Sari Essayah puolustusselonteon ryhmäpuheessa: ”Riittääkö 500 henkilötyövuoden lisäys?”

16.9.2021 klo 17:02 Uutiset

Kristillisdemokraattien ryhmäpuheenvuoron puolustuspoliittisesta selonteosta pitänyt kansanedustaja Sari Essayah totesi puolustusvoimien elävän keskellä murroskautta.

– Kyber-, avaruus-, informaatiosuorituskyky, kansainvälisen yhteistyön lisääntyminen ja monet muut seikat vaativat riittäviä resursseja ja voimavaroja. Myös armeijassa on henkilöstön jaksamiseen ja työhyvinvointiin liittyviä haasteita, ja niihin on puututtava. Kun ottaa huomioon aiemmin tehdyt henkilöstövähennykset ja lisääntyneet ja yhä haasteellisemmat tehtävät on syytä kysyä, riittääkö selonteossa esillä oleva 500 henkilötyövuoden lisäys? Essayah pohti.

Selonteossa nostetaan esille puolustusyhteistyömme painopistealueet: monenvälisyys, kahdenvälisyys ja kriisinhallinta.

– Eilen komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen nosti esille EU:n puolustusyhteistyön kehittämisen tarpeen ja puolustukseen keskittyvän EU-huippukokouksen. Myös Unionin suhde Natoon määritellään.

– Eduskunnan olisi syytä myös käydä keskustelu Nato-yhteistyön ja EU:n yhteisen puolustuksen merkityksestä ja tulevaisuudesta. Nämä asiat ovat edessämme joka tapauksessa, Essayah muistutti.

***
Kansanedustaja Sari Essayah (kd)
KD:n ryhmäpuheenvuoro puolustusselonteosta 16.9.2021

Arvoisa puhemies,

Suomen puolustuspolitiikka on perinteisesti ollut vakaalla pohjalla. Eri poliittiset puolueet ovat kyenneet sitoutumaan yhteisiin perusperiaatteisiin ilman suuria erimielisyyksiä. Yhteisymmärryksessä olemme löytäneet tarvittavat varat puolustuskykyä ylläpitäviin ja kehittäviin hankintoihin. Nykyisen hallituksen linja ei tästä poikkea, vaikka hallituspuolueiden sisältä on kuultu myös erilaisia äänenpainoja. Hallituksen puolustusselonteko on kuitenkin laadittu niin, että Suomen linja pysyy selkeänä. Kiitos tästä puolustusministeriön hyvälle taustatyölle.

Selonteossa todetaan, että Suomen puolustuksen toimintaympäristö pysyy vaikeasti ennakoitavana. Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä pitää hyvänä, että tämä tosiasia tunnistetaan ja tunnustetaan. Meitä ei uhkaa välitön sotilaallinen uhka mutta kaikkeen pitää kyetä varautumaan, jopa sotilaalliseen kriisiin alueellamme. Samalla meidän tulee varautua kansainväliseen kehitykseen. Arktisen alueen merkitys kasvaa ja samalla suurvallat osoittavat yhä enemmän kiinnostusta myös Itämeren alueeseen. Kiihtynyt suurvaltakilpailu on laajemminkin asia, jonka vaikutukset maamme turvallisuudelle on tarpeen tunnistaa. Erityisesti Kiinan toimet ja vallanhalu herättävät huolta.

Naapurimaamme Venäjän pyrkimyksenä on edelleen kylmän sodan aikainen etupiirijako. Venäjä esittelee näyttävästi sotilaallista voimaansa ja ihan meidän lähialueillamme. Perinteisten sotilaallisten uhkien lisäksi Suomen pitää varautua uudenlaisiin uhkiin. Valko-Venäjän toiminta EU:n ulkorajoilla ja pakolaisten hyväksi käyttäminen kyynisessä painostusoperaatiossaan osoittaa, että lähialueellamme on toimijoita, jotka ovat valmiita täysin häikäilemättömiin tekoihin ajaessaan hallintonsa etua. Laaja-alaisen hybridivaikuttamisen moninaiset keinot on kyettävä tunnistamaan. Väestön epäluulojen ruokkiminen ja jakaminen disinformaation kautta eri ryhmittymiin on yksi esimerkki mahdollisista uhista.

Selonteossa todetaan, että maamme puolustusvalmiutta ylläpidetään. Yhtenä keskeisenä ehdotuksen tuodaan esille paikallispuolustuksen uudistaminen. Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä kannattaa tätä muutosta. Uudistuksen myötä reserviläisten rooli ja viranomaisten välisen yhteistyön merkitys kasvaa. Alueellisten joukkojen jako operatiivisiin ja paikallisjoukkoihin parantaa reagointinopeutta ja kykyä vastata erilaisin uhkiin. Reserviläisten paikallistuntemus ja siviiliosaaminen saadaan tässä mallissa myös hyödynnettyä paremmin.

KD eduskuntaryhmä on sitoutunut meri- ja ilmavoimien kaluston uudistamishankkeisiin. Nämä mittavat investoinnit eivät myöskään saa olla esteenä muiden puolustuskyvyn kehittämisen kannalta keskeisille hankinnoille ja puolustusjärjestelmän muiden osien asianmukaiselle ylläpidolle.

Kun ottaa huomioon aiemmin tehdyt henkilöstövähennykset ja lisääntyneet ja yhä haasteellisemmat tehtävät on syytä kysyä riittääkö selonteossa esillä oleva 500 henkilötyövuoden lisäys? Puolustusvoimat elää keskellä murroskautta. Kyber-, avaruus-, informaatiosuorituskyky, kansainvälisen yhteistyön lisääntyminen ja monet muut seikat vaativat riittäviä resursseja ja voimavaroja. Myös armeijassa on henkilöstön jaksamiseen ja työhyvinvointiin liittyviä haasteita, ja niihin on puututtava.

Arvoisa puhemies,

Selonteossa nostetaan esille puolustusyhteistyömme painopistealueet: monenvälisyys, kahdenvälisyys ja kriisinhallinta. Näistä haluan nostaa esille EU- ja Nato-yhteistyön merkityksen. Eilen komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen nosti esille EU:n puolustusyhteistyön kehittämisen tarpeen ja puolustukseen keskittyvän EU-huippukokouksen. Myös Unionin suhde Natoon määritellään. Eduskunnan olisi syytä myös käydä keskustelu Nato-yhteistyön ja EU:n yhteisen puolustuksen merkityksestä ja tulevaisuudesta. Nämä asiat ovat edessämme joka tapauksessa.