Itsehallintoalueiden päätösvallan oltava aidosti demokraattista
Itsehallintoalueiden päätösvallan oltava aidosti demokraattista
28.11.2015 klo 17:44 Kannanotot
Hallitus on osana sosiaali- ja terveyshallintouudistustaan rakentamassa Suomeen maakuntiin nojaavaa itsehallinnollista aluehallintoa. Kristillisdemokraattien puoluevaltuuston näkemyksen mukaan uudistus on mahdollinen, mikäli sen kautta ratkaistaan kansalaisten peruspalvelutarpeet.
Itsehallintoalueilla ylintä päätösvaltaa käyttäisi suorilla vaaleilla valittu valtuusto, joka päättäisi muun muassa palveluiden järjestämisestä. Uudet vaalit olisi tarkoitus järjestää kaikilla alueilla joko kuntavaalien yhteydessä 2017 tai vuonna 2018. Uudistuksen valmistelussa on turvattava päätöksenteon sekä alueellinen että poliittinen edustus, muuten itsehallintoalueille muodostuu pienistä vaalipiireistä tuttuja kansalaisten demokratiaa kaventavia äänikynnyksiä.
Merkittävä kysymys on, tullaanko alueille antamaan todellista päätösvaltaa siitä, miten palveluita tuotetaan. Yhtäältä alueiden toimintarakenne on epätasainen, toisaalta luodaan vahvaa valtion ohjausta. Aluehallintoon tarvitaan valtionosuusjärjestelmän kaltainen instrumentti tai muu toiminnan ohjaus, joka ottaa huomioon alueiden erilaiset olosuhteet, palvelutarpeet ja veropohjan.
Terrorismia torjuvat lait nopeaan käsittelyyn
EU-maat ovat yhteisymmärryksessä vastanneet myöntävästi Ranskan presidentti François Hollanden välittämään avunpyyntöön terrorismin torjuntaan liittyen. Parlamentaarinen valmistelu osallistumisestamme EU:n turvatakuiden mukaiseen toimintaan on alkanut. Puoluevaltuusto korostaa nopeaa etenemistä asiassa siten, että samalla turvataan avunannon kahdenvälinen luonne ja se, että Suomi kussakin tapauksessa itse erikseen tekee päätöksen osallistumisestaan.
Samalla on syytä edetä ripeästi tiedustelulainsäädännön uudistamisessa niin, ettei Suomi ole eurooppalaisia verrokkimaitaan heikommassa asemassa terrorismin torjumisessa.
Sotealan henkilöstön rikostaustat selvittävä
Lasten kanssa työskentelevien rikostausta on nykyisellään mahdollista selvittää. Lakia (504/2002) sovelletaan työhön, johon pysyväisluontoisesti ja olennaisesti kuuluu alaikäisen kasvatusta, opetusta, huolenpitoa tai muuta työskentelyä ilman huoltajan läsnäoloa. Lasten ohella vammaiset ja ikääntyvät ovat suuri ja jatkuvasti laajeneva asiakasryhmä. Erityisesti kotona asuvien asiakkaiden kohdalla väärinkäytösten mahdollisuus on merkittävä. Asiakasturvallisuutta on tarpeen parantaa suurten sotealueiden palvelutoimintaa suunniteltaessa. KD:n puoluevaltuusto esittää, että sosiaali- ja terveydenhuollossa toimivien rikostaustatiedot tallennettaisiin suoraan tuomioistuimen ilmoituksen perusteella koko soteammattihenkilöstöstä muodostettavaan rekisteriin ennakoivan valvonnan mahdollistamiseksi.