Tanus KD:n ryhmäpuheessa EU-selonteosta: ”Nykykehitys vaarantaa eurooppalaisen yhteistyön”

24.2.2021 klo 14:55 Puheet

Kristillisdemokraattien kansanedustajan Sari Tanuksen mukaan kriisien käyttäminen EU:n muuttamiseen ei ole sopivaa. EU:n perussopimusten venyttäminen ja kiertäminen rapauttaa unionin legimiteettiä.

– EU:n suunnasta tulee käydä periaatteellista ja laaja-alaista keskustelua. Kaikki yhdentymiskehitys ei ole hyvää eikä integraatiota voi jatkaa ilman kansalaisten hyväksyntää. Muutoin vaarantuu se eurooppalaisen yhteistyön jatkumo, josta Suomikin on hyötynyt EU:n sisämarkkinoiden, kauppapolitiikan ja turvallisuusyhteisöön kuulumisen ansiosta.

– Elvytyspaketti muuttaa EU:ta tulonsiirto- ja velkaunioniksi. Sen myötä EU:ssa otetaan ensimmäistä kertaa yhteisvastuullinen, vuosikymmeniä kestävä velka, jota EU:n perussopimusten aiemmin vakiintunut tulkinta ei mahdollista. Komission esittämät EU-verot velan takaisin maksamiseksi vähentävät eduskunnan budjetti-  ja päätösvaltaa, Tanus totesi KD:n ryhmäpuheessa EU-selonteosta.

KD:n mielestä EU:n tulee keskittyä perustehtäviinsä: kansalaisten turvallisuuden, hyvinvoinnin ja kasvun vahvistamiseen.

– Kilpailukyvyn ja kasvun varmistamiseksi on jatkettava sisämarkkinoiden kehittämistä, panostettava kansainväliseen monenkeskiseen yhteistyöhön ja kohdistettava merkittävästi varoja tutkimukseen, tuotekehitykseen ja innovointiin, Tanus korosti.

– Turvallisuuden takaamiseksi on lisättävä yhteistyötä kyber- ja hybridivaikuttamisen, terrorismin ja rikollisuuden torjunnassa sekä maahanmuuton hallinnassa. Suhtaudumme kielteisesti EU:n uuden maahanmuuttopaketin pakotettuun taakanjakoon. Ihmisten hyvinvointia ja elinolosuhteita on kyettävä parantamaan kehitysavun ja ilmastopolitiikan keinoin sekä muutettava turvapaikkapolitiikan painopistettä kohti kiintiöpakolaisjärjestelmää.

Green dealissä esitetään joukko huolestuttavia esityksiä suomalaisten metsien, maankäytön ja talouden kannalta.

– Esitykseen sisältyvät ilmastolaki, biodiversiteetti- ja metsästrategia muodostavat ikävän silmukan, jolla EU:n ote suomalaisista metsistä kiristyy. Tätä emme voi hyväksyä.

– EU:n ilmastopolitiikka on myös paikoin sisäisesti ristiriitaista, sillä kohta valmistuvan Nord Stream 2-putken myötä siirrytään yhdestä fossiilisesta polttoaineesta toiseen, Tanus totesi.

***

Sari Tanus KD:n ryhmäpuhe
Valtioneuvoston selonteko EU-politiikasta 24.2.2021

Arvoisa puhemies,

Kriisien käyttäminen EU:n muuttamiseen ei ole sopivaa. EU:n perussopimusten venyttäminen ja kiertäminen rapauttaa unionin legimiteettiä. Myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö on lausunut olevansa huolissaan unionin hyväksyttävyydestä. Tuoreen EU:n selvityksen mukaan kuusi kymmenestä suomalaisesta katsoo, että unioni kehittyy väärään suuntaan.

