ristiriidassa EU:n perussopimusten vakiintuneen tulkinnan kanssa, jonka mukaan ei pitänyt olla mahdollista, että unionin budjetti on alijäämäinen ja että se rahoitetaan yhteisvastuullisella velalla.

Essayah´n mukaan elpymisrahastoon käytetty oikeusperusta olisi edellyttänyt, että kaikki rahanjaon kriteerit perustuvat luonnonkatastrofin tai siihen verrattavan äkillisen tapahtuman seurauksiin eikä kriisiä edeltäviin talous- ja työllisyyslukuihin.

–  Tämä paljastaakin paketin todelliset karvat eli finanssipoliittista elvytystä ja tulonsiirtoja sellaisille Etelä-Euroopan maille, joille korkotasot ovat tällä hetkellä jo hyvin korkeat, eivätkä ne pysty tekemään taloudessaan rakenteellisia uudistuksia.

Hallitus on perustellut elpymispaketin hyväksymistä sen kertaluonteisuudella ja elvyttävällä vaikutuksella vientimarkkinoillemme.

– Useampi asiantuntija on esittänyt, ettei pääosin Etelä-Eurooppaan suuntautuvalla paketilla ole merkittäviä suoria vaikutuksia vientiimme – jopa päinvastoin. Välineen kertaluonteisuuteen puolestaan tuskin uskoo enää kukaan muu kuin hallitus itse. Ranskan, Saksan ja EKP:n johdosta on todettu yhteisestä velanotosta tulevan pysyvä järjestely, joka on jo hallituspuolueen sisältäkin ääneen lausuttu.

Suomen saanto elpymisrahastosta on jo pienentynyt noin puoli miljardia alkuperäisistä laskelmista. Kuitenkin järjestelyn riskisyyden kannalta huolestuttavampi seikka on varainhankinnassa asetettu 30 prosentin tavoite ns. vihreille velkakirjoille. Rahoituksen hankkimisen tulee olla eri aikaan toteutuville lainoille ja avustuksille riittävän reaktiivista ja joustavaa, mutta puhalletaanko näillä varainhankinnan reunaehdoilla jo jotain rahoitusmarkkinoiden vihreää kuplaa, Essayah kyseli.

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä ei hyväksy hallituksen päätöstä osallistua EU:n elpymisvälineeseen ja kannattaa Perussuomalaisten esittämää epäluottamuslausetta.

Puheenvuoro kokonaisuudessaan. ****

Kansanedustaja Sari Essayah
KD:n ryhmäpuhe välikysymyskeskustelussa EU:n elpymispaketista 16.2.2021

 

Arvoisa puhemies,

Kristillisdemokraatit on viime kesästä lähtien pitänyt tärkeänä, että EU:n elpymisrahasto ja monivuotinen rahoituskehys olisi pidetty toisistaan erillään. Taloudelliset ja syvästi periaatteelliset ongelmat syntyvät niiden yhteen nitomisesta. Elpymispaketti tulee sitomaan suomalaiset veronmaksajat vuosikymmeniksi yhteisvastuulliseen velkaan ja korkeampiin jäsenmaksuihin. Velan kasvun myötä kasvaa paine lisätä uusia omia varoja eli EU-veroja yhteisen velan takaisin maksamiseksi. Komissio kaavailee – ei pelkästään nyt toteutuvaa muoviveroa – vaan tulevaisuudessa myös suomalaisiin yrityksiin ja pääomiin kohdistuvia veroja.

Kristillisdemokraatit näkee rahaston olevan myös räikeästi ristiriidassa EU:n perussopimusten vakiintuneen tulkinnan kanssa, jonka mukaan ei pitänyt olla mahdollista, että unionin budjetti on alijäämäinen ja että se rahoitetaan yhteisvastuullisella velalla. Elpymisrahastoon käytetty oikeusperusta olisi myös edellyttänyt, että kaikki rahanjaon kriteerit perustuvat luonnonkatastrofin tai siihen verrattavan äkillisen tapahtuman seurauksiin eikä suinkaan edes osin kriisiä edeltäviin talous- ja työllisyyslukuihin. Tämä paljastaakin paketin todelliset karvat eli finanssipoliittista elvytystä ja tulonsiirtoja sellaisille Etelä-Euroopan maille, joille korkotasot ovat tällä hetkellä jo hyvin korkeat, eivätkä ne pysty tekemään taloudessaan rakenteellisia uudistuksia.

