Laukkanen hallituksen kärkihankkeista: ”Kasvun tie näyttää olevan ilmaan rakennettu”
Laukkanen hallituksen kärkihankkeista: ”Kasvun tie näyttää olevan ilmaan rakennettu”
7.10.2015 klo 15:05 Puheet
Kristillisdemokraatit arvostavat hallituksen pyrkimystä etsiä uusia keinoja kilpailukyvyn parantamiseksi, yhteiskunnan rakenteiden uudistamiseksi ja uuden kasvun luomiseksi.
– Tässä työssä tahdomme olla mukana. Hallituksen kärkihankkeiden parasta antia ovat bio- ja kiertotaloudelle asetetut tavoitteet sekä pyrkimykset parantaa yritysten kilpailukykyä, totesi kansanedustaja Antero Laukkanen pitämässään ryhmäpuheessa, kun eduskunta keskusteli pääministerin ilmoituksen pohjalta hallituksen kärkihankkeista ja reformeista.
Laukkasen mielestä on hyvä, että on asetettu tavoitteita.
– Olisiko kuitenkin ollut hyvä valita ne hankkeet kärkihankkeiksi, jotka hallitus todella tahtoo toteuttaa, ja varmistaa niiden toteutuminen osoittamalla niihin myös tarvittava rahoitus? Maamme menestyksen ja kasvun tie näyttää olevan ilmaan rakennettu. Toivon hartaasti, että olen tässä täysin väärässä, Laukkanen totesi.
Lue alta koko puhe:
***
Pääministerin ilmoitus kärkihankkeista ja reformeista 7.10.2015
Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän ryhmäpuhe
Kansanedustaja Antero Laukkanen
Arvoisa rouva puhemies,
Kristillisdemokraatit arvostavat hallituksen pyrkimystä etsiä uusia keinoja kilpailukyvyn parantamiseksi, yhteiskunnan rakenteiden uudistamiseksi ja uuden kasvun luomiseksi. Tässä työssä tahdomme olla mukana. Hallituksen kärkihankkeiden parasta antia ovat bio- ja kiertotaloudelle asetetut tavoitteet sekä pyrkimykset parantaa yritysten kilpailukykyä. Olemme hallituksen kanssa samaa mieltä siitä, että tässä on maamme tulevan menestyksen ja kasvun tie.
Kristillisdemokraatit edistävät Suomessa ja Euroopassa sosiaalista markkinataloutta, jossa yksilön ja yrittäjyyden vapautta ja vastuuta korostetaan ja jossa talouden tuottoja käytetään inhimillisesti sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja hyvinvoinnin lisäämiseen. Kärkihankkeita ja reformeja arvioidessamme tarkastelemme ennen kaikkea hallituksen toimien oikeudenmukaisuutta, rehellisyyttä ja johdonmukaisuutta. Esimerkiksi kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentäminen on tavoitteena hyvä, mutta samalla on muistettava, että merkittävä osa kuntien velvoitteista takaa heikoimmassa asemassa olevien elintärkeitä oikeuksia ja palveluja. Normien purku ei saa tarkoittaa kenenkään jättämistä heitteille.
Suomi on uuden edessä. Muutoksia on tehtävä. Vuonna 2003 Saksa oli vastaavassa tilanteessa ja he käynnistivät työreformin. Sen käynnistivät sosiaalidemokraatit ja saattoivat loppuun kristillisdemokraatit. Muutoksessa olivat mukana kaikki yhteiskunnan merkittävät toimijat, aikaa siihen meni 12 vuotta. Ensin ammattiyhdistysliike vastusti, lopussa se kiitti muutosta. Ensin työttömyys kasvoi, lopulta väheni. Ensin palkat joustivat, sitten nousivat. Nyt Saksan työttömyysaste on noin 6.5 %. Voisimmeko oppia jotain siitä, kuinka Saksa nousi vaikeuksistaan?
Let’s face it, tällä hallituksella on enemmän kärkihankkeita kuin ministereitä. Onko se sitten hyvä vai huono asia, tulevaisuus näyttää. Joskus vähemmän olisi enemmän ja enemmän olisi vähemmän. (Kärkihankkeita on 26 ja reformeja 5.) Kärkihankkeiden runsauden vuoksi olisi ehkä oikeampi puhua hallitusohjelman toimeenpano-ohjelmasta tai pikemminkin tavoiteohjelmasta. Toimintasuunnitelma jää edelleen strategiselle, jopa vision tasolle, koska hankkeet vain paikkaavat säästöjä muualla. Esitetyt tavoitteet ovat pääosin hyviä, jopa erinomaisia, ja niihin on helppo yhtyä. Mutta voidaanko ne saavuttaa?
Pääministerin ilmoitus herättää enemmän kysymyksiä kuin antaa vastauksia, joten tässä muutama kysymys.
Hyvinvoinnin kärkihankkeena edistetään terveyttä ja hyvinvointia. Kuitenkin, ensi vuoden budjetissa Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta leikataan 4, 2 miljoonaa, työterveyslaitokselta 8 miljoonaa ja erityishankkeista lähes neljä miljoonaa euroa, myös valtion rahoitus terveydenhuollon tutkimukseen vähenee 6,7 miljoonaa ja kuntien hankkeilta leikataan 5,4 miljoonaa euroa. Samalla Kärkihankkeisiin satsataan 23,5 miljoonaa ja se saadaan näyttämään isolta panostukselta, mutta itse asiassa se on leikattu pois muusta hyvinvointityöstä.
Hallitus panostaa digitalisointiin tavoitteissaan. Mutta kuka tekee digitaaliset oppimateriaalit, palvelut ja oppimisympäristöt? Ne eivät synny talkoilla. Käytetäänkö avoimia kehittämisympäristöjä, ostetaanko yksityisiltä yrityksiltä, vai opettajat itsekö tekevät? Toimintasuunnitelmassa tulisi vastata kysymykseen, miten ja kenen johdolla.
Hallitus tahtoo lisätä nuorten oppisopimuskoulutusta (s.30 kohta 7). Budjetissa kuitenkin hallitus leikkaa oppisopimuskoulutuksen varoja 3,4 miljoonaa euroa, tavoitteena on myös vahvistaa etsivää nuorisotyötä, mutta budjetissa määrärahoja vähennetään 5,5 miljoonaa euroa nuorten työpajatoiminnasta ja etsivästä nuorisotyöstä.
Millä keinoilla hallitus vahvistaa korkeakoulujen ja elinkeinoelämän innovaatioita sekä tutkimusta (s. 37)? Budjetissa vähennetään keskeisiä tutkimus- ja kehittämismäärärahoja 163 miljoonaa euroa. Tutkimuksesta leikkaaminen on täysin vastoin kärkihankkeiden ajatusta.
Arvoisa puhemies,
On hyvä, että on asetettu tavoitteita. Mahtavia tavoitteita! Olisiko kuitenkin ollut hyvä valita ne hankkeet kärkihankkeiksi, jotka hallitus todella tahtoo toteuttaa, ja varmistaa niiden toteutuminen osoittamalla niihin myös tarvittava rahoitus? Maamme menestyksen ja kasvun tie näyttää olevan ilmaan rakennettu. Toivon hartaasti, että olen tässä täysin väärässä.