Peter Östman ryhmäpuheessa: Kielitaito avain työmarkkinoille, KD esittää ”kepiksi ja porkkanaksi” työmarkkinatuen kielilisää

15.9.2021 klo 14:55 Uutiset

Kristillisdemokraattien ryhmäpuheen kotouttamisselonteosta pitänyt kansanedustaja Peter Östman muistutti, että kielitaito on avain työmarkkinoille. Kotoutumiskoulutuksessa kielitaidon tavoitetasoon yltää kuitenkin vain joka kolmas osallistuja.

– Huono tulos tuskin paranee vaihtamalla koulutuksenjärjestäjää tai lisäämällä hankintojen tulosperustaisuutta. Tarvitsemme keppiä ja porkkanaa osallistujille. Kristillisdemokraatit on esittänyt työmarkkinatukeen pohjoismaiseen tapaan kielilisää, joka kannustaa nopeaan kielenoppimiseen ja palkitsee siitä. Nykyisellään sosiaaliturvajärjestelmä syrjäyttää maahanmuuttajia työelämästä.
– Jos aitoa tarttumapintaa yhteiskuntaan ja työelämään ei saada nopeasti, motivaatio voi lopahtaa.

KD korostaa, että kotouttamispolitiikalla on ehkäistävä syrjäytymistä ja segregaatiota.

– Huolta herättää kasvava jengiväkivalta, jossa mukana on maahanmuuttajataustaisia nuoria. Väkivalta ei tietenkään ole ainoastaan maahanmuuttajataustaisten nuorten ongelma, eikä kaikkia maahanmuuttajanuoria saa leimata väkivaltaisiksi. Silti emme voi sulkea pois ilmiön yhteyttä epäonnistuneeseen kotouttamiseen.

– Tarvitsemme täsmätoimia – muuten ajaudumme Ruotsin tielle.

Östmanin mukaan on uskallettava myös katsoa eroja eri maahanmuuttajaryhmien kotoutumisessa ja tunnustettava niiden haasteet.
– Siten voimme puuttua oikeisiin asioihin ja auttaa jokaista Suomeen tulevaa parhaalla mahdollisella tavalla löytämään paikkansa yhteiskunnassamme. Toisaalta on muistettava, että lopulta kyse on aina yksilöistä.

***
Koko puheenvuoro alla:

KD:n ryhmäpuhe kotouttamisselonteosta (VNS 6/2021 vp) 15.9.2021
Kansanedustaja Peter Östman

Arvoisa puhemies,
Euroopan rajoille rakennetaan EU:n hyväksynnällä kilpaa piikkilanka-aitoja, jotta turvapaikkaa haluavat ihmiset eivät pääsisi rajan yli sitä hakemaan. Samaan aikaan keskustelu maahanmuuton ja kotouttamisen haasteista täällä kotikentällä leimataan usein paheksuttavaksi, ja ehdotukset järjestelmän kehittämisestä perustuslain tai kansainvälisten sopimusten vastaisiksi.

Poteroihin kaivautuminen ei hyödytä. Meidän täytyy pystyä puhumaan maahanmuuton ja kotouttamisen ongelmista avoimesti ja inhimillisesti, ilman kiihkoa ja syyllistämistä. Jos käsittelemme ilmiötä silkkihansikkain, teemme karhunpalveluksen maahanmuuttajille, mutta myös koko yhteiskunnalle.

Selonteko pyrkii vastaamaan tarkastusvaliokunnan vaatimukseen kotouttamisen kehittämisestä. Ehdotetut toimet voisivat olla jämäkämpiäkin, kun otetaan huomioon, millä terävyydellä eduskunta on asioita edellyttänyt. Kotoutumista on onnistuttava tehostamaan, jotta Suomeen tuleva henkilö pääsee nopeasti kiinni itsenäiseen elämään, työllistyy ja kokee olevansa osa yhteiskuntaa. ­­

Kielitaito on avain työmarkkinoille. Kotoutumiskoulutuksessa kielitaidon tavoitetasoon yltää kuitenkin vain joka kolmas osallistuja. Kielen oppimiseen vaikuttaa moni tekijä. Huono tulos tuskin paranee vaihtamalla koulutuksenjärjestäjää tai lisäämällä hankintojen tulosperustaisuutta. Tarvitsemme keppiä ja porkkanaa osallistujille. Kristillisdemokraatit on esittänyt työmarkkinatukeen pohjoismaiseen tapaan kielilisää, joka kannustaa nopeaan kielenoppimiseen ja palkitsee siitä. Nykyisellään sosiaaliturvajärjestelmä syrjäyttää maahanmuuttajia työelämästä.

Motivaatio integroitua on usein korkealla heti maahan saapumisen jälkeen. Jos aitoa tarttumapintaa yhteiskuntaan ja työelämään ei saada nopeasti, motivaatio voi lopahtaa. Siksi on tärkeää, että luokkahuoneessa istumisen sijaan päästään nopeasti oppimaan kieltä ja yhteiskunnan tapoja käytännön elämässä.

Maahanmuuttajaäitien kotoutuminen vaikuttaa myös lasten ja koko perheen Suomeen sopeutumiseen. Selonteossa on aivan oikein huomioitu äitien tarve sellaisille kotoutumistoimille, joihin he voivat osallistua hoitaessaan lapsia kotona.

Kotouttamispolitiikalla on ehkäistävä syrjäytymistä ja segregaatiota. Huolta herättää kasvava jengiväkivalta, jossa mukana on maahanmuuttajataustaisia nuoria. Väkivalta ei tietenkään ole ainoastaan maahanmuuttajataustaisten nuorten ongelma, eikä kaikkia maahanmuuttajanuoria saa leimata väkivaltaisiksi. Silti emme voi sulkea pois ilmiön yhteyttä epäonnistuneeseen kotouttamiseen. Tarvitsemme täsmätoimia – muuten ajaudumme Ruotsin tielle. Yhdeksi nuorisoväkivallan syyksi tutkijat ovat todenneet koston ajatukset. Olemme ydinkysymyksen äärellä: millaiseen arvojärjestelmään lapset ja nuoret Suomessa kasvavat? Tukeeko koulun lisäksi kotien ja yhteisöjen kasvatus rauhallista yhteiseloa? Väkivallan taustalla voi olla myös traumoja ja kaltoinkohtelua. Näihinkin lasten ja nuorten, taustasta riippumatta, on saatava apua varhain.

On uskallettava myös katsoa eroja eri maahanmuuttajaryhmien kotoutumisessa ja tunnustettava niiden haasteet. Siten voimme puuttua oikeisiin asioihin ja auttaa jokaista Suomeen tulevaa parhaalla mahdollisella tavalla löytämään paikkansa yhteiskunnassamme. Toisaalta on muistettava, että lopulta kyse on aina yksilöistä.

Selonteon esitysten lähtökohtana on yhteistyö eri toimijoiden kesken. Kotouttamisessa voidaankin onnistua vain, jos mukaan otetaan julkisen sektorin toimijoiden lisäksi myös yritykset, järjestöt ja uskonnolliset yhteisöt. Yksinkertaisia ratkaisuja ei ole, mutta meidän on pystyttävä parempaan.