Hallitus on perustellut elpymispaketin hyväksymistä sen kertaluonteisuudella ja elvyttävällä vaikutuksella vientimarkkinoillemme. Useampi asiantuntija on kuitenkin esittänyt, ettei pääosin Etelä-Eurooppaan suuntautuvalla paketilla ole merkittäviä suoria vaikutuksia vientiimme. Viimeksi eilen luimme johtavan elvytysasiantuntijan Juha Tervala toteavan, kuinka hallituksen perustelut ovat väärät, sillä ”elvytysrahasto tukee heikompia EU-maita korkeamman bkt:n maiden kustannuksella.”  ja että on ”perusteetonta väittää, että tulonsiirrot olisivat järkevä tapa elvyttää Suomen taloutta”.

Välineen kertaluonteisuuteen puolestaan tuskin uskoo enää kukaan muu kuin hallitus itse. Ranskan, Saksan ja EKP:n johdosta on todettu yhteisestä velanotosta tulevan pysyvä järjestely, joka on jo hallituspuolueen sisältäkin ääneen lausuttu.

Kristillisdemokraatit on huolissaan Suomen kokonaisvastuiden kasvusta ja valtion kyvystä pitää huolta kansalaistemme sosiaalisista oikeuksista. Perustuslakivaliokunta kesällä totesi, että vastuun tarkkaa osuutta ja riskisyyttä on mahdoton arvioida, koska se pitkän kestoajan vuoksi johtuu useista tulevaisuuteen sijoittuvista epävarmoista tapahtumista.

Suomen saanto elpymisrahastosta on jo pienentynyt noin puoli miljardia alkuperäisistä laskelmista. Kuitenkin järjestelyn riskisyyden kannalta huolestuttavampi seikka on varainhankinnassa asetettu 30 %:n tavoite ns. vihreille velkakirjoille. Rahoituksen hankkimisen tulee olla eri aikaan toteutuville lainoille ja avustuksille riittävän reaktiivista ja joustavaa, mutta puhalletaanko näillä varainhankinnan reunaehdoilla jo jotain rahoitusmarkkinoiden vihreää kuplaa?

Kristillisdemokraatit ei vastusta elvyttämistä, vaan sitä, että elvyttäminen tapahtuu sitomalla jäsenmaat yhteisvelkaan ja tulonsiirtoihin vastoin perusperiaatteita. On syytä vakavasti keskustelua siitä, mihin kehitys johtaa? Elpymispaketti on romuttamassa unionin oikeusperustaa ja viemässä sitä moraalikatoon.

Jäsenvaltioita kannustetaan näin leväperäiseen taloudenpitoon, ja lopuksi luottamaan siihen, että taloutensa hyvin hoitavien maiden veronmaksajat maksavat jälleen kerran asiansa heikommin hoitaneiden maiden laskun.

Järjestelyssä häviäjän roolissa ovat ne maltilliset tahot, jotka haluaisivat kehittää itsenäisten jäsenvaltioiden eurooppalaista yhteistyötä ja sisämarkkinoita yhteisten pelisääntöjen kunnioittamisen, vastuullisen taloudenpidon ja no bail out -periaatteen pohjalta.

EU:n verotusoikeutta ja liittovaltiota hivutetaan eteenpäin ilman kansalaisten hyväksyntää. Esitys omien varojen järjestelmästä uhkaa kaventaa kansallista täysivaltaisuutta ja eduskunnan budjettisuvereniteettia, eikä meillä ole tälle toimivallan siirrolle kansanäänestyksessä annettua mandaattia.

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä ei hyväksy hallituksen päätöstä osallistua EU:n elpymisvälineeseen. Tästä syystä eduskuntaryhmämme kannattaa ed. Tavion esittämää epäluottamuslausetta.