Elvytyspaketti muuttaa EU:ta tulonsiirto- ja velkaunioniksi. Sen myötä EU:ssa otetaan ensimmäistä kertaa yhteisvastuullinen, vuosikymmeniä kestävä velka, jota EU:n perussopimusten aiemmin vakiintunut tulkinta ei mahdollista. Komission esittämät EU-verot velan takaisin maksamiseksi vähentävät eduskunnan budjetti-  ja päätösvaltaa. Ranskan, Saksan ja EKP:n johdosta on todettu yhteisestä velanotosta tulevan pysyvä järjestely, ja seuraava kriisi saattaa olla jo oven takana. Suomen EU-politiikan näkökulmasta on hölmöyttä olettaa, että järjestely pysyisi kertaluonteisena ja poikkeuksellisena.

Hallitus on kaikessa hiljaisuudessa edistänyt myös muita yhteisvastuullisia hankkeita ja näyttänyt vihreää valoa yhteisen kriisimekanismin aikaistetulle käyttöönotolle. Riskinä on, että joudumme pankkien asiakkaina maksamaan Etelä-Euroopan kaatuvat pankit. Työttömyysriskien lieventämiseen tarkoitettu SURE-mekanismi olisi pitänyt hylätä kansalliseen kompetenssiin kuuluvana sekä valtiosääntöoikeudellisten haasteiden takia.

Selonteon heikkous on myös siinä, ettei se ota huomioon muiden maiden kansallista EU-keskustelua. Suomen on kyettävä ennakoimaan ja vaikuttamaan oikea-aikaisesti tavoitteidensa saavuttamiseksi. On myös osattava sanoa ”ei”, kun kansallinen etumme sitä vaatii.

EU:n tulee keskittyä perustehtäviinsä: kansalaisten turvallisuuden, hyvinvoinnin ja kasvun vahvistamiseen. Kilpailukyvyn ja kasvun varmistamiseksi on jatkettava sisämarkkinoiden kehittämistä, panostettava kansainväliseen monenkeskiseen yhteistyöhön ja kohdistettava merkittävästi varoja tutkimukseen, tuotekehitykseen ja innovointiin. Verointoilun sijaan EU:ssa tulee edistää yritysten toimintaedellytyksiä parantavia ja työllisyyttä edistäviä toimia.

Turvallisuuden takaamiseksi on lisättävä yhteistyötä kyber- ja hybridivaikuttamisen, terrorismin ja rikollisuuden torjunnassa sekä maahanmuuton hallinnassa. Suhtaudumme kielteisesti EU:n uuden maahanmuuttopaketin pakotettuun taakanjakoon. Ihmisten hyvinvointia ja elinolosuhteita on kyettävä parantamaan kehitysavun ja ilmastopolitiikan keinoin sekä muutettava turvapaikkapolitiikan painopistettä kohti kiintiöpakolaisjärjestelmää.

EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on mahdollistettava tuotannon säilyminen kaikkialla EU:n alueella, myös koko Suomessa. Yhteisessä maatalouspolitiikassa on huomioitava paremmin viljelijöiden parempi tulotaso.

EU:n ilmastopolitiikka on paikoin sisäisesti ristiriitaista, sillä kohta valmistuvan Nord Stream 2 -putken myötä siirrytään yhdestä fossiilisesta polttoaineesta toiseen. Green dealissä esitetään joukko huolestuttavia esityksiä suomalaisten metsien, maankäytön ja talouden kannalta. Esitykseen sisältyvät ilmastolaki, biodiversiteetti- ja metsästrategia muodostavat ikävän silmukan, jolla EU:n ote suomalaisista metsistä kiristyy. Tätä emme voi hyväksyä.

Arvoisa puhemies,

Suomen eduskunnan on komission esityksiä käsitellessään entistä tarkemmin valvottava toissijaisuusperiaatteen toteutumista ja suhteellisuusperiaatteen noudattamista. EU-asioiden valiokuntakäsittelyn on oltava huolellista ja siihen on varattava riittävästi aikaa!

EU:n suunnasta tulee käydä periaatteellista ja laaja-alaista keskustelua. Kaikki yhdentymiskehitys ei ole hyvää eikä integraatiota voi jatkaa ilman kansalaisten hyväksyntää. Muutoin vaarantuu se eurooppalaisen yhteistyön jatkumo, josta Suomikin on hyötynyt EU:n sisämarkkinoiden, kauppapolitiikan ja turvallisuusyhteisöön kuulumisen ansiosta.